sanonnat

Tilaa aihepiirin sanonnat RSS-syöte
260 osumaa haulle. Näytetään tulokset 241–260.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa "lisää saippuaa isännän silmään"? 650 Outi Lauhakangas mainitsee tämän ilmeisesti bulgarialaista alkuperää olevan sanonnan kirjassaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsitellessään huijaamista tarkoittavaa "kusetusta". Hänen mukaansa "lisää saippuaa isännän silmiin" on sukua "silmään/linssiin virtsaamiselle" - kummassakin on tavoitteena toisen näkö- eli arviokyvyn hämärtäminen omien tarkoitusperien edistämiseksi.
Mistä tulee sanonta "on kuin ihmisen mieli" ja mitä se tarkkalleen ottaen merkitsee? 2176 Sanonta kuuluu kokonaisuudessaan "Toimii kuin ihmisen mieli". (Vauva.fi tietää!) https://www.vauva.fi/keskustelu/1698763/ketju/voisiko_joku_selittaa_tamn_sanonnan Sanonta voisi tarkoittaa, että jokin toimii kuin ihmisen ajatukset/mieli eli hieman sekavasti ja arvaamattomasti, mutta sanonnalla tarkoitetaan yleensä juuri päinvastaista. Jokin toimii juuri mielesi mukaa eli "kuin ihmisen mieli". Asiaa ei tarvitse toimijalle selitellä, vaan se tapahtuu aivan automaattisesti "oikein" eli siten kuin sinä haluat. Esim. Koirasta: "Toimii kuin ihmisen mieli, mutta jaksaa koetella hermoja. Älykäs, reaktioherkkä, musta syliolento. Raivostuttavan rakas. Unikavereista parhain."  http://www.petsie.fi/pets/227523-valla-sekarotuinen Myös kone...
Ystäväni kysyi jo tätä, mutta ei ole saanut vastausta. Mitä tarkoittaa sanonnassa "ei hurra perään hauku" tuo hurra? itse oletan sen tarkoittavan koiraa, mutta… 697 Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa." Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä." Lähde: Suomen...
Onko olemassa sanontaa ei hurra perään hauku ja jos on niin mikä on hurra? 626 Hei, Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään". Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa: 1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly 2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään' 3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä" Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422). Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai...
Olen tekemässä lehtijuttua, mutta asun Virossa enkä pääse tarkistamaan tätä asiaa kirjastossa. Löytäisittekö tämän sitaatin suomennoksen ja suomentajan (eli… 1467 Maunu Sinnemäen toimittamassa Sitaatit ja lentävät lauseet -kirjan lentäviä lauseita sisältävässä osiossa kysymyksen sitaatti esiintyy muodossa "Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla". Tässä sen alkuperäiseksi lausujaksi mainitaan Samuel Johnson ja lähteeksi James Boswellin Johnson-elämäkerta The life of Samuel Johnson, joskin varustettuna huomautuksella, että kyseessä on muunnelma vanhasta sananparresta. Johnsoniin perehtyneet lähteet (esimerkiksi verrattain kattavan Johnson-sitaattikokoelman sisältävä https://www.samueljohnson.com/ -sivusto) ovat kuitenkin valmiita myöntämään, ettei kunnia sanonnasta Johnsonille kuulu - ja ettei hän tarkalleen ottaen edes sanonut näin: Johnson ei maininnut tietä lainkaan, vaan...
Mistä tulee sanonta kiireestä kantapäähän? 6834 Kiire-sana merkitsee vanhassa suomen kielessä myös päälakea. Sanonnan kiire-sana ei siis merkitse hoppua. Sanonta tarkoittaa siis kutakuinkin samaa kuin "päästä jalkoihin".   http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=kiire:2&vks_id=VKS_6727d7d517bf24299139a182abef2bca http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa9ba9.html http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tullut-sanonta-kiireesta-kantapaahan
Osaisitteko avata määritelmän "kevytkenkäinen" taustaa? Potkii helposti kengät jne pois tieltä? Ruotsista? 4484 Tutkimani fraasi- ja etymologiset sanakirjat eivät ottaneet kevytkenkäiseen kantaa, mutta arvelisin kysyjän olevan oikeassa epäillessään sanaa ruotsin kielestä lainatuksi. Ruotsissa vastaava sana on lättfotad ("kevytjalkainen"). Se, että suomen ilmauksessa on päädytty jalan asemesta kenkään, voisi selittyä allitteraatiolla: kevytkenkäinen. "Alkusointu on selkäytimessämme", niin kuin Pasi Heikura siteeraa tietokirjailija ja äidinkielenopettaja Kirsti Mäkistä kirjassaan Aristoteleen kantapää : fraasirikos ei kannata. Kevytjalkaisessa ja -kenkäisessä voisi ehkä nähdä yhteyden ilonpitoa ja "vapaalle vaihtamista" merkitsevään sanontaan slå klackarna i taket ("kannat kattoon"), jonka alkuperä Bo Bergmanin Ordens ursprung -kirjan...
Mistä tulee sanonta "herättää pahaa verta"? 1754 Kun herätetään pahaa verta, herätetään paheksumista ja närkästystä. Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) selvittää sanonnan taustaa seuraavasti: "Mielikuva veren pahentumisesta vääränlaisen toiminnan tuloksena perustuu ikivanhaan ajatukseen, että ihmisen elinvoima näkyy ja tuntuu veressä. Kupparit ja suoneniskijät ovat laskeneet pois pahaa verta, jotta tasapaino palautuisi." Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) kertoo myös, että ilmaus on lainattu suomen kieleen ruotsista. Sanontaan sisältynyt verbi väcka on tarkoittanut kuitenkin alun perin lyömistä ja iskemistä. "Pahan veren hakkaaminen oli siis kuppaamista, veren poistamista....
Hyvää huomenta taas kerran! Mitä tarkoittaa sanonta "päreitä kainalossa"? Miten se on syntynyt? 2351 Kielitoimiston sanakirjan mukaan "hänellä on päreitä kainalossa" tarkoittaa sitä, että kyseinen henkilö ei ole täysjärkinen. Sanonnan alkuperää ei valitettavasti löytynyt käytettävissä olevista lähteistä.
Kuulen jatkuvasti sanottavan ,kuinka joku on "outolintu". Mistä ihmeestä noin kömpelö , ja kelvottomasti taipuva käsite on kotoisin? Miksi outo on outolintu? 2275 Kyse lienee suomalaisesta vastineesta vanhalle latinankieliselle fraasille rara avis, joka tarkoittaa kirjaimellisesti harvinaista tai erikoista lintua, ja jolla on perinteisesti viitattu poikkeukselliseen tai erikoislaatuiseen ihmiseen. Ilmaus esiintyy latinankielisessä muodossaan Horatiuksen ja Juvenaliksen kirjoituksissa, ja sillä on vastineensa monissa eurooppalaisissa kielissä (esim. englannin "rare bird"). Siihen on vaikeampi antaa vastausta, miksi suomen kieleen on vakiintunut nimenomaan sanapari "outo lintu". Merkitykseltään se kuitenkin tuntuisi vastaavan rara avis -fraasia: Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan "outo lintu" on "harvinainen, poikkeuksellinen ihminen" ja Erkki Karin Naulan...
Sanonta "Näsäviisaat kuolevat takapuoli (p*rse) pystyssä"? 1384 Enpä onnistunut jäljittämään sen paremmin tämän sanonnan alkuperää kuin merkitystäkään - olisikohan kyseessä sen verran tuore ilmaus, etteivät tämän aihealueen lähdeteokset ole vielä ennättäneet siihen reagoida. Mitä sanonnan merkitykseen tulee, voisi ehkä ajatella, että sillä on jonkinlainen yhteys suomen kieleen ruotsista lainatun "näsäviisaan" (näsvis) etymologiaan. Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla -kirjan mukaan sana on lainattu ruotsin kieleen saksasta, jossa sen alkuperäinen merkitys oli "tarkkavainuinen", viisas nenästään, ja sitä voitiin käyttää esimerkiksi nenä maassa (ja takapuoli pystyssä) saalista jäljittävästä metsästyskoirasta. Toinen  - hieman edellistä kauempaa haettu -  mahdollinen tulkinta perustuu...
Mikä on sanan "hevi" alkuperä? Se ei nimittäin hevillä selviä. Eli en tarkoita heavysta tulevaa laina sanaa, vaan sitä sanaa millä voi sanoa että jokin ei… 2276 Vain kielteisissä yhteyksissä merkityksissä "(ei) vähällä, helpolla, (ei) kernaasti, (ei) juuri" käytetyn hevillä-sanan alkuperän selvittäminen on kieltämättä haastavaa. Sanan ensimmäinen kirjakielinen esiintymä on jo vuodelta 1758, Simon Achreniuksen kirjasta Academian aholla. Suomen sanojen alkuperä -teos yhdistää hevin "nopeutta, intoa, vauhtia, kiirettä ja kilpaa" tarkoittavaan murresanaan havi. Onkin mahdollista, että sana on alun perin ollut havilla: "(ei antanut) havilla", helposti. Tausta-ajatuksena tässä lienee se, että jonkin asiaintilan toteutuminen on edellyttänyt nopeaa toimintaa tai kilpailua, niin kuin Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemaan sananlaskukokoelmaan sisältyvässä lausahduksessa "...
Tiedättekö, mistä sanonta 'hynttyyt yhteen' tulee tai mitä hynttyyt tarkoittaa? 5738 Hynttyyt on muoto monikkomuotoisesta murresanasta hyntteet, jota käytetään pukineista, tamineista tai muusta vaatetavarasta. Joissakin murteissa sitä käytetään myös muista tavaroista, eli merkityksessä kamppeet, vehkeet, kimpsut. Sana on laajalle levinnyt, se tunnetaan monilla eri murrealueilla. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: neljäs osa: huka-iätön) Sanontaa hynttyyt yhteen käytetään yhteen muuttamisesta, eli silloinhan muuttajien tamineet ja kamppeet yhdistetään samaan asuntoon.
Mitä Abraham Lincoln tarkoitti sanomalla, että "jos tämä on kahvia, tuo minulle teetä, mutta jos tämä on teetä, tuo minulle kahvia"? 914 Englanniksi sitaatin tavallisin muoto on  "If this is coffee, please bring me some tea. But if this is tea, please bring me some coffee". Quote Investigator -sivuston mukaan Madison Courier -sanomalehti uutisoi vuonna 1840 erään yläluokkaisen (distinguished) pohjoiscarolinalaisen henkilön lausahtaneen näin, kun hänelle tarjottiin kelvotonta juomaa, josta ei tunnistanut oliko se kahvia vai teetä. Tarina julkaistiin samana vuonna kahdessa muussakin lehdessä. Vuosikymmenien mittaan sanonta levisi kaskun tavoin ja sen alkuperä yhdistettin eri henkilöihin. Abraham Lincolniin se yhdistettin vasta 1900-luvun alussa, mutta Lincoln-elämäkerroista ei löydy tukea sille, että Lincoln olisi lausunut noin. Siihen aikaan nokkelat sanonnat helposti...
Mistä sanonta "tulla sinuiksi itsensä kanssa" on lähtoisin? 1305 Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon Suurella sydämellä ihan sikana -fraasisanakirjassa kerrotaan sanonnan tarkoittavan tottumista, tuntemaan oppimista. Tästä kirjasta tai muistakaan lähteistämme ei kuitenkaan läytynyt tietoa sanonnan alkuperästä.
Mistä mahtaa tulla sanonta "jättää väliin?" 1605 Valitettavasti sanonnalle ei löydy alkuperää. Ainakaan näissä kirjoissa ei sanontaa mainita: -Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2015. -Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla. 500 sanontaa ja niiden alkuperää. WSOY. 2005. -Meri: Sanojen synty. Gummerus. 2002. -Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja. Otava. 1981. -Heikura: Näissä merkeissä. Otava. 2003. -Heikura: Samoilla linjoilla. Otava. 2004. -Kuisma: Tupenrapinat. Maahenki. 2015. -Päivä pulkassa, pyy pivossa. Valitut Palat. 2014. Myöskään kahlaus netin sivuilla ei tuota tulosta sanonnan etymologiasta. Yksittäisille sanoille "jättää" ja "väli" löytyy tietoa alkuperästä, mutta yksittäiset sanathan eivät kerro kokonaisen sanonnan alkuperästä.  
Latinan lause "ille faciet" mitä tarkoittaa sana ille. onko se objekti vai subjekti? Eikös ille tarkoita se-sanaa eli yksikön… 1537 Ille, illa, illud on demonstratiivipronomini ja tarkoittaa tuo eli juuri tuo henkilö, myöskin ille saattaa saada merkityksen kuulu, tuo kuuluisa, tunnettu. Ille muoto on yksikön nominatiivi maskuliinimuoto, ja se on tässä lauseen subjekti. Latinassa objekti on akkusativiissa. Tällöin tuo (mieshenkilö) tulee tekemään on sanojen merkitys. Persoonapronomi hän, se on latinassa is, ea, id. Käännös on siis Juuri hän tulee sen tekemään / on sen tekevä tai myös vähemmän demostratiivisesti Hän tulee sen tekemään / on sen tekevä. (Myöhäisemmässä latinassa demonstratiivipronominit menettivät painokkuuttaan, josta kertoo muun muassa se, että ranskan kielen artikkeli le on alunperin pronominista...
Kenen sitaatti on "On helppoa laskea, kuinka monta siementä on yhdessä omenassa. Mutta kuka tietää, montako omenaa on yhdessä siemenestä?" 479 Ihan tässä muodossa en onnistu sitaattia löytämään.   Kirjailija Ken Keseyn nimissä on sitaatti, jonka kääntyy jotakuinkin näin: ”Voit laskea kuinka monta siementä on omenassa, mutta et montako omenaa on yhdessä siemenessä.” En onnistunut löytämään, missä Kesey näin on sanonut tai kirjoittanut. Sama sitaatti on Karen Jensenin nimissä, joka on jatkanut sitä opettajille sopivammaksi.   Sitten taas Rober H. Schullerin nimissä on sitaatti, joka menee vapaasti suomennettuna jotakuinkin että: ”Kuka tahansa voi laskea omenan siemenet, mutta vain Jumala voi laskea omenien määrän siemenessä.”   Lähteet: https://www.goodreads.com/quotes/167748-we-can-count-how-many-seeds-are-in-the-apple https://www.goodreads.com/...
Huomenta Mistä on lähtöisin käsite KAHVIKISSA? Olen turhaan yrittänyt löytää tietoa ihan itse. 2616 Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa kahvikissa-nimityksen alkuperästä. Läpikäymäni etymologiset sanakirjat ja idiomisanakirjat eivät näytä mainitsevan kyseistä sanaa. Myöskään Turun kaupunginkirjaston aiheeseen liittyvät, kahvista ja kahvikulttuurista kertovat teokset eivät käsitelleet asiaa. Ainoa löytämäni tieto löytyy Kotimaisten kielten keskuksen (kotus.fi) ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirjan mukaan kahvikissa-nimitystä käytetään henkilöstä, joka pitää kahvista ja juo sitä paljon, mutta nimityksen alkuperää ei tässäkään sanakirjassa mainita.
Heikinpäivään liittyy kansan suussa säätä koskeva sanonta. Mikäs se olikaan? 15833 Sään suhteen Heikin päivä on Paavalin pari. "Kun on helppo Henrikki, niin on paukku Paavali" (Ylöjärvi) - tai päinvastoin: "Kun on suoja henrikkinä, niin on pakkanen paavalina." (Kankaanpää) Heikin päivään liittyy myös ajatus sään muuttumisesta: "Heikinpäivänä muuttuvat säät; jos sitä ennen on ollut huono ilma, tulee hyvä ja päinvastoin." (Sotkamo) Heikin päivä on tärkeä taitekohta matkalla talvesta kohti kesää: "Heikki on talven napa" (Pieksämäki), "Henterikki on talven selkä, puolivälissä talvi" (Suomussalmi) ja "Heikki talven selän katkaisee" (Teisko). "Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen." (Saarijärvi) Lähde: Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto Heikin päivä on 19.1.,...