sanoitukset

Tilaa aihepiirin sanoitukset RSS-syöte
454 osumaa haulle. Näytetään tulokset 301–320.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Meillä on kuoron ohjelmistossa kappale "Rakastu en milloinkaan" (suom. Reino Bäckman, alkuper. "I'll never fall in love again"). Olemme uudistaneet… 1472 Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nuoteista Suuri toivelaulukirja 17 ja Suuri toivelaulukirja : musikaali, TV, elokuva. Niissä kysymässäsi kohdassa on sana "jos": "Kuinka on käyvä, jos suudellaan?"
Tiedustelisin kirjoittajaa seuraavalle värssylle: Sä lapsen uskos säilytä Se sul’on paras ystävä. On maailman aarteet Tomua vaan rinnalla Uskon lapsekkaan. … 2231 Kysymyksen värssy on katkelma Mikael Nybergin laulusta Lapsuutesi usko. Nyberg (1871-1940) oli ensisijaisesti hengellisestä musiikistaan tunnettu säveltäjä, mutta hän myös kirjoitti ja käänsi runsaasti laulutekstejä. Tutkimissani nuottijulkaisuissa Lapsuutesi uskon tekstin yhteydessä mainitaan vain sen olevan suomennos - mitä ilmeisimmin Nybergin omaa käsialaa. Suomalaisia säveltäjiä -kirja (Otava, 1994) kuitenkin tietää kertoa, että tämän vuodelta 1908 peräisin olevan sävellyksen alkuperäinen sanoittaja on C[arl] Boberg, merkittävä ruotsalainen virsirunoilija.
Miten kuuluvat Martti Seppälän Juorulaulun sanat? Koko laulu siis, kiitos . 1225 Martti Seppälän Juorulaulun sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siikajokilaakson laulukirja (julk. Siikajoen kotiseutu- ja kulttuuriliitto, 1993). Nuottikokoelmaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
KUKA ON TEHNYT SUOMEKSI SAN KAPPALEESEEN JOULU ARMAHAINEN, RUOTS. G. NORDQVIST. TARVITSISIN VASTAUKSEN MIELUMMIN TÄNÄÄN, KIITOS. 2758 Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Gustaf Nordqvistin lauluun "Jul, jul, strålande jul" eli suomeksi "Joulu armahainen" on suomenkieliset sanat tehnyt Aatu Leinonen. https://finna.fi http://www.hs.fi/muistot/a1305989906249
Mahtaisko mistään enää löytyä seuraavan vanhan (< 1920 arvelen) joululaulun sanoja kokonaisuudessaan Taas on joulu meillä, Joulu armahin Lunta ompi teillä,… 866 Valitettavasti kyseistä laulua ei löytynyt kokoelmistamme.
Laulussa sanotaan mm Marja-Liisa isän äidin nukki kun sä ...Kaikki seisoi kumminasi kansa kukkakuinen... 3882 Kyseinen katkelma on Väinö Hannikaisen laulusta Marja-Liisa, jonka sanat ovat L. Onervan runoilemat. Laulun nuotti ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 3 (s. 23). Runo Marja-Liisa sisältyy kokonaisuudessaan L. Onervan runokokoelmaan Helkkyvät hetket (1922) ja se on luettavissa esimerkiki L. Ornervan runojen antologiasta Liekkisydän : valitut runot 1904-1964 (Tammi, 2010). https://finna.fi https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Olen etsimässä Taistelija-nimisen laulun sanoja ja nuotteja. Laulun on levyttänyt ainakin Kari Tapio. Löytyisikö kirjaston kautta? 4444 Kyseinen Jori Sivosen säveltämä ja Timo Mäenpään sanoittama laulu Taistelija sisältyy nuottikokoelmaan Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001). Nuottikokoelma näyttää olevan tällä hetkellä lainattavissa useista HelMet-kirjastojen toimipisteistä. https://finna.fi http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsin tällaista laulua; sanoja tiedän näin paljon. Mikähän on laulun nimi ja kuka sen esittää. Laulu on 30-40 -luvulta. Syyskeltaiset lehdet maan peittää/päivä… 4457 Laulu nimi on Murtunut elämä. Tämän valssin on säveltänyt Maks Kjuss, ja sen alkuperäinen nimi on Razbitaja žizn. Laulu alkaa: "Syyskeltaiset lehdet maan peittää pitkä on päivä ja harmaa". Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt ilmeisesti Elbe Häkkinen, joka käytti salanimeä K. Raikko. Samaa salanimeä käytti myös Kauko Käyhkö, mutta esimerkiksi Viola-tietokannassa ja Suomen äänitearkiston tietokannassa tämän sanoituksen tekijänä pidetään Elbe Häkkistä. Yleisradion Fono-tietokanta taas pitää sanoittajana Kauko Käyhköä. Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet A. Aimo (eli Aimo Andersson)ja Kalevi Korpi. Lauluun on olemassa toisetkin suomenkieliset sanat, jotka on kirjoittanut Reino Helismaa salanimellä Rainer Kisko. Helismaan sanoitus...
Laulu Kellot kaikuu, kellot temppelin askarruttaa. Minkämaalainen on laulun säveltäjä Cary Gross ja milloin hän eli ja vaikutti? Sanoittajaksi on merkitty on… 2341 Immi Hellénin runo on mainittu sepitetyksi 1883 ”Lasten runokirjassa” (1930). Viola-tietokannassa mainitaan, että sävelmä saattaisi olla saksalaista alkuperää ja kenties nimeltään ”Wenn in stiller Stunde”. Jos kyseessä on Wikipediasta osoitteesta https://de.wikipedia.org/wiki/Pommernlied löytyvä ”Pommernlied”, joka alkaa noilla sanoilla, sanat eivät tunnu muistuttavan Hellénin sanoitusta. Sanoitus saattaa siis olla alun perinkin Hellénin, mutta on aika vaikea sanoa, voisiko se olla mukaelma jostakin tai saanut vaikutteita muualta. ”Pommernlied” perustuu osoitteesta löytyvän saksankielisen Wikipedian artikkelin mukaan saksalaisen säveltäjän Karl August Groosin (1789–1861) sävelmään ”Freiheit, die ich meine”. Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta...
Mistä löydän nuotit ja sanat lauluun Jeesus verivirtansa alla 1834 Viola-tietokannasta löytyi laulu "Verivirtansa alla", joka ilmeisesti on kyseessä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Kyösti Roth. Kappale on löytyy seuraavilta äänitteiltä: Siiloan seurakunnan kuoro: Kaikki saa Herralle laulaa: kiitoslauluja (C-kasetti vuodelta 1992) Uusi laulu kaduilta: Ristin verellä (C-kasetti vuodelta 1991) Freidiba Boodos: Shalom (C-kasetti vuodelta 1983) Valitettavasti laulun nuotteja ja sanoja ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää luotettavaa tietoa en onnistunut löytämään. Google-haulla löytyi kuitenkin sivusto, jossa on samantapaisen laulun sanoja,...
Etsin lastenlaulun "Seitsemän siskosta" sanoja. Ne näyttäisivät löytyvät levyltä Anni Tannin muskarilaulut, joka on monessakin kirjastossa hyllyssä. Saisiko… 1621 Anni Tannin muskarilaulut -cd-levyn tekstilipukkeessa laulun "Seitsemän on siskosta" (trad.) 2. säkeistö menee näin: "Lempinimet lyhyet, heissunhei trallallei! Meidän myöskin tietänee, trallalallalei! MA ja TI ja KE ja TO, PE ja LA ja SUlosuu! Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei! Tässä pikku talossa, trallalallalei!" Laulun 2. säkeistöstä on olemassa myös toinen versio. Senkin sanoittaja on tuntematon. Esimerkiksi nuotissa Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) 2. säkeistö menee näin: "Joskus meitä kutsutaan, heissun hei, trallallei, lyhyesti toisinaan, trallal lallal lei. MA ja TI ja KE ja TO PE ja LA ja sulo SU. Seitsemän on siskosta, heissun hei trallallei, tässä pikku talossa, trallal lallal lei."
Kaipaisin ranskalaisen laulun "Picardien ruusut" suomenkielisiä sanoja. 1931 Mahtaisikohan kyseessä olla laulu, joka on saanut suomenkielisen nimen "Picardyn ruusuja"? Näyttää kuitenkin siltä, että laulu ei ole ranskalainen. Laulu on alkuperäiseltä nimeltään "Roses of Picardy" ja säveltäjä on Haydn Wood. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Kullervo ja suomeksi laulu alkaa säkeellä "Kerran puiden alla seisoi neito". Laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 6 tai nuottijulkaisusta Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 2 (Fazer, 1981) https://finna.fi
Mistä kirjasta löytyisi kaikki säkeistöt lauluun Paljon onnea vaan? Muistelen, että toinen säkeistö alkaa sanoilla Kaikki tuttus mä nään, tulin tervehtimään... 3834 Tähän Mildred J. Hillin säveltämään onnittelulauluun "Happy birthday" löytyy muitakin suomennoksia kuin tutuin Sauvo Puhtilan versio "Paljon onnea" (muista suomenkielisistä sanoituksista ks. esim. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista osoitteessa http://urly.fi/r2U). Muistelemasi säkeistö on Erkki Ainamon versiosta "Onneksi olkoon", sen 3. säkeistöstä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. Nuotissa Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : säestykset (Otava, 1959) 3. säkeistö alkaa kuten muistelitkin: "Kaikki tuttus' mä nään tuli tervehtimään". Nuotissa 105 kitaralaulua (Fazer, 1969) 3. säkeistö alkaa: "Kaikki tuttusi nää tuli tervehtimään". Myös Hilkka Norkamon...
Koulun laulukirja Musiikin aika 3-4 (1989, copyright 1987) kertoo sivulla 108, että Heikki Sarmannon säveltämän Kesä-runon (Hyttysen hyrinä, ukkosen jyrinä,… 2654 Näyttää siltä, että netti on tällä kertaa oikeassa ja että "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on väärä tieto Kesä-laulun ensimmäisen säkeistön tekijästä, sillä sama teksti on julkaistu monissa kirjoissa Kaija Pakkasen nimissä (esim. Pakkanen, Kaija: Huilu hilpeä, Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja, Neulaspolku : meidän lasten runot). Myös Rauni Muikun ja Ritva Ruhasen kirjassa ABC-kirja: Kevät (Otava, 1990, s. 96) tämä runo on, mutta siinä ei mainita runon tekijää. Lisäksi "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on yksi kohta eri tavalla kuin Kaija Pakkasen runon muissa versioissa: nuotissa lukee "purosen juoksu", mutta Kaija Pakkasen kirjoissa "purojen juoksu".
Aila-tangon sanat? 2183 Tangon ”Aila” sanat löytyvät teoksesta ”Kultainen tangokirja. 1 : Sata suosikkisävelmää”.
Kyselisin kappaleesta päivänsäde ja menninkäinen. Eli kappaleen alussa lauletaan "hämärä jo maille hiipi", näin ainakin Tapio Rautavaara laulaa. Mutta… 7320 Näyttää siltä, että Reino Helismaan säveltämästä ja sanoittamasta laulusta ”Päivänsäde ja menninkäinen” on olemassa useita sanoituksiltaan vähän erilaisia versioita, vaikka laulun perusajatus on kaikissa versioissa sama. Tapio Rautavaara on levyttänyt laulun kaksi kertaa (1949 ja 1965), ja myös nämä versiot eroavat vähän toisistaan. Reino Helismaa kirjoitti ”Päivänsäde ja menninkäinen” –laulun tyttärelleen Yrjö Kokon ”Pessi ja Illusia” –kirjan innoittamana (Pennanen, s. 104). Sen esitti Tuire Orri radio-ohjelmassa ”Heilutellen Helmikuuta” 9.2.1949 (Pennanen, s. 201, 460). Tapio Rautavaara levytti sen ensimmäisen kerran 3.3.1949 (Pennanen, s. 330). Tässä levytyksessä häntä säesti Ingmar Englund kitaralla. Samana vuonna ilmestyi myös...
Mistä löytäisin kaikki sanat lauluun, josta tiedän vain katkelman: "Sua kiitän Ylä-Savon sitkeä mies, sankari kuokan ja auran". 1104 Laulun nimi on "Uudisraivaajan työlle" ja joissakin nuoteissa sen alaotsikkona on "Ylä-Savon laulu" tai omistus: "Ylä-Savon sitkeäselkäisille raatajille". Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanoittanut Paavo Meriläinen. Nuotissa Sekaäänisiä lauluja : 156. vihko (Otava, 1952) on lauluun seitsemän säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat". Seitsemäs säkeistö alkaa: "Sua kiitän, Ylä-Savon sitkeä mies, sinä sankari kuokan ja auran". Tässä nuotissa on laulusta sekakuorosovitus. Laulu löytyy myös Ahti Sonnisen Laulan ja soitan -laulukirjoista, ainakin joistakin painoksista, mutta niissä painoksissa, jotka tarkistin, oli tästä laulusta vain neljä säkeistöä (1., 2., 5. ja 7. säkeistö). Pellervon...
Laulu alkaa sanoilla: Kun laiva purjein valkoisin seilasi aalloilla, oll nuori kaunis merimies oll laivan ruorissa..... 2120 Kaiketikin on kyse Toivo Kärjen laulusta Merenneidon kyynel, joka alkaa sanoilla "Kun laiva purjein valkoisin...". Sanat lauluun on tehnyt Reino Helismaa. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esimerkiksi Toivo Kärjen sävellysten nuottikokoelmasta Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Laulun voi kuulla esimerkiksi levyiltä Olavi Virta: Kootut levyt. Osa 9, 1953 (Fazer Musiikki, 199)ja Laulaja : kaikki levytykset (Warner Music Finland, p2013) https://finna.fi http://www.helmet.fi/fi-FI
Tuleeko mieleen tai löytyiskö sellasta laulua, jossa lauletaan: Turun linnan tonttu hiljaa käy... 1173 Ei löytynyt lauluja, jossa olisi juuri nuo sanat. Yksi Turun linnan tontusta kertova laulu löytyi, nimeltä "Linnatonttu". Nuotit ja sanat tähän löytyvät kirjasta: Lauluja Turusta.
Kirjoitan esseetä, jossa sivuan suomalaisten laulujen sanoituksia. Onko jossain kirjassa käsitelty suomalaisten laulunsanojen historiaa tai nykyhetkeä,… 901 HelMet -aineistohaulla löytyi hakusanalla "sanoitukset" muun muassa Pirjo Kukkosen tutkimus Ilon ja surun sointu : folkloresta poploreen. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1353408__Ssanoitukset__Ff%…. Lisäksi löytyi esimerkiksi hengellisten laulujen taustaa (Unohtumattomia : rakkaiden laulujen taustaa / [toimittanut] Pia Perkiö) sekä kotimaisten viihdelaulujen sanoituksissa esiintyvien naishahmojen taustoja avaava teos ( Kaunis Veera ja muita naislegendoja / Anne Lampinen)