| Sun on mun sydämein suomenkieliset sanat |
11 |
|
|
|
Sanoitus löytyy muun muassa Uudesta kultaisesta laulukirjasta (Warner Chappel Music Finland : Kirjapaja, 2000), jota on Keski-kirjastojen kokoelmissa. |
| Mistä löydän "Torppavanhus"-laulun suomenkieliset sanat? Kuka muu kuin Kipparikvartetti olisi sen mahdollisesti levyttänyt? |
35 |
|
|
|
Finna.fi löysi yhden nuotin nimellä Torppavanhus. Nuotti on Kansalliskirjaston kokoelmissa. Linkki hakutulokseen.YouTubesta löytyy tekstitetty versio Kipparikvartetin esityksestä. Linkki YouTube.6.3.2004 on tässä palvelussa kysytty "Onko ruotsalaisen Per Myrbergin esittämää iskelmää "Nu ska hela rasket rivas" suomennettu?"Vastaus antaa lisätietoa laulusta Torppavanhus ja sen esittäjistä."Per Myrbergin "Nu ska hela rasket rivas" tunnetaan Ruotsissa nimellä "Trettifyran". Kyseessäoleva laulu on amerikkalaista alkuperää ja lähtöisin Stuart Hamblen'in kynästä. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa "This ole house" Rosemary Clooneyn esittämänä sai vuonna 1955 "Song of the year" maininnan. Näyttää siltä, että laulusta tehtyjen suomennosten... |
| Missä kappaleessa Dave Lindholm laulaa "tukassas on rusetti, vedän sen pois" Julkaistu ennen 1972 vuotta |
69 |
|
|
|
Kappale on "Tanssi pieni tanssi". Teksti on vuodelta 1972, mutta kappale julkaistiin vuonna 1973 albumilla Sirkus.Lähde:Lindholm, Dave. Sanat - sitähän se kaikki on. Johnny Kniga, 2017. S. 293, 313. |
| Löytyykö Uska Dara -lauluun sellaista sanoitusta, jossa lauletaan: Uska Daran yllä riehuu tuuli ja sadesää, Kastuneena kultani tuolla kiireettä vaeltaa…… |
57 |
|
|
|
Tähän lauluun on useita suomenkielisiä sanoituksia. Erkki Ainamon sanoitus "Üsküdar" alkaa: "Üsküdarin yllä riehuu tuuli ja sadesää. Kastuneena kultani tuossa huoletta kiirehtää". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:112 kitaralaulua (Fazer, 1968)Koulun musiikki. 5-6 / Vesa-Heikki Mikkola, Jari Sikander (Otava, 1988)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) |
| Laulun Mun kotin taivaassa ihana on,saisiko laulun sanat sähköpostiini? |
86 |
|
|
|
Tekijänoikeussyistä kirjasto ei pysty lähettämään teille laulun sanoja sähköpostiin. Kappaleesta voi tulla halutessaan ottamaan kopion kirjastoon. Laulu löytyy nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja : sopraano- ja alttoäänille : kolmi- ja neliääniselle diskanttikuorolle a cappella. Suviseurojen virtuaalisessa lauluvihkossa vaikuttaa myös olevan kappaleen sanat. |
| Ylen Rock-Suomessa Heikki Salo tai Ylen Iskelmä-Suomessa Vexi Salmi kertoo Toivo Kärjen suositelleen suomalaisen musiikin sanoituksen tekemisen perusteita… |
66 |
|
|
|
Ylen Iskelmä-Suomessa Heikki Salo kertoo teoksesta: V. Arti: Runoanalyysi ja runotekniikka. (Helsinki : WSOY, 1932.) Kirjasta on ilmestynyt myös näköispainos: Helsinki : ntamo, 2020. Näköispainos löytyy Lukki-kirjastoista. |
| Mistä kirjasta löytyisi Kehruuvalssin alkuperäiset suomenkieliset sanat? Tarvitsen tiedon suomennoksen lähdeviitteisiin. |
52 |
|
|
|
Vanhin löytämäni suomenkielinen sanoitus "Kehru-laulu" sisältyy Erik August Hagforsin nuottiin "Kaikuja Keski-Suomesta" (Weilin ja Göös, 1880; 2. lisätty painos). Laulu alkaa: "Kehrää, kehrää, tyttöni! Huomenna saat sulhosi". Säkeistöjä on kolme. Sama sanoitus sisältyy myös Taavi Hahlin toimittamaan nuottiin "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-äänisiä laulelmia. 7. vihko" (K. E. Holm, [1903]), mutta 1. ja 3. säkeistö ovat vaihtaneet paikkaa, joten laulu alkaa: "Impi istui kehräten". Tässä nuotissa on myös laulun ruotsinkielinen sanoitus ("Spinn-visa", "Spinn, spinn, spinn dotter min").Laulusta on hiukan erilaisia versioita eri julkaisuissa eri nimillä ja alkusanoilla (esimerkiksi "Kehrää, kehrää tyttönen", "Kehrää, kehrää tyttösein").... |
| Kuka on sanoittanut sota-aikana suositun iskelmän ”Rantakoivun alla”, ja minä vuonna? Kiitos! |
165 |
|
|
|
"Rantakoivun alla" laulun sanoittajaksi on merkitty M. Maja eli Martti Maja. Martti Maja oli Martti Jäppilän salanimi:https://www.discogs.com/artist/1243000-Martti-Majahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_J%C3%A4ppil%C3%A4Laulun on säveltänyt Onni Laihanen. Hänen sävelmänsä nuotit on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930. Jäppilä on tehnyt sävelmään sanat myöhemmin. Dallape ja Masan Harmonikkaorkesteri on julkaissut kappaleesta levytyksen A. Aimon laulamana vuonna 1938 ja kappaleen nuotti on julkaistu seuraavana vuonna 1939 Dallape-vihkossa 44:https://finna.fi/Record/fikka.4564487?sid=5312255889https://finna.fi/Record/musa.006690963?sid=5312255889 |
| Kuka on hän sanat Jaakko Löytyn lauluun |
101 |
|
|
|
Jaakko Löytyn kappaleen "Kuka on hän" sanat löytyvät useammastakin laulukirjasta, esimerkiksi näistä:Tilkkutäkki : laulujeni syntytarinoita (2019)Nuoren seurakunnan veisukirja 2015 |
| Onko Alice Tegnérin laulua Sockerbakaren suomennettu? Jos on, mistä sen suomenkieliset sanat voisi löytää? |
66 |
|
|
|
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston... |
| Onkohan ns. Lucia-laulun sanoitusten tätä versiota suomennettu? Mistä se löytyisi? Tarvitsisin siis suomenkielisen version, joka on mahdollisimman uskollinen… |
94 |
|
|
|
Tähän kansansävelmään tai joidenkin julkaisutietojen mukaan Teodoro Cottraun säveltämään tai muokkaamaan lauluun on useita ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä sanoituksia. Tämän sanoituksen on tehnyt Arvid Rosén, jolta kustantaja tilasi sen uutta koululaulukirjaa varten vuonna 1928. En löytänyt siitä suomenkielistä versiota.Laulusta käytetään julkaisuissa monenlaisia nimiä (esimerkiksi "Santa Lucia", "Sankta Lucia", "Pyhä Lucia") ja sitä on pidetty napolilaisena kansansävelmänä. Osa sanoituksista liittyy Lucian päivään, osa ei. Yleisin suomenkielinen Lucian päivään liittyvä sanoitus on Erkki Ainamon sanoitus, joka alkaa: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa". Se vastaa Signe Psilanderin ruotsinkielistä sanoitusta ("När i den mörka natt... |
| Millaiset ovat kaikki suomenkieliset sanat Lasse Mårtensonin levyttämässä kappaleessa "Vihreät omenat"? |
174 |
|
|
|
"Vihreät omenat" -kappaleen on säveltänyt Bobby Russell ja suomeksi sanoittanut L. Vaajakorpi (eli Lasse Mårtenson). Kappaleen alkuperäinen nimi on "Little green apples". Se alkaa: "Ja mä herään aamun koittaessa tukka silmilläin". Laulun suomenkielinen sanoitus sisältyy vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 78 : 4 - 1968" (Musiikki Fazer, 1968). Voit tarkistaa aineiston saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi |
| Löysin äitini jäämistöstä lapun, jolle hän oli kirjoittanut 28.11.2004 "Täältä jostakin" - vaikuttaa siltä, että ehkä radiossa oli käsitelty Timo K. Mukan… |
122 |
|
|
|
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja... |
| Löytyykö kirjastosta Lago Maggiore laulun sanat suomeksi |
131 |
|
|
|
Kyllä löytyy, kappaleen sanat löytyvät Fazer Musiikin vuonna 1995 julkaisemasta tangokokoelmasta Kultainen tangokirja 2: sata suosikkisävelmää.Linkki nuottikirjaan:Lago Maggiore |
| Mistä löydän Beethovenin Oodi ilolle suomenkieliset sanat? Ne alkavat näin: ilo synnyit jumalainen… |
243 |
|
|
|
"Ilo synnyit jumalainen" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus, joka sisältyy nimellä "Ilolle" nuotteihin "Musiikin maailma : Musica III" (Fazer, 1969) ja "Musiikin maailma. Säestyskirja : Musica III". |
| Meksikon pikajuna. Reino Helismaan sanoittamassa vanhassa laulussa "Meksikon pikajuna" sanotaan, että Pikku-Pete "hohottelee kohti kurkkuaan". En ole koskaan… |
279 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan hohottaa tarkoittaa nauramista ääneen, täyttä kurkkua, remakasti.Sanoisin, että "hohottelee kohti kurkkuaan" on kuvallinen ilmaus, kielellä ja sanoilla leikittelyä. Se ei ole vakiintunut sanonta.Mikäli sinua kiinnostaa lukea lisää Reino Helismaan kieli poskessa kirjoittamista sanoituksista, suosittelen Helismaasta kertovia tietokirjoja Helismaa : sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä (kirja Helmet Finnassa) sekä Reino Helismaa : Jätkäpoika ja runoilija (kirja Helmet Finnassa). |
| "Tyttö on kaunis kuin palonauris..." Löytyykö tähän jatkoa ja tietoa, onko se kansanlaulu, runo tai jokin muu värssy? |
132 |
|
|
|
"Tyttö on kaunis kuin palonauris" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus lauluun "Kaunis kuin nauris". Säkeistöjä on kaksi. Laulu on nuotin mukaan Unkarista. Laulun alkuperäistä nimeä ei nuotissa mainita.Lähde:Tie musiikkiin : Musica II / Erkki Pohjola ; Egil Cederlöf (9. painos; Musiikki Fazer, 1974) |
| Etsin Mathias Claudiuksen runon / laulutekstin Abendlied (alkuteksti ilmestynyt v. 1779) 1. ja 2. säkeistön suomennosta. Sain ainoastaan selville, että runo… |
74 |
|
|
|
Löysin tästä Matthias Claudiuksen runosta "Der Mond ist aufgegangen" kaksi suomenkielistä versiota. Kumpikin sisältyy nuottiin.Aale Tynnin käännös on nimeltään "Kuu paistaa metsän yllä". Se sisältyy nuottiin "Rouva Satakieli : keski- ja eteläeurooppalaisia kansanlauluja" (WSOY, 1985). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on neljä.Hilkka Norkamon käännös on nimeltään "Kuu nousi synkkään yöhön". Se sisältyy nuottiin "Carmina. 3 : hengellistä musiikkia sekakuorolle" (Musiikki Fazer, 1967). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on kolme. |
| Surullinen laulu, jossa äiti odottaa aikuista poikaa maailmalta kotiin, en ole varma onko joulu, ei välttämättä. Poika kuitenkin viipyy ja viimein kun tulee,… |
133 |
|
|
|
Lähin löytämäni vastine, joka sopii ainakin osittain kuvailemaasi lauluun, on Matti Jurvan säveltämä, Tatu Pekkarisen sanoittama ja Toivo Kärjen sovittama Sotilaan äiti vuodelta 1942. Se löytyy Youtubesta Eero Väreen ja Kristalli-orkesterin esittämänä. Laulussa mainitaan äitimuori, joka saa pojaltaan kirjeen rintamalta: SOTILAAN ÄITI, Eero Väre ja Kristalli-orkesteri v.1942Jos kyseinen laulu ei ole se mitä etsit, emme valitettavasti löytäneet vastausta. Ehkäpä joku lukijoitamme tietää, mistä laulusta voisi olla kyse. |
| Onko Joulupuu on rakennettu -lauluun olemassa enemmän kuin tutut 5 säkeistöä? Mistäköhän ne voisi löytyä? |
215 |
|
|
|
”Joulupuu on rakennettu” -laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, johon on olemassa muitakin sanoituksia kuin Gustaf Oskar Schönemanin kirjoittamat viisi säkeistöä. Samalla sävelmällä on laulettu suosittua ”Lapsen laulua”, joka alkaa: ”Lapsi olen laulavainen, pieni vielä voimaton”. Tästä sanoituksesta on erilaisia versioita, joita löydät esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Tässä yksi esimerkki:Lapsen laulu kirjassa Uusi kuva-aapinen : lasten ensimäistä opetusta varten : laajempi painos / toimittanut Kustaa Kuusela (Isak Julin, 1904):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928238?term=Lapsi&term=laulawainen&term=Pieni&term=wiel%C3%A4&page=28Juteini,... |