| Mistä löydän Beethovenin Oodi ilolle suomenkieliset sanat? Ne alkavat näin: ilo synnyit jumalainen… |
41 |
|
|
|
"Ilo synnyit jumalainen" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus, joka sisältyy nimellä "Ilolle" nuotteihin "Musiikin maailma : Musica III" (Fazer, 1969) ja "Musiikin maailma. Säestyskirja : Musica III". |
| Meksikon pikajuna. Reino Helismaan sanoittamassa vanhassa laulussa "Meksikon pikajuna" sanotaan, että Pikku-Pete "hohottelee kohti kurkkuaan". En ole koskaan… |
58 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan hohottaa tarkoittaa nauramista ääneen, täyttä kurkkua, remakasti.Sanoisin, että "hohottelee kohti kurkkuaan" on kuvallinen ilmaus, kielellä ja sanoilla leikittelyä. Se ei ole vakiintunut sanonta.Mikäli sinua kiinnostaa lukea lisää Reino Helismaan kieli poskessa kirjoittamista sanoituksista, suosittelen Helismaasta kertovia tietokirjoja Helismaa : sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä (kirja Helmet Finnassa) sekä Reino Helismaa : Jätkäpoika ja runoilija (kirja Helmet Finnassa). |
| "Tyttö on kaunis kuin palonauris..." Löytyykö tähän jatkoa ja tietoa, onko se kansanlaulu, runo tai jokin muu värssy? |
34 |
|
|
|
"Tyttö on kaunis kuin palonauris" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus lauluun "Kaunis kuin nauris". Säkeistöjä on kaksi. Laulu on nuotin mukaan Unkarista. Laulun alkuperäistä nimeä ei nuotissa mainita.Lähde:Tie musiikkiin : Musica II / Erkki Pohjola ; Egil Cederlöf (9. painos; Musiikki Fazer, 1974) |
| Etsin Mathias Claudiuksen runon / laulutekstin Abendlied (alkuteksti ilmestynyt v. 1779) 1. ja 2. säkeistön suomennosta. Sain ainoastaan selville, että runo… |
24 |
|
|
|
Löysin tästä Matthias Claudiuksen runosta "Der Mond ist aufgegangen" kaksi suomenkielistä versiota. Kumpikin sisältyy nuottiin.Aale Tynnin käännös on nimeltään "Kuu paistaa metsän yllä". Se sisältyy nuottiin "Rouva Satakieli : keski- ja eteläeurooppalaisia kansanlauluja" (WSOY, 1985). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on neljä.Hilkka Norkamon käännös on nimeltään "Kuu nousi synkkään yöhön". Se sisältyy nuottiin "Carmina. 3 : hengellistä musiikkia sekakuorolle" (Musiikki Fazer, 1967). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on kolme. |
| Surullinen laulu, jossa äiti odottaa aikuista poikaa maailmalta kotiin, en ole varma onko joulu, ei välttämättä. Poika kuitenkin viipyy ja viimein kun tulee,… |
97 |
|
|
|
Lähin löytämäni vastine, joka sopii ainakin osittain kuvailemaasi lauluun, on Matti Jurvan säveltämä, Tatu Pekkarisen sanoittama ja Toivo Kärjen sovittama Sotilaan äiti vuodelta 1942. Se löytyy Youtubesta Eero Väreen ja Kristalli-orkesterin esittämänä. Laulussa mainitaan äitimuori, joka saa pojaltaan kirjeen rintamalta: SOTILAAN ÄITI, Eero Väre ja Kristalli-orkesteri v.1942Jos kyseinen laulu ei ole se mitä etsit, emme valitettavasti löytäneet vastausta. Ehkäpä joku lukijoitamme tietää, mistä laulusta voisi olla kyse. |
| Onko Joulupuu on rakennettu -lauluun olemassa enemmän kuin tutut 5 säkeistöä? Mistäköhän ne voisi löytyä? |
98 |
|
|
|
”Joulupuu on rakennettu” -laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, johon on olemassa muitakin sanoituksia kuin Gustaf Oskar Schönemanin kirjoittamat viisi säkeistöä. Samalla sävelmällä on laulettu suosittua ”Lapsen laulua”, joka alkaa: ”Lapsi olen laulavainen, pieni vielä voimaton”. Tästä sanoituksesta on erilaisia versioita, joita löydät esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Tässä yksi esimerkki:Lapsen laulu kirjassa Uusi kuva-aapinen : lasten ensimäistä opetusta varten : laajempi painos / toimittanut Kustaa Kuusela (Isak Julin, 1904):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928238?term=Lapsi&term=laulawainen&term=Pieni&term=wiel%C3%A4&page=28Juteini,... |
| Etsin englanninkielistä runoa, jonka näin kerran kuolinilmoituksessa. Kyse voi olla myös jonkun laulun sanoista. Siinä lueteltiin erilaisia asioita ja säe… |
87 |
|
|
|
Kyseessä voisi mahdollisesti olla Stevie Wonderin laulu "They Won't Go When I Go", vaikka siinä ei ihan juuri noin lauletakaan. |
| Karjalaisten laulu on käännetty ruotsin kielelle. Haluaisin tämän sanoituksen, mutta en löydä sitä ainakaan verkosta. Voisitteko auttaa sen löytämisessä? |
72 |
|
|
|
P. J. Hannikaisen säveltämään ja sanoittamaan ”Karjalaisten lauluun” on ilmeisesti olemassa useampi ruotsinkielinen sanoitus.Joel Rundtin sanoitus ”Karelarnas sång” alkaa: ”I vårt land med skogar, dalar”. Säkeistöjä on kolme. Sanoitus löytyy esimerkiksi Åland-lehdestä (06.09.1941, s. 4), joka on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235685?page=4Tämä sanoitus sisältyy myös esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Ollos huoleton, poikas valveill on : 20 sotilaslaulua pianosäestyksineen = 20 soldatsånger med pianoackompanjemang (ruotsinkielinen sanoitus on nuotin tekstiliitteessä; Oy Fazerin Musiikkikauppa, [1942])Finländsk sång och visa : sångbok för skolor, hem,... |
| Etsin laulua, joka on sanoitettu sota-aikana Vala-laulun sävelmään. Muistan, että sanoituksissa ovat sanat "kilkkaa karjan kellot" ja sitten mainitaan … |
117 |
|
|
|
Laulun nimi on Paimenlaulu.Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Tähän kysymykseen löysin vastauksen aikaisemmasta kysymyksestä:Mikä laulu: tuu tuu tutteli tuu.. laulussa myös sanat "Kun karjan kellot kalkattaa... | Kysy kirjastonhoitajalta |
| Japanilainen kansanlaulu, joka kertoo kirsikkapuusta tai kirsikankukista? |
80 |
|
|
|
Musica kirjat löytyvät Helmet kirjastojen varastosta. Linkki Musica 3-4 ja Linkki Musica 5-6Olisiko kyseessä laulu Akai hana shiroi hana? (suomeksi punainen kukka, valkoinen kukka.) Laulu löytyy kirjasta Musica 3-4.En löytänyt laulun suomennosta, mutta laulun sanat löytyvät englanniksi Youtubesta. Linkki Mios song. Japaniksi laulun voi myös opetella helposti. Linkki Akai hana...Laulu voisi olla myös Sakura. Linkki Kysy kirjastonhoitajalta 30.1.2024 |
| Kuka on sanoittanut suomeksi kappaleen Jos meillä huomista ei ois? Englanninkielisen kappaleen If tomorrow never comes on esittänyt ainakin Ronan Keating ja ja… |
103 |
|
|
|
Kappaleen on suomentanut Mikko Alatalo. Levyn biisilistassa lukee kappaleen kohdalla: "Lyrics By – Mikko Alatalo".Linkki levyyn Lapsenusko:https://www.discogs.com/release/25013863-Mikko-Alatalo-Lapsenusko-Surun-Toivon-Ja-Rakkauden-Laulut?srsltid=AfmBOoqXKgdCaNeWeIoyTxGtqgANyuq3aiR0Fj1vayOE4EzsXZyzP61y |
| Telefo(o)ni Afrikassa on vanha lastenlaulu. Sen lopussa on kohta, jota olen usein ihmetellyt. Kaikissa sanoituksissa, jotka olen löytänyt, on teksti "Häntä… |
191 |
|
|
|
Aksel Törnuddin Koulun laulukirjassa (1913) Telefoni Afrikassa päättyy seuraavasti: "Häntä pannaan toisen korvaan, toinen kärsää käyttää / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Runon kaikkein alkuperäisimmässä versiossa, joka ilmestyi aikaisemmin samana vuonna Arvid Lydeckenin satu- ja runokokoelmassa Kun päivä paistaa, kyseinen kohta esitetään kirjan kuvituksessa: yksi marakatti ääntelee kärsään ja toinen on pannut norsun hännän korvaansa (kuvateksti: "Näin elefantti menetteli"). Itse runossa sanotaan vain kuvaan viitaten "Aivan niin se menetteli, kuten kuva näyttää, / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Myöhemmin Arvily sepitti runonsa kokonan uudelleen ja se sai nimen Puhelin Afrikassa. Tämä versio ei jätä sijaa... |
| Mikä on laulun nimi " mä laulaisin sulle, vaan sanat ei riitä, ei Sinulle riitä oi kaunis Marialm |
52 |
|
|
|
Laulu on Tapio Rautavaaran Kaunis Marie ja se löytyy Rautavaaran levyltä Kulkurien kuningas (1970). |
| Onko Charles Aznavourin niin kovin tutulta kuulostavasta laulusta "Je m'voyais déjà", tehty ja levytetty myös suomenkielinen versio? Kuka olisi ko… |
90 |
|
|
|
Tästä Charles Aznavourin säveltämästä ja sanoittamasta laulusta en löytänyt suomenkielistä versiota. Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSecondHandSongs:https://secondhandsongs.com |
| Laulun Paratiisi sanojen kerrotaan syntyneen niin että Rauli Badding Somerjoki muokkasi Arja Tiaisen alkuperäistä runoa, ja mm. mietti säettä "Meri vaahtosi… |
229 |
|
|
|
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirjassa ”Badding : Rauli Somerjoen elämä ja laulut” (Sputnik, 1996, s. 135-136) on kerrottu ”Paratiisi”-laulun syntyhistoriasta. Arja Tiainen, jolta sanat oli tilattu, lähetti Rauli Somerjoelle kaksi kertovaa säkeistöä ja kertosäkeen varustettuna kommentilla: ”saat korjata jos ei mee”. Kirjassa on Tiaisen alkuperäinen teksti ja Somerjoen tekstiin tekemät korjaukset ja lisäykset. Esimerkiksi mainitsemasi kohdan alkuperäisessä tekstissä ”Meri vaahtosi kuin lahden A.” Kolmannen säkeistön Somerjoki kirjoitti itse.Jukka Rajalan kirjassa ”Kaita polku : Rauli Badding Somerjoen tarina” (Kustannusosakeyhtiö Siltala, [2018], s. 120-121) kerrotaan, että Somerjoki soitti Tiaiselle ja pyysi tätä kirjoittamaan... |
| Georg Malmsten lauloi Stadin kundista. Jossain ruotsin oppikirjassa on ruotsinkielinen versio laulusta. Sanoissa sanotaan ainakin "Som stadin kundi är man smart … |
221 |
|
|
|
Hei,Kyseessä on Benedict Zilliacusin käännös. Löytyy ainakin kirjasta Suuri toivelaulukirja: toivotuimmat 3 (F-kustannus, 2023) |
| Onko brittiläistä vanhaa joululaulua "Good King Wenceslas" suomennettu, ja jos, niin mikä sen suomenkielinen nimi on? |
154 |
|
|
|
Nuotissa "Oi jouluyö : kauneimmat joululaulut" (WSOY, 1996) laulu on suomenkielisin sanoin nimellä "Hyvä kuningas Wenceslas". Laulu alkaa: "Pidoissa on Tapanin". Säkeistöjä on kaksi. Tämän sanoituksen on tehnyt Paavo Alanne.Liisa Tenkun suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Seimen äärellä : joulukuvaelmia ja -legendoja" (Fazerin musiikkikauppa, [19-?]) nimellä "Legenda" ja nuottiin Tenkku, Liisa: "Punainen posetiivi. Oppilaan kirja" (Gummerus, 1997) nimellä "Joululegenda". Tämä sanoitus alkaa: "Wenceslas on kuningas".Teosofi-lehden numerossa 4 sivulla 122 (01.04.1927) on suomenkielinen teksti "Hyvä kuningas Wenceslas", joka alkaa: "Katsoi hyvä Wenceslas". Kirjoittajan nimeä ei mainita.Monissa julkaisuissa laululla on suomenkielinen... |
| Etsin "Oodi ilolle" -runon sanoja ruotsiksi ja samoin lähdekirjaa, jossa teksti on. EU:n tunnussävelmä, Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämä yhdeksäs… |
66 |
|
|
|
Carl Gustaf af Leopoldin ruotsinnos "Sång till glädjen" on luettavissa Wikisourcessa. Ruotsin kääntäjähakemisto listaa, missä käännös on julkaistu. Näistä ainakin Samlade skrifter av Carl Gustaf af Leopold. Förra avdelningen, 2. delen, Dikter 1785-1829 : 1. Text (Svenska vitterhetssamfundet 2002) löytyy Helka- ja Varastokirjaston kokoelmista.Lauluversiossa käytetty Hugo Tigerschiöldin käännös on painettu ainakin nuottivihkoon Sång- och musikfesten 2021 Helsingfors ; Nothäfte för körerna 21 (Finlands svenska sång- pch musikförbund 2021), jota löytyy myös Varastokirjastosta. |
| Tarkoitukseni on julkaista kirja. Voinko lainata siihen lyhyitä tekstipätkiä vanhoista iskelmistä, sitaateiksi kirjan henkilöiden vuorosanoihin? Esim. Maija… |
151 |
|
|
|
Siteerata saa ilman tekijän lupaa tietyin ehdoin: julkistetusta teoksesta saa ottaa lainauksia hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.Lähteitä:Tekijänoikeus:https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeusTekijänoikeudellisia näkökulmia musiikin käyttöön kirjoissa:https://kustantajat.fi/hyvat-kaytannot/digitaaliset-formaatit/musiikin-kaytto-kirjoissaSitaattioikeus eli miten siteerata tekstiä:https://www.sanasto.fi/sitaatti |
| Juice Leskisen laulu: Kulttuuri saapuu Ähtäriin. Siinä on sanat: On Ähtärin poika ihmeissään, hankaa jalkoja jenkkibootsit. Se kartsalla dallaa yhtenään, kysyy… |
133 |
|
|
|
'Rootsit' tarkoittanevat juuria. Sana vaikuttaa johdetun englannin sanasta 'roots' samalla lailla kuin bootsit sanasta 'boots'. Ähtärin poika jenkkibootseissaan vaikuttaa kadottaneen henkisen yhteyden kotiseutuunsa ja tuntee olonsa vallan juurettomaksi. |
Kysy kirjastonhoitajalta