| Mitä tarkoittaa pökeltäminen? Osa väittää että ruuan murustamusta ( lapset pökeltävät syödessä), toisen mielestä lakkaamista, kolmas köllimistä? Apua otetaan… |
522 |
|
|
|
Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään").
Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen... |
| Miksi mielenosoitus on slangissa miekkari eikä mielari tjsp? Onko sana johdettu miekasta vai puhdasta sattumaa? |
712 |
|
|
|
Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla. Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla... |
| Mistä on lähtöisin sana lukutoukka? |
1131 |
|
|
|
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo Tiede-lehden palstalla, että lukutoukka-sana on tullut ruotsin kielen sanasta bokmal.
Ruotsin mal tarkoittaa koita, jonka toukat ovat tuholaisia. Tuholaisia on käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien lukijoiden nimityksinä.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevasta linkistä Tiede-lehden artikkeliin.
https://www.tiede.fi/artikkeli/mista_tulee_lukutoukka
|
| Mitä on jerky? |
378 |
|
|
|
Englannin kieltä ja tarkoittaa joko nykyvä, tempova
tai kuivalihaa https://en.wikipedia.org/wiki/Jerky |
| Mistä tulevat marjasekoitusten 'kuningatar' ja 'kuningas' nimitykset? Mikä on näiden nimitysten historia? |
4830 |
|
|
|
Kuningatarhillon nimi tulee ruotsin kielestä 'drottningsylt'. Sanaa on käytetty jo vuonna 1903 ruotsalaisessa keittokirjassa. Nimen taustasta ei ole varmaa tietoa. On arveltu että se on saattanut olla jonkun kuningattaren lempihillo. Toinen ehkä uskottavampi selitys on, että hillo kahden eri marjan (vadelman ja mustikan) sekoituksena hienompi kuin tavallinen perushillo:
https://zenzafacta.wordpress.com/2019/07/04/drottningsylt-vad-kommer-na…
Kuningashillon alkuperästä ei löytänyt mitään lisätietoja. Todennäköisesti se on kuningatarhillon pohjalta keksitty tuotenimi. Gastronomian sanakirjoista sitä ei löydy. |
| Puolustusvoimissa käytetään sanaa PÄIVÄKÄSKY. Mitä se oikein tarkoittaa ja mistä se sana oikein on peräisin? |
589 |
|
|
|
"Kielitoimiston sanakirjassa" (Kotus 2006) 'päiväkäsky' määritellään päällikön julkaisemaksi käskyksi, jota käsitellään tavallisesti yleisluonteisia asioita. "Nykysuomen sanakirja" (SKS 1956) tarkentaa, että se on päällikön tarpeen vaatiessa tai määräajoin julkaisema käsky, joka koskee henkilöasioita, tiedotuksia, pysyväismääräyksiä, lomia, yms. hallinnollisia tai sisäpalvelusasioita. |
| Miten suomenkielen sanakirja maarittelee sanat lapsettomuus ja lapseton? Mika on naiden sanojen syntypera / mitka ovat naiden sanojen sukulaissanoja? |
616 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,... |
| Mistä sana vaiva ja vaivata tulevat? Miksi samaa sanaa käytetään sekä epämiellyttävän tuntemuksen aiheuttamisesta toiselle, että taikinan alustamisesta?… |
648 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Etymologinen sanakirja kertoo, että sana laina on itämerensuomalainen (sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä) vanha germaaninen laina. Germaaninen sana on rekonstruoitu muotoon *waiwan- ja se olisi syntynyt wai-tyypisestä huudahduksesta, siis vastaavasta kuin voi! Tästä kantamuodosta ovat kehittyneet germaanisten kielten saksan Weh ja ruotsin ve. Verbi vaivata on esiintynyt myös jo varhain.
Häkkinen kertoo lähteeksi Raimo Jussilan, Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen esiintymiä. SKS 1998.
Taikinan vaivaamisesta en löytänyt mitään mainintaa. Yritin etsiä ruotsinkielisistä vanhoista keittokirjoista, josko sana olisi myöhemmin muunnettu ruotsinkielisestä sanasta veva tms., mutta taikinan vaivaamisesta... |
| Mikä on sanan tratta etymologia? Sanan merkitys Wikipediasta: "Tratta on yrityssaatavien perintään käytettävä maksukehotus, johon liittyy julkisuuden uhka… |
821 |
|
|
|
Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum.
Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle. |
| Mitä on hiimailu? |
1018 |
|
|
|
ReettaNoomiElina blogi tietää kertoa:" Hiimailu on ystäväni sanojen mukaan joutilasta nurkissa pyöriskelyä, oleilua ja kaiken vähäisenkin siirtämistä huomiseen ja tekemisen välttelyä, pientä kehää, omaa suppeuttakin... Täytänkö moiset hiimailun kriteerit? Olen näitäkin, mutta tietoisesti myös yritän opetella hiimailua, chillaaminen lie suhteellisen sama asia. "http://reettanoomielina.blogspot.com/2014/02/hiimailua.html |
| Mikä on (slangi)sanan PEENA (tukka, jakaus) alkuperä? Entä sanan (kaikki) TYYNNI? |
2089 |
|
|
|
Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö |
| Mistä tulee sana "amppeli" ja onko sillä ollut muita merkityksiä kuin ripustettava kukka-astia? |
856 |
|
|
|
Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla. Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä.
Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa.
(Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
|
| Ovatko sanojen merkitykset kielitoimiston sanakirjassa ensisijaisuusjärjestyksessä vai missä järjestyksessä ne ovat? |
368 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan toimituksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanojen merkitysten esittämisjärjestys noudattaa Kielitoimiston sanakirjassa tavallisesti merkitysten yleisyysjärjestystä nykykielessä, ei esimerkiksi kronologista, kielihistoriallista järjestystä. Konkreettinen merkitys esitetään yleensä ennen abstraktia (esim. kuvallista), ja jos vanhempi ja uudempi merkitys ovat yhtä yleisiä, vanhempi esitetään ensin.
Yleisyysperiaate on ensisijainen, ja se 'voittaa' konkreettisuusperiaatteen esimerkiksi sana-artikkelissa kauna: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kauna."
Kielitoimiston sanakirjan toimitus/Kotus |
| Mitä tarkoittaa sana lienne? Onko sillä jotain tekemistä pilven kanssa? |
842 |
|
|
|
Lienne voi tarkoittaa ohutta, tasaista pilviverhoa, (ohutta) pitkänomaista pilvimuodostumaa. Suomen murteiden sanakirja mukaan lienne-sanaa käytetään myös silmän mykiön samentumasta.
Esimerkkejä sanan käytöstä ja sanan levinneisyttä murteissa voit tarkastella alla olevasta linkistä.
Nykysuomen sanakirja 2. (WSOY, 1980)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lienne:1&sms_id=SMS_1de403d4…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
|
| Mahtaisikohan löytyä jotain tietoa tuosta sanasta "mahtaisikohan". Mitenkähän tuo mahtaisi taipuilla ? |
260 |
|
|
|
Se on johdettu sanasta mahtaa.
Tässä linkki kielitoimiston sanakirjan kattaviin tietoihin kyseisestä sanasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mahtaa?searchMode=all
|
| Mistä tulee sana ”uusi”? |
784 |
|
|
|
Suomen sana uusi on vanhaa suomalais-ugrilaista kantaa oleva sana. Se on siis samaa kantaa kuin esimerkiksi sukulaiskieliemme unkarin új, viron uus, vatjan usi tai mordvan od.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS, 2000)
https://www.arcanum.hu/hu/online-kiadvanyok/Lexikonok-magyar-etimologia… |
| Mistä tulee sana "jonninjoutava"? Mitä tuo "jonnin" tarkoittaa? |
3415 |
|
|
|
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni |
| Mikä hauskahkon kuuloinen nimitys oli kirjojen kansien poistolle/kirjojen hävitykselle? Vai noinko muistelen omiani ja olen keksinyt päässäni tälle käsitteen… |
1016 |
|
|
|
Tarkoittanet alkujaan latinasta peräisin olevaa sanaa makuloida, joka merkitsee painotuotteen tuhoamista tai mitättömäksi tekemistä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makuloida?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makulatuuri?searchMode=all |
| Mistä on peräisin ilmaus "pilkkopimeä". |
3525 |
|
|
|
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P |
| Mikä on hihhulin lisäksi toinen suomen kielen sana, jossa on kaksi h-kirjainta peräkkäin? Kuulemma Arto Nyberg on joskus luvannut tarjota kahvin ja viinerin… |
3859 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy hihhuli-sanan lisäksi toista suomen kielen sanaa, jossa on keskellä kaksi h-kirjainta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
Kysy kirjastonhoitajalta