words

799 osumaa haulle. Näytetään tulokset 581–600.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on yliopisto-sanan alkuperä ja miksi se ei tule latinankielisestä sanasta kuten (lähes) kaikissa muissa kielissä? 2699 Suomen kielen sana yliopisto on oppitekoinen eli sepitetty uudissana, jota on ensimmäisen kerran käyttänyt J. F. Berg vuonna 1838 sanomalehtikirjoituksessa. Tätä aiemmin yliopistoa on nimitetty mm. akatemiaksi ja korkeakouluksi. 1800-luvulla ehdotettiin myös muita uudissanoja: korkeaopisto, korkioppio, pääkoulu, tiedehuone, tietehistö, ylikoulu ja ylioppio. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004) Viroksi, joka on suomen kielen sukukieli, yliopisto on Ülikool. Molemmat kielet ovat valinneet omakielisen uudissanan eivätkä latinan kieleen perustuvaa. Suomen ja viron kieli kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi latina, englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat indoeurooppalaisia kieliä: http://www....
Mistä löytäisin runon Nuuskamuikkusen lähdöstä kun hän on pakannut reppunsa ja sammuttanut nuotion ja on tullut syksy 6208 Nuuskamuikkusen laulun löydät esim. kirjoista Suuri Muumikirja (WSOY 1995) ja Muumilaakson laulukirja (WSOY 1994). Nuuskamuikkusen laulussa tunnelma on keväinen, mutta samalla kaihoisa. Nuuskamuikkunen etsii kadonnutta sadelaulua kirjassa Muumilaakson marraskuu. Näkymättömässä lapsessa on novelli nimeltä Kevätlaulu, jossa Muikkunen myös etsii laulua. Kirjoissa ei kuitenkaan ole itse runoja lähtemisestä. Tove Jansson on kirjoittanut Nuuskamuikkusen laulun erikseen, ja sen on säveltänyt Erna Tauro. Lähteitä: http://muumittaja.blogspot.fi/2012/08/tove-janssonin-muumi-teokset-erna… http://fi.wikipedia.org/wiki/Muumi
Kuinka jatkuu laulu: Kanadas on korvet kolkot, synkeät on sydänmaat.. tai laulu Viel Korvissan soi äidin viime sanat noi: heitä haavees pois, että parempi sun… 963 Tässä "Canadan korvet" laulun sanat. Yksi sivu on kadonnu mutta näilä mennään. Laulussa mainittu Ahola lienee paikallinen "poorttitalo", jossa siirtolaiset saivat kortteerin. Ne löytyivät omista arkistoistani (kysyjä). Canadassa korvet: 1. Vettä vihmoo, taivas itkee syksyn synkkyys ennättäy Aholas ompi koti meillä murhe loppuvan ei näy. 2. Jylhä metsä ympärillä laulun kuulee orjien. Luonnon tuuli puita puistaa kylmä ompi vihur sen. 3. Toverjoukko, valju joukko istuu hiljaa miettien. Surullinen aatos lentää, verta itkee sydänkin. 4. Kelt`on jäänyt kodin sulo lapset, hellä puoliso. Keltä lemmitynsä armas...
Mikä on sanan leffa etymologia, mistä sana on peräisin? 2207 Leffa tulee ruotsin kielen ilmaisusta "levande bilder" (elävät kuvat). Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja, SKS, 1995
Kalle Päätalo kertoi kirjassaan "Huonemiehen poika", että kun hän teki pikkupoikana jotain kiellettyä ja hän sai sen jälkeen piiskaa, hänen piti sen jälkeen… 3144 Päätalo-kirjallisuudesta ei löytynyt selitystä "synneille ja tossuille", eivätkä Päätaloa esimerkkiaineistonaan hyödyntäneen Alpo Räisäsen kirjoituksetkaan Kainuun ja Koillismaan murteesta tarjonneet lisävalaistusta asiaan. Itse arvelisin, että tossuissa voisi ehkä olla kyse ruotsin kielestä lainatun typerää tai tyhmää tekoa merkitsevän "tosseri"-sanan johdannaisesta, jolloin pyydettäessä anteeksi syntejä ja tossuja anottaisiin anteeksiantoa synneille ja typeryyksille. Kirjallisuutta: Alpo Räisänen, Kainuun kieltä ja paikannimiä Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa
Tervehdys! "Alakulo"-sanan etymologia kiinnostaa. Uusimmassa etymologisessa sanakirjassa ei siitä ollut sanaakaan. Mistä etsisin? 2794 Alakulo-sanalle ei näy löytyvän tyhjentävää selitystä vanhemmistakaan etymologisista lähdeteoksista. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen sanojen alkuperä teoksessa se kyllä mainitaan, mutta siinäkin selvitetään vain sinänsä ymmärrettävämpi alkuosa (ala-) - jälkiosan (-kulo) alkuperä on sen mukaan "epäselvä". Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Sanan taustalla saattaa olla yksinkertaisesti viljelytermistön (ala)kuloinen-sana kuvaannollisesti käytettynä. Toisaalta, Vanhan kirjasuomen...
Veljen tytär saa lapsen eli olen tyttären täti mutta mikä minä sille tulevalle lapselle olen? Onko tähän olemassa joku nimitys? 5658 Isän tai äidin täti on isotäti. Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja
Kansakoulussa 60-luvulla laulettiin laulua: "On maisista sittenkin tää synnyinmaa kaikkein rakkahin; vie minne tiesi sen tuttu liesi..." Minulla on muistikuva,… 5175 Kyseessä on C. Hansenin laulu Synnyinmaan laulu, jonka on suomeksi mukaillut Maija Konttinen. Laulu kokonaisuudessaan löytyy Karjalaisten laululippaasta (Karjalan Liitto, 1981) ja nuottien kera Wilho Siukosen teoksesta Laulukirja: koulun ja kodin lauluja (Otava, 1972).
Kuinka monta sanaa on suomen kielessä? Entä kuinka monta sanaa on englannin kielessä? 36140 Kysymykseesi on osittain jo vastattu aiemmin. 17.3.2010 Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa kerrotaan näin: Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englannin kielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu...
Mistä suomen kielen sana "maailma" on saanut alkunsa? Tiedetäänkö sen keksijää? Onko se kenties lainasana? 2327 Sana maailma on esiintynyt Suomen kirjakielessä jo Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, mutta sanan keksijää ei voida tietää. Sana edustaa rakenteeltaan ikivanhaa yhdyssanatyyppiä, jossa rakenneosat ovat rinnasteisessa suhteessa keskenään. Yhdyssanalla on vastineita useissa lähisukukielissä, esim karjalan "moailma" ja viron "maailm". Rinnasteisia yhdyssanoja on myös suomen etäsukukielissä, joten tämän sananmuodostuskeinon katsotaan olevan kantauralilaista perua. Tiedot löytyvät Kaisa Häkkisen teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Mikä on huithapeli-sanan alkuperä? 8165 Huithapeli-sanaa voidaan käyttää kevytmielisestä ja huolimattomasta ihmisestä (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A-K, 2006). Sanalle ei löytynyt kielitieteellistä selitystä. Sanaa huitu käytetään murteellisesti vedensekaisesta maidosta tai piimästä, ja huitukka-sanalla tarkoitetaan paikoin ohutta ja laihaa (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1, A-K, 1992). Ehkäpä huithapeli-sanan merkitys liittyy tähän samaan joukkoon.
Miten jatkuu Eero Salolan sanoittama laulu "Aukee uusi latu, alkaa vieras tie..." Haluaisin koko laulun sanat. 1597 Laulun sanat löytyvät Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta (WSOY 17. p. 1961) Aukee uusi latu, alkaa vieras tie - mihin kauas satu outo meidät vie? Emme vielä tiedä mikä odottaa. Latu saattaa viedä kauas vuorten taa. Ehkä tiemme johtaa synkkiin korpihin. Ehkä latu hohtaa kirkkain tähtösin. Emme eksy, pelkää, kerran kotihin aavintakin selkää vie Isä armahin.
Mistä löydän laulu sanat? Äiti sytytä lamppu.Metro tytöt laulaa kyseisen kappaleen. 2726 Laulun sanat löytyvät nuottikokoelmista 20 suosittua valssia (Hakunilan, Sellon ja Tikkurilan kirjastot ja Kirjasto Omena) ja Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta (toimittanut Ahti Sonninen, Sellon, Tapiolan ja Tikkurilan kirjastot).
Mikä on monissa etenkin pohjoisen paikannimissä esiintyvä pudas? Haukipudas, Pihtipudas, Pudasjärvi tai vaikkapa Putaansuu? 1382 Pudas on "takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara". Näin sanan määrittelee Kielitoimiston sanakirja, 2. osa L-R (2006). Lisää tietoa löytyy mm. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas
Mitä tarkoittaa KAATRA? 2692 Suomen kielen sana "kaatra" on sama kuin 'kaakkuri'(Inkerin murteiden "koatra"); virolaismurteen "kaader" on 'harmaa lokki'. Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja I, 1955.
Osa isäni sukujuurista johtaa Riiskan kylään Vpl. Pyhäjärvelle. Naapuripitäjässä Sakkolassakin taitaa olla samanniminen paikka. Tarkoittaako sana jotakin ja… 1594 En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä: Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.] [Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta https://finna.fi Lähteet: http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3 apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Mikä on eripurainen-sanan etymologia? 3867 Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
Miksi sanalle huoli tai huolehtia on syntynyt kaksi eri merkitystä, melkein vastakkaiset? Minulla on huolia (negatiivinen), pidän huolta jostain (positiivinen)… 3604 Kotimaisten kielten keskuksesta vastattiin kysymykseesi näin: "Sanalla huoli on ollut nuo kaksi merkitystä ainakin niin kauan kuin suomen kieltä on kirjoitettu, siis 1500-luvulta lähtien (tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjasta 1, 1985), ja luultavasti jo paljon kauemmin, sillä ne tunnetaan myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä (ks. Suoman sanojen alkuperä 1, 1992). Nykysuomen sanakirja samoin kuin uusi Kielitoimiston sanakirja antaa niin ikään sanalle huoli kaksi merkitystä: 1. 'levoton, huolehtiva ajatus jstak, murhe; levottomuus; pelko' jne. 2. 'huolehtiminen, huolenpito, hoiva'. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät "pitää huolta" ja toisaalta myös "kantaa huolta". Vanhempana merkityksenä on pidetty ensin mainittua, ja sanalla...
Mitä mahtanee merkitä Tsakatekkas Pampa? Simo Salminen, Suurena miehenä. Pienenä poikana serkkutytön häissä menin Tsakatekkas Pampaa lissu sano mulle että… 4757 Sen verran selvisi, että puhekielinen ilmaisu tsakatekkas tarkoittaa meksikolaista tanssia Zacatecas. Liittyisikö tuo pampa sitten tähän tanssiin olennaisesti kuuluvaan äänekkääseen jalan polkemiseen... Zacatecas-niminen kappale löytyy joiltakin tanssimusiikkiäänitteiltä. Mutta pampa-sanaa en varmuudella pysty selvittämään tässä yhteydessä.
Miten kuuluu runon/laulun teksti "Sä metsäpuro iloinen..."? 3984 P.J. Hannikaisen "Ahkera puro" -niminen laulu alkaa säkeellä Sä metsäpuro iloinen, mi riennät yhä vain! Nyt seisahdapas hetkinen ja leiki kerallain! Laulun sanat löytyvät esimerkiksi teoksista Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2008) Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990) Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)