words

786 osumaa haulle. Näytetään tulokset 501–520.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä tulee palokunnissa käytettävä aamun kokoontumispaikkaa kuvaava termi "apelipaikka"? Kysyy epätietoinen 2008 Apelipaikan taustalla lienee sana "apelli", joka sotilasalalla merkitsee kokoontumista - esimerkiksi tarkastukseen tai käskyä kuulemaan. Lähde: Nykysuomen sanakirja. 1, A-I. WSOY, 2002
Vierailin Pokrovassa Kirkkonummella ja isä Hariton käytti sanaa karmikubaatti kertoessaan mitä siinä rakennuksessa on kaikkea tehty sillä välillä kun Nliitto… 1174 Valitettavasti karmikubaatin merkitys ei selvinnyt. Sanalla saattaa olla yhteyksiä venäjän kieleen. Jos jotakin selviää, lähetämme sinulle tietoa. Tuntisiko joku lukijoista tämän sanan?
Mistä tulee sana "kennel"? 2513 Suomen kieleen vakiintunut koiratarhaa merkitsevä sana "kennel" on samaa kantaa kuin esimerkiksi englannin kielen sana "kennel". Englannissa sana "kennel" tarkoittaa yksikössä koirankoppia ja monikossa "the kennels" koiratarhaa. Englantiin sana on tullut ranskan sanasta "chenil", joka puolestaan on perua vulgaarilatinan sanasta "canile". Viime kädessä sana tulee siis latinan sanasta "canis", koira. Ranskan kielessä kennel on nykyäänkin "chenile" ja italiaksi "canile". Lähteet: http://www.etymonline.com/index.php?term=kennel http://www.oxforddictionaries.com/definition/english/kennel http://www.collinsdictionary.com/dictionary/english-french/kennel http://www.collinsdictionary.com/dictionary/english-italian/kennel
Mitä sana vaha tarkoittaa? Raumalla sana esiintyy kadunnimistössä, esim. Avainvahe. Vaheet ovat Raumalla lyhyitä, päättyviä katuja, mutta mitä sana alunperin… 3510 Hei, kysymyksesi sisältää sekä sanat vaha että vahe. Rauman kadunnimien kohdalla vahe tarkoittanee kahden rakennuksen välistä solaa, kujaa. Sen alkuperänä pidetään viron kielen vahe-sanaa (ero, väli). Vahat taasen ovat suuria siirtokiviä, jotka ovat maastossa erottuvina toimineet usein pitäjän rajojen välisinä rajakivinä. Molemmat sanat esiintyvät meillä lounaismurteissa. (Lähde: Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja)
Olen etsiskelemässä vanhaa ystävääni varten tietoa Viipurissa 1900-luvun alussa vietetyistä käärö-iltamista. Mistä oikein oli kysymys? 531 Tutkimistani historiateoksista ei löytynyt kääröiltamista mainintaa, mutta vanhoista sanomalehdistä löytyy paljon ilmoituksia kääröiltamista. Ilmeisesti niissä on ollut tavallista iltamaohjelmaa kuten puheita ja laulua mutta myös jonkinlaista tavaroiden myyntiä tai kilpailuja, joissa on tavara palkintoja. Osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A… mainitaan esimerkiksi, että juhlissa ongitaan kääröjä eli paketteja. Mainintoja löytyy vanhoista sanomalehdistä esimerkiksi seuraavista osoitteista: http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/737716?term=k%C3%A… http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A… http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/790066?...
Etsin tutun ilmaisun "vellosten" oikeaa merkitystä verkosta löytämättä sitä. Ilmaisua käytetään puhuttaessa veljeksistä ja vähän kurittomista sellaisista. Onko… 2843 ”Suomen murteiden sanakirja” ei valitettavasti ole edennyt V-kirjaimeen asti, mutta ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa VI; Suomalais-ugrilainen seura, 1978) kertoo, että sana ”vello” on esiintynyt kaakkoismurteissa ja osittain Etelä-Savossa ja merkitsee ’veli, vanhin veli, velikulta, veitikka’. Rinnakkainen muoto on ”vellonen”. ”Vello” esiintyy esimerkiksi Pertti Virtarannan ”Länsi-Kannaksen murrekirjassa” aidossa murrepätkässä merkityksessä ’veli’. Molemmat ovat samaa alkuperää kuin sana ”veli”. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”veli” saattaa olla indoeurooppalainen laina, mahdollisesti germaaninen, epätodennäköisesti balttilainen....
En muista laulun nimeä muistan pienen pätkän sanoista. Menee jotenkin näin. Sä tahdoit yhden illan vain, sitten muutit maailmain. Kiitos vastauksista 1149 Ihan tuollaista värssyä en löytänyt, mutta voisikohan kyseessä olla joko Edu Kettusen laulu "Yhden illan juttu", jota Bablo on esittänyt tai Matti Ruohosen laulu "Enemmän kuin yhden illan juttu" (sanat Veli-Pekka Lehto), jota Matti & Teppo on esittänyt? Yhden löytämäni videoklipin perusteella tämä Matin ja Tepon laulun sanat eivät kyllä aivan muistikuvasi kanssa sovi yhteen. Kettusen laulun sanoja en löytänyt mistään. Mutta toivotaan, että hakuammuntani onnistui tai joku tämän vastauksen lukeva tietää paremmin. Heikki Poroila Tikkurilan kirjasto
Olisin tarvinnut tällaisen virren suomenkieliset sanat. There is a green hill faraway, outside a city wall. Mistä saisin ne? Kiitos! 640 Kyseinen virsi on virsikirjassa numero 78, Vieraalla maalla kaukana. Sanat saat virsikirjasta tai virsikirjan nettiversiosta sivulta http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/078?OpenDocument. Lisätietoja virrestä ja sen sanoittajasta on sivulla http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/69650cb2d….
Mikä on suomen kielessä ennen käytetyn sanan TOLTTI historia merkityksessä KIOSKI - ilmeisesti se tulee ruotsin sanasta TOLFT, mutta miten lautamitasta on… 3173 Jo 1500-luvulla toltti on tarkoittanut 12 kappaletta. Sitä on käytetty kappalemittana lautakaupassa ja pinojen laskemisessa. (Lähde: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.]) Kioski-merkityksestä ei löytynyt tietoa. Voisiko sana olla käytössä esimerkiksi jossakin murteessa?
Mitä tarkoittaa sana "pirssi". Karjalatar kirjoittaa vuoden 1899 suurtulvasta mm: "Vesi täyttää pirssit ja voimakkailla hartioillaan on se kohotellut… 3607 Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi: "vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)" Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys: "ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha". Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995. Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Larin-Kyöstin runossa esiintyy "Mittymaarja, keito keiju". Mitä tarkoittaa "keito"? 1229 Runollisen karjalaisperäisen keito-sanan merkityksiä ovat esimerkiksi vähäarvoinen, halpa, rukka, raukka ja kurja. Siteeratussa runossa se merkinnee lähinnä "poloista, vähäistä". Lähteet: Karjalan kielen sanakirja. 2, K. Suomalais-ugrilainen seura, 1974 Nykysuomen sanakirja. 2, J-K. WSOY, 1962
Muistan, että ala-asteella laulettiin Maija Poppasesta tuttua laulua "Supercalifragilisticexpialidocious", joka Matti Raninin suomennoksessa kuului … 2599 Matti Raninin riimittelemät suomenkieliset sanat Robert B. Shermanin ja Richar M. Shermanin lauluun "Supercalifragilisticexpialidocious" elokuvasta Maija Poppanen löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 16. Sanat löytyvät myös musiikin oppikirjasta Musikantti. 5-6 (toim. Ari Hynynen et. al., Otava, useita painoksia). http://www.helmet.fi/fi-FI https://finna.fi
Mikä on sanan lutka etymologia? Kuulostaa jotenkin venäjän lainalta? 5803 Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa. Lähteet: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004) Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Mistä löytää Hurriganesin albumi 10/80 sanoja? Terv, Sven 880 Hurriganesien albumin 10/80 sanat löytyvät vuonna 1980 julkaistusta samannimisestä nuottikokoelmasta. Kokoelmaa on esimerkiksi HelMet-kirjastoilla yhteensä 5 kappaletta eli se on helposti saatavana. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Mistä juontaa juurensa venäläisistä tarkoittava sana slobo? 12350 Slobo on vanha Helsingin slangin venäläistä tarkoittava sana. Sana on venäläisperäinen laina. Se on yleensä merkitykseltään kielteinen ja halventava. Nämä tiedot slangi.net-sivustolta ja Kielitoimiston sanakirjasta: http://koti.mbnet.fi/joyhan/H217.html http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - Stadin slangin suursanakirja (2000) mainitaan sen muiksi merkityksiksi myös nämä: venäjän kieli (1900-1930-l.), neuvostovenäläinen, neuvostoliittolainen (1930-1980-l.), sotilas yleensä (1910-1930-l.), venäläinen sotilas ja venäläinen sotilasslangi).
Heippa! Minulla olisi tälläinen pieni kysymys: Mikä olisi oikea virallinen käännös sanalle neuromuscular training? Arvata voi aina, mutta mikä olisi ihan… 980 Neuromuscular-termin voisi kääntää sanoilla neuromuskulaarinen, hermoihin ja lihaksiin liittyvä, hermo-lihas. Näin sanan kääntää Lääketieteen termien, Duodecimin selittävän suursanakirjan, verkkosovellus: http://www.terveysportti.fi/terveysportti/rex_terminologia.koti Training-sana kääntyy harjoitteluksi. Sanastoista ei löytynyt käännöstä koko termille, mutta joissakin tutkimuksissa termi on käännetty liiketaitoharjoitteluksi, vaikkapa näissä: http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/ktp13_kati_pasane… https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/67140/Aalto_Reija.pdf?seq…
Miten menee oikeinkirjoitus seuraavan sanan suhteen: Tuotanto-IP-osoite Tämä em. termi on yleisesti IT-alalla käytetty puhekielessä. 1025 Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan. Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan. Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,...
Poliitikot käyttävät nykyään sanaa lähtökohtaisesti (varsinkin Katainen käytti). Se ei ole minulle oikein auennut, voitteko selventää sen merkityksen. Tuntuu… 3216 Kielitoimiston sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006) suosittelee lähtökohtaisesti-sanan tilalle mieluummin ilmauksia periaatteessa, yleensä, teoriassa, pohjimmiltaan. Kyseessä siis lienee niin sanottu muotisana, jota käytetään painottamaan sanotun asian tärkeyttä, mutta jonka täsmällinen merkitys on puhujan tai kuulijan päätettävissä.
Mitähän tarkoittaa "Joka päivä on murre uus" -kirjassa "Se muistuu aina mieleen se kotiseutu" -tarinassa (s. 38) lause "Lehmät olliit laakkasissaa ja… 700 Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Miksi laivalle sattuu haveri, mutta ihmiselle haaveri? 7339 Sekä haveri että haaveri pohjautuvat ruotsin sanaan haveri. Alunperin myös haaksirikkoa ja merellä tapahtunutta onnettomuutta nimitettiin haaveriksi (suomen kirjakielessä sana on ensi kertaa mainittu Albin Stjerncreutzin vuonna 1863 ilmestyneessä merisanakirjassa), mutta sanan alettua merkitä pikku onnettomuutta tai vahinkoa yleisemminkin on siirrytty käyttämään muotoa haveri. Haveri-sana juontuu alasaksan ja ranskan kautta italian sanaan avaria, joka tarkoitti merimatkasta koituvia kaikenlaisia lisäkustannuksia, myöhemmin etenkin merillä tapahtuneesta onnettomuudesta aiheutuneita kuluja. Tämän sanan on selitetty perustuvan arabian vahinkoja merkitsevään sanaan 'awār'. 'Awārīja' tarkoitti vahingoittunutta omaisuutta. Haverin alussa oleva h...