| Vanhoista tietokonelevykkeistä käytettiin usein lempinimiä "lerppu" (5,25 tuuman levyke) ja "korppu" (3,5 tuuman levyke). Nimet viittasivat taipuvaan ja kovaan… |
383 |
|
|
|
Kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvonnan puoleen.Tässä linkki palveluun: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/ |
| Luen Hella Wuolijoen teosta "Niskavuoren tarina", jossa erikoisesti kiinnittää huomion roolihahmot "herrassyötinki" ja "herrassönska". Mitä nämä tarkoittavat?… |
294 |
|
|
|
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan herrassyötinki tarkoittaa herastuomaria (murteissa yleisesti herrastuomari). "Herrassönskalla" viitataan herrassyötingin puolisoon, vastaavasti kuin Niskavuoren tarinassa vallesmannin puolisoon viitataan sanalla "vallesmanska": "Sisään tulevat Vallesmanska ja Herrassönska sekä Vallesmanni ja Herrassyötinki Kustaavan saattamina."herrassyötinki Herastuomari - Kotus |
| Mitä tarkoittaa fuitti? |
242 |
|
|
|
Fuitti-sanaa en löytänyt sellaisenaan käytettävissäni olevista lähteistä. Karjalan murteen sanastoista sen sijaan löytyy sana vuitti, joka tarkoittaa osuutta jostakin. Osakas on puolestaan vuittiniekka. Voisikohan olla kyse samasta sanasta?Lähteet:Kirjallizussanasto (suomi–suvikarjala) - Karjalan kielen elvyttäminenMarkianova, Ljudmila ja Pyöli, Raija: Suomi-Karjala -sanakirja https://www.karjalansivistysseura.fi/hallinta/wp-content/uploads/2021/04/Markianova-Pyoli-sanakirja-suomi-karjala.pdfHerajärviseura: Microsoft Word - herajarven_alueen_sanontoja.docx |
| Kolmen iloisen rosvon laulussa on lause ”ja pipparkaakun sirkaman voi joskus ottaa Joonatan”. Mikä mahtaa olla sirkama? |
362 |
|
|
|
Sirkama (tai sirkoma tai sirkuma) tuntuu vanhojen sanakirjojen perusteella tarkoittavan monenlaista halkeamaa, haavaa, sirua tms. Tässä yhteydessä sillä varmaankin tarkoitetaan pientä palaa. |
| Onko sellaista suomen kielen sanaa, jossa on h ja p kirjain peräkkäin |
135 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjasta ei kirjainyhdistelmän "hp" sisältäviä sanoja löydy.*hp* - Kielitoimiston sanakirjaSuomen murteiden sanakirjassa sitä vastoin on muutama tarjokas, useimmat niistä lappalaisperäistä porosanastoa:*hp* – Suomen murteiden sanakirjaVanhan kirjasuomen sanakirjassakin on muutama "hp"-sana:*hp* – Vanhan kirjasuomen sanakirja |
| Sana äitee on karjalan murretta ja tarkoittaa äitiä. Mikä on isää vastaava gana sana karvjalan murteella? |
643 |
|
|
|
Aluksi pitänee selventää, mitä tarkoitamme, kun puhumme karjalan murteesta. Kielikellon 3/2007artikkelissa Marjatta Palander luonnehtii, että "ei-kielitieteilijöiden nimitys Karjalan murre tarkoittaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnissa puhuttavia murteita, mutta sitä käytetään myös siirtokarjalaisten kielestä, olipa se sitten suomea tai karjalaa. Kielitieteessä karjalan murteilla viitataan karjalan kielen murteisiin, joita puhutaan eniten Venäjällä mutta jonkin verran myös Itä-Suomessa. Jotta suomen ja karjalan murteiden nimitykset pysyisivät yksiselitteisinä, Pohjois-Karjalan maakunnassa puhuttavien murteiden tieteellinen nimitys on vanhastaan ollut itäiset savolaismurteet, ja Etelä-Karjalassa taas puhutaan suurimmaksi osaksi... |
| Mistä tulee sana jalkavaimo? Onko taustalla jokin muu etymologia (kuin sana jalka)? |
1065 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä... |
| Mikä on suomen sanan MAA etymologia? |
348 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281… |
| Kuka sanoi: Räpärällää! |
330 |
|
|
|
Räppärällää voi viitata useampaan eri asiaan:1. Tampereella sijainneeseen legendaariseenrokkibaari Räpärällään.2. Räpärällää sanontaa käytetään myös kun ilmaistaan lähtevänsä ulos juomaan alkoholia.3. Räpärällää-geenillä viitataan alkoholismiin.Valitettavasti sanan alkuperäistä keksijää/sanojaa ei vastaaja löytänyt.Ehkä joku lukijoista tietäisi tarkemmin? |
| Missä päin universumia esiintyy Herasilmä- Hulta?. |
159 |
|
|
|
Olisikohan kyse hevosesta?Herasilmä tarkoittaa tavanomaisen tummasilmäisetä poikkeavaa sinisilmäistä hevosta. Linkki wikipediaan.Hulta taas on Kemiönsaarelaisen kylän nimi. Linkki wikipediaan. |
| Voi kääk! Osaako kirjastonhoitaja auttaa ja kertoa, millaiset kengät ovat ns. limonadikengät? Ilmeisesti kuuluvat 70-luvun tyyliin...? Googlesta ei ollut apua. |
344 |
|
|
|
Alkuosa limonadi- pukineisiin liittyvissä yhdyssanoissa juontaa juurensa 70-luvulle. "Limonadikengistä" puhuttaessa vain ilmaus kuuluu 70-luvun tyyliin – itse jalkineet ovat paljon ajattomampi ilmiö: sanalla tarkoitetaan yksinkertaisesti juhla- tai parhaita kenkiä. (Vrt. limonadiasu, 'juhlavaatteet, parhaat vaatteet'. 1970-l. | Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja) |
| Vanhempi sukulaiseni kutsuu hevostani Mantaksi. Onko tämä toinen ilmaus tammalle? |
122 |
|
|
|
Minäkään en löytänyt tästä kirjallisuutta.Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta. Linkki yhteystietoihin. |
| Mitä tarkoittaa fingerpori? |
768 |
|
|
|
Fingerpori (myös mm. vingerpori, vinkerpori) on johdettu ruotsin kielen sanasta fingerborg, ja tarkoittaa sormustinta (pieni suojus, jota pidetään käsin ommeltaessa sormen päässä). Sana lienee tunnettu nykyisin erityisesti Pertti Jarlan sarjakuvasta, jossa Fingerpori on kuvitteellisen kaupungin nimi. Kielitoimiston sanakirja: FingerporiSuomen etymologinen sanakirja: Fingerpori |
| Lauri Viidan kirjassa Moreeni kerrotaan heti alkupuolella sekatyömies Niemisestä. "Kerrotaan, että pirkkalainen esi-isä oli synkkä - - samosi korpeen katsomaan… |
140 |
|
|
|
'Mittyinen' on yksi interrogatiivipronomini millaisen synonyymeistä. Interrogatiivipronominit viittaavat johonkin puhujalle tuntemattomaan, jota hän tiedustelee."Millainen, minkälainen, mimmoinen, kullainen (harv.), kummoinen, millinen (harv.), mittyinen (harv.) -- Esim. Millainen~minkälainen~mimmoinen~kummoinen hän oikein on? | Millaisissa oloissa hän elää? | Mittyinen tämä on neito, koirat ei hänehen koske E. Leino | Niin ihmiset ihmettelevät, sanoen: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset UTvk." (Aarni Penttilä, Suomen kielioppi) |
| Mistä tulee sana jeerankaira? |
353 |
|
|
|
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Jeerankaira-sanaa ei löydy Nykysuomen sanakirjasta, Kielitoimiston sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta eikä Suomen etymologisesta sanakirjasta.Kaikkien edellämainittujen sanakirjojen verkkoversiot ovat vapaasti käytettävissä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa Sanakirjat - Kotus.Jos joku lukijoistamme tunnistaa sanan, vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään. |
| Mistä on alunperin tullut sanonta helmasynti? Tarkoittanee saman virheen tekemistä toistuvasti. Olisiko kysymyksessä vääränlainen suomennos, kuten… |
1393 |
|
|
|
Helmasynti, Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavallisin, suurin heikkous, pahe'. on pikemminkin korrekti kuin vääränlainen suomennos. Ruotsiksi vastaava sana on 'skötesynd', ja 'sköte' merkitsee (kuvaannollista) helmaa, syliä ("äidin helma").helmasynti - Kielitoimiston sanakirja helma - Kielitoimiston sanakirja |
| Johtuuko suomenkielen sana "ulvoa" siitä, että ulv/ulvi/ulf on tarkoittanut joskus ruotsinkielessä sutta? |
443 |
|
|
|
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen. |
| Miksi tapahtuman myyntipistettä kutsutaan buffetiksi? |
590 |
|
|
|
Suomen etymologinen sanakirja kertoo osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_7737322e53bcb3f53832e8ab08e39cc9&word=buffetti&list_id=3445, että ilmaus on peräisin ranskan sanasta buffet, jonka merkitys on ’buffetti, ruoka-astiakaappi’. Kielitoimiston sanakirja puolestaan kertoo osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/buffetti?searchMode=all, että sanan buffetti merkitys on ’juhlissa tms. tarjoilutila, josta ruoan voi noutaa’.Luulen, että merkitys on nykyään vain yksinkertaisesti laajentunut tuosta käsittämään myös tuollaisia urheiluseurojen myyntipisteitä, joissa ostetaan täsmätuotteet ja otetaan ne mukaan pöydästä. Sehän on kuitenkin omatoimista verrattuna ravintolaan... |
| Aila Meriluodon kesänvietosta Takaniemessä kerrotaan muutaman kerran hänen menevän multioon. Mikä on multio? |
285 |
|
|
|
Multio eli multipenkki tai multiainen, multimus, multapenkki, sammakkopenkki on asuinrakennuksen seinää vasten joko sisä- tai ulkopuolelle luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumisen hirsiseinän alitse."Kulmakiviperustaisen rakennuksen lämpöeristystä parannettiin luomalla sisäpuolelle, joskus ulkopuolellekin, multipenkki eli multio. Sisäpuolinen multipenkki tehtiin ennen lattiaa siten, että seinänalusta tukittiin kivillä ja seinien sisäpuolelta luotiin maata seinävierille lattian korkeudelle asti. Multipenkin tukena multaa pitämässä käytettiin usein suurehkoja puita, hirsiä, ja näiden takana taas oli ehkä kiviä. Maa multipenkkiin saatiin usein kaivamalla sisäpuolelle kuoppa, jossa säilytettiin perunoita ym. Multio ei siis välttämättä... |
| Mistä tulee niistämistä tarkoittava sana pyrsiä? |
137 |
|
|
|
Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta |
Kysy kirjastonhoitajalta