| Tunnistusapua lastenkirjaan tarvittaisiin. Kyseessä kirja, jota äitini luki minulle joskus 80-luvulla. Kirja kertoo tytöstä (Matilda? Matleena? Emilia?), joka… |
362 |
|
|
|
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953). |
| Missä lasten sadussa kertoja kertoo, että näki kuinka helvetissä jänikset paistoi susia vartaassa? |
417 |
|
|
|
Helvetissä susia vartaassa paistavat jänikset esiintyvät Anne Geelhaarin kertomassa ja Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamassa kirjassa Järkikulta auttaa aina (Kansankulttuuri, 1981). Siinä susi ja jänis kohtaavat kuohuvan virran yli siltana kulkevalla laudalla, ja välttyäkseen joutumasta syödyksi ja päästäkseen pakenemaan kiperästä tilanteesta nokkela jänis alkaa pelata aikaa ja kertoo sudelle kolme tarinaa. Niistä viimeinen, Valehtelukilpailusta, sisältää kysymyksessä muistellun kohdan. |
| Miten voisin katsoa netin kautta tai löytää tietoa 1900-1930 välillä julkaistuista lasten satukirjoista? tarkoitan myös ohuita pienpainate-tyyppisiä lasten… |
171 |
|
|
|
Lastenkirjainsitituutin tietokanta on verkossa, sitä kannattaa tutkia, https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Haulla sadut ja aikaväli 1900-1930 löytyy seuraava listaus:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kannattaa myös kysyä Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy jonkun verran satuja 1900-luvulta, mutta suurin osa materiaalista on vanhempaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=sadut&collection=266
Finna.fi:n aineistohausta voi hakea myös sadut ja rajata vuodet, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0... |
| Lainasin lapsena, noin vuonna -70 kirjastosta vanhan satukirjan jonka nimi oli Sydämen avain tai jokin tämän tapainen. Löytäisinkö sen tätä kautta? |
234 |
|
|
|
Kyseesssä voisi olla Ilmari Vainion satukirja Sydämen avain Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1938 ja siitä on otettu uusintapainokset vuosina 1947 ja 1953. Sydämen avainta on saatavana Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr10572015 |
| Haluaisin löytää erään tietyn satukirjan josta mieleen on jäänyt lähinnä kaunis kuvitus (vesiväri?), osaatteko auttaa? Muistan, että tarinassa oli keskeisenä… |
442 |
|
|
|
Taianomaisiin seikkailuihin vievät pyöreät karkit ja kaunis kuvitus (Jaana Aalto) panevat ajattelemaan Ritva Luostarisen kirjaa Lumottu karkkipurkki (Lasten oma kirjakerho, 1982), vaikka tässä päähenkilö onkin poika (Ville).
|
| Satu "ei saa katsoa taakse" |
656 |
|
|
|
Valitettavasti etsimänne satu ei ole ainakaan vielä löytynyt. Olen lähettänyt kysymyksen edelleen yleisten kirjastojen sisäiselle sähköpostilistalle laajemman työntekijäjoukon mietittäväksi, mutta sieltäkään kautta ei ole tullut vastausta.
Kaunokirjallisuudessa ja tarinoissa "ei saa katsoa taakse" on toistuva elementti. Kreikkalaisessa mytologiassa on Orfeuksen ja Eurydiken tarina, jossa Orfeus kielloista huolimatta katsoo Manalassa Eurydikeä ja menettää tämän lopullisesti. Raamatussa Lootin vaimo muuttuu suolapatsaaksi, kun hän Jumalan kiellosta huolimatta jää katsomaan taakseen Sodoman tuhoutumista.
Tuhannen ja yhden yön satuja 2 -kirjassa on tarina "Kateelliset sisaret". Sadussa noustaan vuorelle ja ympäriltä kuuluu... |
| Satu kummitädeistä? |
222 |
|
|
|
Kirjastojen yhteiseltä tietopalvelulistalta tuli joitakin ehdotuksia saduksi:
Yksi ehdotus olisi, että kyseessä olisivat Elsa Beskowin sadut Täti Vihreästä, Täti Ruskeasta ja Täti Sinipunaisesta sekä Setä Sinisestä. Lasten nimet ovat Petteri ja Lotta.
Toinen ehdotus olisi Anna-Mari Kaskisen lastenkirja Kummin paluu. Se kertoo takakannen mukaan ”lapsen ja aikuisen ystävyydestä”. Kummi palaa Afrikasta Suomeen.
Kolmanneksi ehdotettiin ihan vanhaa tuttua satua Prinsessa Ruusunen.
Toivottavasti joku noista olisi etsimäsi satu, mutta ilmoittele, jos mikään ei tunnu olevan oikea. |
| Vanhassa kansakoulun lukukirjassa oli satu, jossa lintu lauloi metsämiehelle mm: "Paa piippuun, paa piippuun " ja sitten "laiska mies, laiska mies, pien pino,… |
1579 |
|
|
|
"Paa piippuun, paa piippuun" on kansansadustostamme ja sen pohjalta tehdyistä mukaelmista löytyvä kehotus, jolla (laulu)rastaan on kerrottu puhuttelevan työmiestä - tavallisimmin halonhakkaajaa. Rastaan laulusta on kirjallisuudessamme lukuisia erilaisia variaatioita. Kysymyksessä mainittu säe "Laiska mies, laiska mies, pien' pino, pien' pino!" sisältyy täsmälleen tässä muodossa ainakin Suomen lasten aapisen pikku tarinaan 'Laulurastas':
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927034?page=99
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928247?page=91
Aarni Penttilän Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja sisältää hieman tästä poikkeavan variantin 'Rastaan neuvot', jossa laiskan miehen ja pienen pinon asemesta lintu laulaa... |
| Muistan kansakouluajalta (1960 juvulta) opettavaisen sadun pojasta joka valitti köyhyydestä ja siitä mitä hän haaveili saavansa ja omistavansa. Sadun juoni oli… |
364 |
|
|
|
Lukijan kommentista saimme vihjeen: Kertomus pojasta ja harakasta löytyy OTAVA:n 1961 kustantamasta Lasten oma lukukirja/ Somerkivi-Tynell-Airola, sivut 153-157. Kertomus on otsikolla "Toivomukset" ja sen on kirjoittanut Anna Whalenberg. |
| 80- luvulla kuuntelin c- kasetilta karmeaa satua Pörröpäästä, joka ratsasti sialla ja heilutti kauhaa.. Mistähän tietoa löytyisi? |
454 |
|
|
|
Ehdotan Peter Christen Asbjørnsenin ja Jørgen Moen satua Pörröpää.
Pörröpää-sadussa kuningattarelle ja kuninkaalle syntyy tyttölapsi, jolla on kauha kädessä ja joka ratsastaa vuohelle. Satu löytyy ainakin Kouvolan pääkirjastosta teoksesta Olipa kerran - klassillisia satuja valikoinut ja kuvittanut Björn Landström.
Norjalaiset Asbjørnsen ja Moe ovat keränneet norjalaisia kansansatuja ja toimittaneet niistä kokoelmia. Sadut ovat Grimm-henkisiä.
|
| Haluaisin tietää nimen sadulle, joka kertoo kuninkaasta, jonka valtakunnassa on pakko olla iloinen. Sitten valtakuntaan tulee lapsi, joka on menettänyt… |
255 |
|
|
|
Etsitty satu saattaisi olla Riikka Juvosen Onnellisten valtakunta, joka sisältyy kokoelmaan Pikku enkelin iltasadut (Kirjapaja, 1999). |
| Mikä on Aswang? Suomen kielellä ei löydy kuin vähän tietoa. |
505 |
|
|
|
Aswangista ei kukaan ole vielä ehtynyt tehdä tyhjentävää selitystä wikipediaan.
Englantilaisen wikin mukaan Aswang on kattotermi erilaislle muodonmuuttajille Filippiiniläisessä kansanperinteessä.
Esim. erilaisia vamppyyreitä, demooneja, noitia, sisälmysten syöjiä ja ihmissusia saatetaan kutsua aswangeiksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aswang
Vapaasti suomennettuna:
Käyttäytyminen
Aswangin voi tavata yöllä hautausmailla tai metsissä. Yö on niiden aktiivista aikaa, koska päivänvalolla niiden voimat vähenevät merkittävästi tai loppuvat kokonaan. Huolimatta siitä, että aswangit on kuvattu luonnonvaraisina hirviöinä, jotka usein elävät yhteiskunnan laitamilla tai erämaissa, on niissä olentoja jotka kykenevät elämään, niissä... |
| Olen yrittänyt etsiä yhtä lastenkirjaa, jonka omistimme 2000-luvun alussa. Muistamme sisarusteni kanssa sen verran, että kirjassa oli ilmeisesti jättiläinen … |
614 |
|
|
|
Arvelisin, että etsitty kirja on Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).
Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.
Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996). |
| Onko Mika Waltarin satua "Satu sairaasta prinsessasta" (Kiinalainen kissa) analysoitu missään yhteydessä? Se on yksi Mikan vaikuttavimmista teksteistä ja… |
308 |
|
|
|
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta. |
| Yritän löytää lukemaani lastenkirjaa, josta en muista tekijää enkä kirjan nimeä. Tarinan juoni menee jotenkin näin: Tarinassa rahaton kuningas haluaa kanansa… |
521 |
|
|
|
Etsimäsi kirja näyttäisi olevan Kirsti Mannisen Suuri tipujahti (1995). Kirja sisältää myös tarinan Pietarin ja Petronellan uudet seikkailut. Kirjaa on muutama kappale Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa. joten voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mitäköhän sanotaan Bremenin soittoniekoissa suomeksi, kun saksaksi lause kuuluu "Geh mit uns nach Bremen, etwas Besseres findest du so leicht nirgends"? |
420 |
|
|
|
Grimmin veljesten sadussa Die Bremen Stadtmusikanten toistuu samankaltainen lause muutaman kerran, mutta ainakaan kirjastossa olevassa painoksessa ei juuri kysymässäsi muodossa, vaan näin:
- "Geh mit uns und lass dich auf bei der Musik annehmen…"
- "Geh mit uns nach Bremen, du verstehst dich doch auf die Nachtmusik…"
- "Wir gehen nach Bremen, etwas Besseres als Tod findes du uberall…" (Die Bremer Stadtmusikanten / Brüder Grimm, 1995)
Bremenin soittoniekat : Grimmin satu (1974) - painoksessa suomennokset menevät näin:
- "Tiedätkö mitä, aasi sanoi, voisit lähteä minun mukaani. Olen menossa Bremenin kaupungin soittoniekaksi. Varmasti sinäkin tulisit toimeen musikanttina."
- "Lähde kanssamme Bremeniin. Sinähän osaat pitää yökonsertteja... |
| Kuka, missä tarinassa, sanoi: maa, taivas ja meri, täällähän haisee (tai tuoksuu) ihmisen veri? |
1364 |
|
|
|
Vaikuttaisi, että tämä voisi olla satu- tai loruteksti. Löysin sadun Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä, jossa jättiläinen haistelee kristityn veren hajua, mutta maa, taivas ja meri eivät ole sadun ainakaan kahdessa löytämässäni versiossa mukana,
Hupaisia satuja, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130245/Hupaisia_satuja.pdf?sequence=1
Pohjoismaisia satuja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/pksnorja.htm
Jaakossa ja pavunvarressa on tuota samaa teemaa, jättiläinen haistelee ihmisen tuoksua ja on aikeissa syödä Jaakon. Löysin erilaisia sanamuotoja, mutta en juuri tuota. Voisi olla, että on kyse joko tuosta Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä -sadun tai Jaakko ja pavunvarsi -sadun jostakin versiosta.... |
| Satu päättämättömyydestä |
305 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Merrimanin (Rolf Ståhlström) Prinsessa Empivä, joka oli kovin päättämätön?
Satu löytyy kokoelmasta Olipa kerran (Pohjolan kirja 1942), kuvitus Ulla Ståhlströmin, suomennos Elina Vaaran.
|
| Mikä on satu, jossa prinsessa suutelee sammakkoa? Olen lukenut sen tai minulle on luettu kuvakirjasena, ehkä isompanakin, 50-luvulla, ehkä 55-58.Kirjassa kuva… |
4371 |
|
|
|
Satu prinsessasta ja sammakoksi loihdutusta prinssistä tunnetaan parhaiten Grimmin veljesten Lasten- ja kotisaduissa julkaistuna versiona. Grimmien sadun nimi on Sammakkokuningas ja Rautainen Heikki (joissain suomennoksissa Rauta-Heikki). Tässä prinsessa ei kuitenkaan suutele sammakkoa, vaan heittää sen seinään. Kyseiseen satumotiiviin paneutuneiden tutkijoiden mukaan suudelma-aihe on peräisin tarinan angloamerikkalaisista varianteista, jotka - erotuksena Grimmin veljesten tulkinnasta - tunnetaan tavallisesti nimellä Sammakkoprinssi. Yhteistä näille versioille on se, että prinsessa on tavallisesti vain "kuninkaantytär" tai "prinsessa" - hänen nimeään ei mainita.
Tunnetuin Prinsessa Kultakutri lienee... |
| Lapseni syntyi 1996. Kuuntelimme innolla kirjastosta lainattua musiikkia (kasetti?), jonka laulajaa en muista, enkä äänitteen nimeä... Oliko ehkä venäläisiä… |
836 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti äänite Kissa kehrääväinen : venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran äänilevynä vuonna 1977. Sittemmin äänite on julkaistu myös CD:nä. Laulut on sovittanut Marjatta Meritähti. Äänite kuuluu Kirkes-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.379626 |
Kysy kirjastonhoitajalta