| Kuka on suomentanut Edith Södergranin runot Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni kokoelmasta Elämäni,kuolemani ja kohtaloni? |
31 |
|
|
|
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni -kokoelman Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni ovat Pentti Saaritsan suomennoksia. Tässä Edith Södergranin tuotannon "harventamattomassa kokonaisuudessa" Saaritsa on korvannut joitakin varhaisempia Uuno Kailaan ja Aale Tynnin käännöksiä omillaan ja aiemmin julkaistuihin omiin suomennoksiinsa hän on tehnyt "aiheellisia korjauksia eli parannuksia". |
| Kuulin juuri Pessoan runon englanniksi lausuttuna ja yritän jäljittää runoa, kirjoitettuna, joko suomeksi tai englanniksi. Se kertoi siitä miten ihminen ei… |
56 |
|
|
|
Fernando Pessoan lammaspaimen Alberto Caeiron runojen viidennessä runossa on kohta, joka näyttäisi olevan etsimäsi teksti. Tosin katkelma ei ole runon lopusta vaan keskeltä. Sikermä on siis suomenkieliseltä nimeltään Lammaspaimen ja Pentti Saaritsan suomennos sisältyy Pessoan runojen kokoelmaan En minä aina ole sama : runoutta (valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa, 2001).https://www.scaruffi.com/writers/pessoa1.html |
| Saaritsan runo, julkaistu Kulttuurivihkoissa 1973. Aiheena Allende. Puhutaanko jotain näyttämöstä vai olenko vain itse visualisoinut sen, kun siinä on kohta,… |
25 |
|
|
|
Kuusiosaisen runon 12.9.1973 V osa päättyy: "Kuulen: pimeän näyttämön taakse kohoaa vanha kulissi, / rosoinen, luotien hakkaama, pysty vuorenseinä / Andalusiasta Andeille, minä kuulen / monen runoilijan äänen, kahdentuneet kaiut. / Viime hetkilläsi, Neruda, / se ehti sinunkin taaksesi: / fasismin vahvistin, / tämän vuosisadan / kammottava kaikupohja."Allendea käsitellään runon II, III ja IV osissa, V osan aiheena on Pablo Neruda. Runo sisältyy myös Saaritsan vuonna 1973 julkaistuun kokoelmaan Syksyn runot. |
| Sergej Jeseniniltä kuuluu olevan tällainen pätkä: Englanniksi: In this life there's nothing new in dying, but not, of course, is living any newer. Saksaksi… |
43 |
|
|
|
Kyseessä on Sergei Jeseninin jäähyväisruno До свиданья, друг мой, до свиданья eli Näkemiin, ystäväni, näkemiin. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.Runon suomennos sisältyy esimerkiksi teokseen Neuvostolyriikkaa 2.https://finna.fi/Record/anders.53401?sid=4795366691https://allpoetry.com/-Goodbye,-my-friend,-goodbye- |
| Missä runokirjassa on Claes Anderssonin runo suomeksi "Det finns en väg som ingen gått före Dig" |
62 |
|
|
|
Alun perin kokoelmassa Dikter från havets botten (1993) julkaistu runo löytyy suomeksi Pentti Saaritsan kääntämästä Anderssonin runojen valikoimasta Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962–1993 (WSOY, 1996). |
| Missä kokoelmassa Pentti Saaritsalla on runo, jossa hän muistinvaraisesti siteerattuna kirjoittaa: Mitä muuta onni on, kuin melkein valmis onnettomuus olimme… |
39 |
|
|
|
Muistellut säkeet ovat Monta naista -sikermän viidennestä runosta, kokoelmasta En osaa seisahtaa (Kirjayhtymä, 1969). Painopaikka on Simonpaino Oy, Helsinki. |
| Onko Edith Södergranin runoa " En strimma hav" suomennettu? Mistähän kokoelmasta se mahtaa löytyä suomeksi? |
93 |
|
|
|
Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Löytyykö Edith Södergranin runosta Stjärnan suomennosta? Runo alkaa sanoilla ”vad vet du?” |
112 |
|
|
|
Stjärnan löytyy Pentti Saaritsan kääntämänä Södergranin koko lyyrisen tuotannon suomeksi sisältävästä kokoelmasta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Tähti alkaa sanoin: "Mitä tiedät? Mitä sinä tiedät?" |
| Anderssonin runo: kesät me muistamme aina |
1304 |
|
|
|
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
|
| Missähän kirjassa on Pablo Nerudan runo, jossa aiheena on kuolema. |
447 |
|
|
|
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980 |
| Olisiko mahdollista löytää suomennoksena Edith Södergranin runo, joka alkaa: Älkää suostuuko…. ….keskellä myös Oppikaa ojentamaan käteenne…. Saaritsan… |
152 |
|
|
|
Kyseessä lienee Ruusualttari-kokoelman runo Voimakkaille, joka alkaa "Paetkaa yksinäisyyteen! Olkaa miehiä! / Älkää suostuko surkastuneiksi kääpiöiksi -- " Loppupuolelta löytyvät säkeet "Oppikaa nousemaan kuin aallot myrskyssä. / Ojentakaa veljille kätenne, maailma muuttuu toiseksi." (Pentti Saaritsan suomennos Södergran-valikoimasta Tulevaisuuden varjo; runo sisältyy myös Södergranin lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot). |
| Miten Shakespearen Loppiaisaaton 2 näytöksen 2. kohtauksessa on suomennettu kohdat "Thou must untangle this" ja "It is too hard a knot for me t'untie." Kiitos… |
161 |
|
|
|
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
|
| Onko Claes Anderssonin Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider , 1969, suomennettu? Jos, millä nimellä? Löysin tällaisen runon (Tapaus 258?), josta… |
179 |
|
|
|
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
|
| Mistä löydän Claes Anderssonin runon Kesät me muistamme? Entä onko Kiurujen kesä Hannu Salakan yksittäinen runo vai runokokoelman nimi? |
811 |
|
|
|
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
|
| Mistä kokoelmasta voi löytää Pentti Saaritsan runo "Aamu", joka alkaa"Sillä kadulla en ollut milloinkaan, sitä katua ei siis ollutkaan."? Olen etsinyt tiedon… |
279 |
|
|
|
Pentti Saaritsan runo Aamu on hänen runokokoelmastaan Yhdeksäs aalto (1977).
Voit lukea runon myös esimerkiksi Saaritsan runojen kokoelmasta Runoja 1965-1982 (1983).
Molemmat teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Kuka on suomentanut Edith Södergranin runon Syksyllä? Elämäni, kuolemani ja kohtaloni-teoksessa mainitaan kolme suomentajaa, mutta tämän runon kohdalla ei… |
326 |
|
|
|
Teoksessa Edith Södergran: Elämäni, kuoleman ja kohtaloni : kootut runot (1995) on Pentti Saaritsan suomennos runosta Om hösten (kokoelmasta Landet som icke är). Runon on suomentanut myös Uuno Kailas.
Kaarina Helakisa on suomentanut Bo Carpelanin runon Unelma puusta (Drömmen och trädet) kokoelmasta Poesi... Poeså... : dikter för stora och små (1982).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
|
| Onko seuraava Lars Huldénin runo suomennettu? Jos on, kuka sen on suomentanut ja koska sekä mistä teoksesta löytäisin suomennoksen. |
212 |
|
|
|
Pentti Saaritsa on suomentanut Lars Huldénin runon De färdades från dans till dans (sarjasta Sommardikter). Suomennos He matkasivat tasseista tansseihin sisältyy Lars Huldénin runojen valikoimaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, WSOY, s. 535). Runon on suomentanut Pentti Saaritsa vuonna 2005.
https://He matkasivat tansseista tansseihinfinna.fi/Record/vaasa.585406 |
| Onkohan Johannes R. Becherin runoa "Lenin" suomennettu? |
162 |
|
|
|
Hanss Eissler on säveltänyt Johannes R. Becherin runon Lenin. Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Kansan laulukirja (1971) ja äänitteeseen V. I. Lenin 1870-1970 (1970). Laulun on saanut suomenkielisen nimen Leninin sanat. Suomennos on Pentti Saaritsan.
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Kenen runosta? Päin uutta päivää nousevaa kurssimme jälleen suunnatkaa. Kuulette kutsun kaikuvan varjoista barrikadirintaman, kutsun vanhan, ylpeän ja vaativan. |
242 |
|
|
|
Kyseessä on Gaston Bonheurin (Gaston Tesseyre) lauluteksti, jonka hän kirjoitti Mireille Matthieulle. Paul Mauriat on säveltänyt tekstin lauluksi. Pentti Saaritsa on suomentanut laulun sanat. Laulu on suomeksi nimeltään Päin uuttaa päivää nousevaa ja laulu alkaa säkeillä "Aikojen myrskyissä marssittu on / päämäärä mielessä horjumaton".
https://finna.fi/Record/fikka.4798678#componentparts
https://fr.wikipedia.org/wiki/Gaston_Bonheur
|
| Osaatko sanoa kenen runo alkaa näin: Paljon pientä ja kaunista on vuosien varrella....? |
220 |
|
|
|
Kyseessä on Pentti Saaritsan runo sikermästä Suite mignone. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Mitä näenkään (1979). Runon voit lukea myös teoksesta Pentti Saaritsa: Runoja 1965-1982 (Kirjasyhtymä, 1983). |
Kysy kirjastonhoitajalta
