Etsin kirjallisuutta, joka käsittelee sitä millaista lapsuus oli 30-ja 40-luvuilla Suomessa. Sitä millaiset perheet ja kasvuympäristöt olivat sekä mikä oli… |
1857 |
|
|
|
Kannattaa tutustua seuraaviin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta poimittuihin teoksiin:
Suomi silloin kerran : näin elettiin vuosina 1944-1956
Pois pula, pois puute : kun kansa selviytyi / Meri, Utrio
1930-luvun lama teollisuuskaupungissa. II : Lama, pula ja työttömyys : tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938 / Jarmo Peltola
Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa / Satu Jaatinen
Sodan liepeillä : kasvun aikaa, lapsuus ja nuoruus / Rauno Salonen
Kotirintaman lapset / Hanna Pukkila
Lapsi sodan varjossa / Taina Almgren
Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka / Heikki Waris
Haussa voi käyttää vuosikymmeniä esim. 1930-luku ja yhdistää tämä toiseen asiasanaan esim. lapsuus ja kohdistaa haku... |
Kysyisin päivämäärää, jolloin sodan jälkeen oli ensimmäinen ilta, jolloin mainosvalot paloivat ja liikkeiden ikkunat olivat valaistuja. Kävelin keskustaan sitä… |
1171 |
|
|
|
Käytännössä pimennysmääräyksiä purettiin vähitellen.
Puolustusvoimien ylipäällikön (presidentin) julistus 30.9.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 3.10. Vaasan, Kuopion, Mikkelin ja Hämeen lääneissä. Muissa lääneissä asiasta sai määrätä is. (ilmasuojelu?) komentaja. (Suomen asetuskokoelma 689/1944)
Uusi vastaava julistus 23.10.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 24.10. alkaen Viipurin, Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Oulun läänin ja Ahvenanmaan maakunnan alueella. Sotavalaistusta koskevat määräykset jäivät edelleen voimaan Lapin läänin alueella. (Suomen asetuskokoelma 744/1944)
Vaikeata on sanoa, onko vapautta ruvettu välittömästi täysimääräisesti käyttämään kaikilla paikkakunnilla.
|
Haluaisin kokeilla pari kuukautta sota-ajan ruokavaliota. Millaiset määrät aikuisella kaupunkilaisnaisella oli mahdollista saada kuukausitain esim, vuonna… |
4147 |
|
|
|
Ostokorttien jakelun järjestämiseksi kansalaiset oli jaettu iän, sukupuolen ja ammatin mukaan ryhmiin, joille kullekin laskettiin annokset. Voisiko tässä tapauksessa olla kyse kevyen ja henkisen työn tekijästä?
Kevyen työn tekijän ostokortilla saatavien päiväannosten kalorimäärät ovat vaihdelleet 1000 (syksyllä 1942) ja 1500 kalorin välillä. Mutta on muistettava, että suuri osa elintarvikkeista oli koko sota-ajan säännöstelyn ulkopuolella. Monilla oli myös suhteita maaseudulle ja viljelypalstat olivat yleisiä.
Korttiannokset vaihtelivat mm. satotilanteesta tai kuljetusten kangertelusta johtuen. Esimerkiksi peruna joutui huonon sadon takia kortille marraskuusta -44 alkaen (10,5 kg/kk).
Aake Jermon kirjassa ’Kun kansa eli kortilla’ kevyen... |