| "Holokaustin uhrien muistopäivä" (27.1.) saamen kielellä? |
55 |
|
31.1.2024 |
|
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen ennen... |
| Miten sanotaan minä olen ihastunut sinuun saameksi? |
88 |
|
15.1.2024 |
|
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu! |
| Onko pohjoissaamen sana luondu peräisin itämerensuomalaisten sanasta luonto vai toisinpäin? |
132 |
|
27.7.2023 |
|
Mitä ilmeisimmin luondu-sana on tullut viron kautta suomen kieleen ja sieltä edelleen saameen. Tiina Södermanin artikkelissa* Viron rantamurteiden suomalaissanat (1996) sanotaan, että "Viron Kolgan luondu on SKES:n mukaan peräisin suomesta, ja suomen luonto on lainautunut myös saameen (SSA)".
*Linkki avautuu PDF:nä
Katso myös SKES eli Suomen kielen etymologinen sanakirja. |
| Jeris-hotellin yhteydessä toimii ravintola Jierra. Itse en ole löytänyt selitystä näille sanoille Jeris ja Jierra. Osaatteko auttaa? |
403 |
|
8.3.2021 |
|
Hotelli Jeriksestä Muoniosta kerrottiin, että sekä jierra- että jeris-sana tulee saamenkielisestä sanasta jieris, joka tarkoittaa hyvää apajapaikkaa. Alkuperäisessä merkityksessä sana on tarkoittanut etenkin kalapaikkaa.
Jerisjärvelle on tultu aikoinaan hyvinkin pitkän matkan takaa kalastamaan, koska se on ollut hyvin kalaisa järvi.
Kaikki em. nimet ovat siis peräisin saamen kielestä. |
| Mihin kieliryhmään Saamenkieli kuuluu. Onko kielessä useitakin murteita? Jos on niin ymmärtävätkö toisiaan? |
528 |
|
24.6.2019 |
|
Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän ja Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä. Nykyään saamelaiskielet katsotaan erillisiksi kieliksi eikä murteiksi. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisiin kieliin kuten suomen kielikin.
Lisää tietoa mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet
https://www.kielikello.fi/-/saamelaiskielista-ja-niiden-huollosta |
| Lapissa on Suonttavaara ja Suonttajärvi, mitä sana Suontta tarkoittaa? |
875 |
|
5.6.2018 |
|
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-sana viittaa... |
| Saamenkieliset tv- ja radiolähetykset 2000-luvulla. Julkisen palvelun tv-kanavat Suomessa (Yle) ja Ruotsissa (SVT) lähettävät muutaman minuutin päivässä… |
539 |
|
1.8.2017 |
|
Radiotarjonta on päivittäistä ja se on laajentunut aamusta iltaan kestävään tarjontaan. Paljon on myös yhteispohjoismaisia ohjelmia (kuten uutiset, radio-ohjelmia)
Norjassa:
https://www.nrk.no/sapmi/
https://tv.nrk.no/programmer/samisk (televisio-ohejlmia saameksi ja norjaksi)
https://radio.nrk.no/serie/oddasat-radio/SANY01012017/31-07-2017 (Ođđasat/uutiset)
https://radio.nrk.no/serie/buorre-idit-sapmi/SANY11018517/04-07-2017#t=… (Hyvää huomenta, Sapmi)
Ruotsissa:
http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2327&grupp=12640
Verkossa tietoa:
https://yle.fi/uutiset/3-6615975
Valtio tukee sanomalehti Lapin Kansan saamenkielistä uutistuotantoa 50 000 eurolla. Lehdellä on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen saamelaisalueella lähes 2... |
| Löytyykö painettuna kirjana (tai netistä) norjan (bokmål ja nynorsk), tanskan, pohjoissaamen, islannin, grönlannin ja fäärin frekvenssisanakirjaa? Mistä näitä… |
757 |
|
28.6.2017 |
|
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on... |
| Etsin saamelaisuudesta kertovaa nuortenkirjaa, jonka muistan lukeneeni, mutta en muista nimeä. Kirja kertoi muistaakseni norjalaisesta saamelaisesta pojasta,… |
772 |
|
9.4.2016 |
|
Voisiko kyseessä olla Viola Wahlstedtin kirja Kukaan ei usko Aslakia. Karisto, 1970. Ruotsinkielinen alkuteos: Ingen tror på Aslak, 1966.
Suomen saamelaisaiheista kirjallisuutta kokoava Lapponica-tietokanta antaa teokselle esim. seuraavat asiasanat: pojat, koulu, koulukiusaaminen, asuntolat, saamelaiset, Lappi. Tässä suora linkki: http://bit.ly/1Q00kFi
|
| Inarin järvi sanat saameksi |
3583 |
|
16.4.2015 |
|
Kun kysymyksessä mainitaan "sanat", rohkenen tässä olettaa, että kysytään Evert Suonion laulun INARINJÄRVI saamenkielisiä sanoja. Sellaiset löytyvät - jos ei ole kiire - Eero Maggan nuottikokoelmasta "Beaivvaseana" (1996), joka löytyy Espoon kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt vastattaessa lainassa. Kokoelmassa laulun nimenä on "Anárjávri".
YouTubesta löytyy Maggan saameksi laulama versio osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g. Itse sanoja en onnistunut netistä löytämään, joten tuota Maggan nuottikokoelmaa kannatta harkita. Sen voi saada Rovaniemielle kaukolainana.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
|
| Joululaulun "Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa" (Joulun kellot)on joku mieslaulaja levyttänyt SAAMEN-kielellä; tätä esittäjää haetaan! |
1707 |
|
27.12.2013 |
|
Esittäjä on Eero Magga ja esitys löytyy CD-levyltä "Lapin joulu" (Poroboy Music PBM-014, p2004). Levyllä laulun nimenä on "Juovlabiellut".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Mikä, mitkä ovat saamelaisissa nimipäivissä niitä nimiä, joissa on kirjaimia, joita ei ole suomen kieliopissa, kuten esim on laita 22. tammikuun päivän… |
1319 |
|
23.1.2012 |
|
Saamelaiset nimet löytyvät Yliopiston nimipäiväalmanakasta ainakin vuosilta 2003 ja 2006.
Juŋkil -sanan n-kirjaimelta näyttävä kirjain on äng-äänne.
Saamenkielten aakkoset löydät kielen oppikirjoista mutta myös verkosta esim. Wikipediasta (saamelaiskielet). Myös Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus, www.kotus.fi) vastaa saamenkielen kysymyksiin.
Pohjoissaamen erikoisfontit (latianlaisten aakkosten lisäksi: Áá (pitkä a, ns. heleän a:n merkki on tavallinen saamenkielissä) Čč, Đđ (liudentunut d, vrt. englanninkielen th) Ŋŋ, Šš, Ŧŧ, Žž
|
| Mistä löytäisin Inarinjärvi -laulun sanat saameksi? |
5127 |
|
7.1.2009 |
|
Laulun sanat löytyvät saamen kielisenä Eero Maggan nuottijulkaisusta Beaivvášean. Laulun saamen kielinen nimi on Anárjávri.
|
| Miten sanotaan suomen kielen sana kolmisoppi saamen kielellä? |
1602 |
|
31.12.2007 |
|
Kysymykseesi vastaaminen edellyttäisi sellaista saamen kielen historian ja nimistön asiantuntemusta, jota meillä ei valitettavasti ole näin joulunaikaan käytettävissä.
Palaamme asiaan myöhemmin, jos saamme asiasta enemmän selkoa.
Tässä vaiheessa voin vain todeta, että saamenkielisen nimistön edellisten sukupolvien tunnetuin asiantuntija T. I. Itkonen ei kirjoituksissaan (esim. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella, julkaistu Virittäjä-lehdessä 1920 tai suurteos Suomen lappalaiset 1-2, v. 1948) mainitse Kolmisoppi-nimeä.
Savon historian 1. osassa (1988)on Kauko Pirisen kirjoittama luku Savon saamelaisperäisestä nimistöstä (s. 275-281: Lappalaiset : väistyvä väestöaines), mutta sekään ei tunne Kolmisoppea.
Piilo, soppi on... |
| Miten sanotaan saameksi Minä rakastan sinua. |
9496 |
|
24.9.2007 |
|
"Mun ráhkistan du" on lause pohjoissaameksi.
Muut suomen saamenkielet ovat inarin- ja koltansaame.
|
| Entä onko John Erling Utsin kertomus Sömnlös i Sapmi käännetty suomeksi? |
1057 |
|
24.9.2007 |
|
Saamelaiskirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. En tunne tätä kertomusta, mutta Utsilta on käännetty norjaksi Bölgene (kokoelmassa: Våja våja 1991) ja englanniksi The Waves (kokoelmassa: In the shadow of the midnight sun, 1996) ja häneltä löytyy muutama kaunokirjallinen kertomus saameksi. Hän on ennen kaikkea toimittanut ja kääntänyt kirjoja. Ei suomennoksia.
|
| Mikä on unikeko inarinsaameksi? |
1148 |
|
6.9.2007 |
|
Unikeko-sanaa ei inarinsaamen eikä myöskään muista saamenkielen sanakirjoistamme löytynyt.
|
| Miten kääntyvät sanat toinen, ystävä, nalle, rakas ja rasti inarinsaameksi? |
2708 |
|
6.9.2007 |
|
Toinen on nubbe, ystävä ustev, nalle guovza, rakas rahkis ja rasti ceahkastatm, mearka, ruos’sa tai ceahkis. Nalle ja rasti –sanat löytyivät vain yleisestä suomalais-saamelaisesta sanakirjasta, eivät inarinsaamelaisesta sanakirjasta. Lisäksi niistä puuttuu joitakin merkkejä kirjainten päältä.
Kirjastoissa on saamen kielen sanakirjoja, joista sanoja kannattaa etsiä, niin puuttuvat merkitkin löytyvät. Esimerkiksi näitä kannattaa käyttää:
- Inarinsaamen idiomisanakirja / Anna Idström ja Hans Morottaja
- Säämi-suoma sänikirje - Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja / Pekka Sammallahti, Matti Morottaja
- Säämi - suoma - säämi : skovlasänikirje - Inarinsaame - suomi - inarinsaame : koulusanakirja / Pekka Sammallahti, Matti Morottaja
|
| Mistä pääkaupungin seudun kirjastosta löytyisi saamenkielen sanakirja? |
1132 |
|
4.9.2007 |
|
Esimerkiksi Suomi-saame-suomi-sanakirja / toimittaneet Jovnna-Ande Vest ja Marsa Luukkonen. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1992 löytyy kirjaston kokoelmista.
Kirjan sijainnin voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Valitse sanahaku ja kirjoita hakuruutuun sanat saame sanakirjat. Saat kolme linkkiä. Klikkaamalla linkkiä saat esiin kirjojen sijaintitiedot. Voit myös varata kirjan klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa varaus-painiketta. Muista valita noutokirjasto.
|
| Miten suomen sana "uusi" kääntyy inarinsaameksi? |
1030 |
|
3.9.2007 |
|
Uusi on inarinsaameksi uđđâ, inarinsaamesta on tietoa sivulla http://www.siida.fi/anaras .
|
Kysy kirjastonhoitajalta
