| Ovatko saamelaisten sukunimet yleensä suomen-, ruotsin- tai norjankielisiä? |
63 |
|
18.3.2024 |
|
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim. Gauriloff... |
| Mistä voisin löytää tietoa saamelaisuudesta eteläpohjalaisten geeniperimässä? Saamelaisten asutushistoriaa jne. |
37 |
|
4.3.2024 |
|
Seuraavissa teoksissa on saamelaisten asutushistoriaa, perinnöllisyystiedettä ja suomalaisten geenitutkimusta.
Pohjan poluilla : suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, 1999 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja paikannimien valossa)
Etelä-Pohjanmaan historia 1-2 sisältää luvun Lappalaisten jälkiä Etelä-Pohjanmaalla
Karl Nickul: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. 1970
Lappi. 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa, 1989
Ennen, muinoin : miten menneisyyttämme tutkitaan, 2002 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten juuret)
Kalevi Wiik: Suomalaisten juuret, 2004
Kalevi Wiik: Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille, 2009
Kalevi Wiik: Mistä suomalaiset ovat tulleet... |
| Onko tietoa mitä naisen nimi Sire tarkoittaa ? |
75 |
|
30.1.2024 |
|
Sire, suomalaisittain Siiri, on saamelainen naisen nimi. Siirin tavoin se on oletettavasti muunnos nimestä Sigrid. Sigrid puolestaan muodostuu muinaisskandinaavisista sanoista "voitto" ja "kaunis, rakastettu". Sire viettää saamelaisen nimipäiväkalenterin mukaan nimipäiväänsä 12.6.
Sire-nimen muita merkityksiä on kollega pohtinut aikaisemmin täällä.
Lähteet
Yliopiston nimipäiväalmanakka / Universitehta nammabeaivealmenáhkki 2014Kotus: Mistä tulee nimi Siiri? |
| Löytyisikö tietoa tai arviota, montako prosenttia Kittilän kunnan asukkaista katsovat olevansa saamelaisia, esimerkiksi saamelaiskäräjien kriteerien mukaan?… |
61 |
|
30.1.2024 |
|
Saamelaisten lukumäärän arviointi on tosiaan haastavaa, koska Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä.
Väestörekisteriin merkitty äidinkielikään ei kerro saamelaisten määrästä, koska lähes kaikki saamelaiset ovat monikielisiä, ja väestörekisteriin on mahdollista merkitä vain yksi äidinkieli. Lisäksi suuri osa saamelaisista ei puhu ollenkaan saamen kieltä. Tilastokeskuksen sivuilla voi tarkastella väestörekisteriin merkittyjä äidinkieliä kunnittain; tilaston mukaan Kittilässä asui 31.12.2022 27 äidinkieleltään saamenkielistä.
Saamelaiskäräjät tilastoi saamelaiskäräjävaalien yhteydessä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvien lukumäärää. Uusimpaan, vuoden 2023 tilastoon voi tutustua täällä. Kuntakohtaisia tilastoja ei kuitenkaan... |
| Millaista aineistoa talletetaan Kansallisarkiston alaiseen saamelaisarkistoon? Ja mistä voin löytää saamelaisarkiston nettisivut? |
63 |
|
25.1.2024 |
|
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta:
Saamelaisarkiston tehtävänä on
• tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta
• vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa
• huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista
• tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta.
Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…):
"Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset... |
| Mitä kaunokirjallisia romaaneja on suomennettu saamelaisilta kirjailijoilta? Ei siis tarvitse olla vain suomalaisia, saamelaisuus on oleellista. Mieluiten… |
51 |
|
9.1.2024 |
|
Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissäHarnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja- Terkkuja Sopperosta- Hei söpö- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä- Mieli kotiinLaestadius, Ann-Helén: VarkausMagga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)Magga, Inga: VarjonyrkkeilijäNutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustanaSaamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole tarpeeksi... |
| Osaisitteko suositella materiaaleja liittyen saamelaisiin ja saamelaiseen kulttuuriin? |
34 |
|
8.1.2024 |
|
Saamelaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on julkaistu runsaasti. Tietokirjallisuudesta löytyy sekä yleisesityksiä saamelaisten kulttuurista että teoksia tarkemmin rajatuista teemoista. Saamelaisuuteen liittyvää aineistoa voi selata esimerkiksi Vaskin verkkokirjastossa hakusanalla "saamelaiset". Myös kirjastot.fi:n Makupalat-palvelusta löytyy paljon vinkkejä saamelaisiin ja saamelaisuuteen liittyvistä aineistosta.
Valitsin oheiseen listaan muutamia viime vuosina ilmestyneitä tietokirjoja, jotka voisivat sisältönsä puolesta toimia johdatuksena aiheeseen.
Kirjallisuutta
Elin Anna Labba: Herrarna satte oss hit: Om tvångsförflyttningarna i Sverige (Norstedts, 2020)
Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia (SKS, 2018... |
| Missä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa löytyy Lapin, saamelaisten kuvausta (kirjalijat eivät ole saamelaisia tai lappilaisia)? Sekä proosa että runous… |
111 |
|
28.11.2023 |
|
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (Книга переведена... |
| Onko saamelaisilla heimoja? |
131 |
|
16.11.2023 |
|
Heimo on kansatieteessä tarkoittanut sukujen tai klaanien ryhmää, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. Käsitettä kuitenkin pidetään laajalti vanhentuneena, ja tutkimuksessa sen (samoin kuin rodun) onkin korvannut etnisen ryhmän käsite. Etnistä ryhmää luonnehtivat muun muassa yhteinen alkuperä ja kulttuuri, ryhmäidentiteetti ja muista etnisistä ryhmistä poikkeava elämäntapa. Heimo-termiä ei nykytutkimuksessa enää käytetä.
Saamelaiset on yksi kansa, joka elää neljän kansallisvaltion alueella ja puhuu yhdeksää eri saamenkieltä.
Saamelaisia on vanhemmassa kirjallisuudessa jaoteltu eri ryhmiin muun muassa kulttuurin, kielen ja perinteisten elinkeinojen mukaan, ja on puhuttu esimerkiksi metsälappalaisista, porosaamelaisista,... |
| Kuinka myöhään Suomesta löytyi vielä saamelaisia, jotka eivät asuneet taloissa vaan kotatyyppisissä asumuksissa? |
256 |
|
2.7.2022 |
|
Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin... |
| Onko jotain kirjallisuutta mikä käsittelee saamelaista mytologiaa, kansantarinoita ja tarustoa jne? |
205 |
|
1.7.2022 |
|
Kirjallisuutta saamelaisesta mytologiasta löytyy paljon. Tässä muutama, joilla pääsee alkuun:
-Saamelaisten mytologia, Risto Pulkkinen, Juha Pentikäinen, 2018Saamelaisten mytologia | Vaara-kirjastot | Finna.fi
Selkeä uusi yleisteos saamelaisten mytologiasta
-The Sámi = Saamelaiset = Les Sames, 2007The Sámi = Saamelaiset = Les Sames | Vaara-kirjastot | Finna.fi
Kevyt yleisteos saamelaisuudesta, lyhyesti eri saamelaisen mytologian hahmoista
-Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita, Elina Helander-Renvall, 2006Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita | Eepos-kirjastot | Finna.fi
Tarinoita saamelaisesta mytologiasta
-Lappalaisten mytologian katkelmia, Lars Levi Laestadius, Juha Pentikäinen, Risto Pulkkinen, 2011Lappalaisten mytologian... |
| Minua kiinnostaisi tietää enemmän saamelaiskulttuurista ja haluaisin lukea nimenomaan saamelaisten tekemää tietokirjallisuutta, runoutta ja mahdollisesti myös… |
187 |
|
8.6.2021 |
|
Kirjasammon verkkosivuille on koottu tietoa saamelaiskirjallisuudesta. Mukana on saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita, ja palvelussa on monien saamelaiskirjailijoiden tietosivuja. Sivun alaosassa on lisätietolinkkejä saamelaisesta kirjallisuudesta. https://www.kirjasampo.fi/fi/saame
Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja saamelaisalueen kirjastojen saamelaislähteet https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/saame
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/20/niillas-holmbergin-kahdeksan-v…
https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus
Kaltio 3/03: Saamelaiskirjallisuus Suomessa https://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22
|
| Kittilässä, lähellä Hanhimaan kylää on alue nimeltään siengalaiskuusikko. Mitähän nämä siengalaiset oikein ovat? |
294 |
|
19.5.2021 |
|
Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v. 1986... |
| Missä Helsingin (tai Espoo, Vantaa) kirjastossa olisi paras valikoima kirjoja, jotka käsittelevät vanhaa karjalaista, saamelaista ja suomalaista… |
312 |
|
18.11.2020 |
|
Eniten kirjoja perinteisestä kirjonnasta on Pasilan kirjastossa ja Pasilan kirjastossa sijaitsevassa kirjavarastossa, josta kirjat saa henkilökunnalta pyytämällä. Varaamalla kirjat saat myös itsellesi sopivimpaan Helmet-kirjastoon. Alla linkit Helmet-kirjastojen luetteloihin perinteistä kirjontaa, ryijyjä, karjalaista kirjontaa ja saamelaista käsityöperinnettä käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20k%C3%A4sity%C3%…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sryijyt__Orightresult__U?la…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20karjala*__Origh…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sk%C3%A4sity%C3%B6perinne%2… |
| Yötön yö on Lapin erikoisuuksia. Onko keskiyön aurinko tai yötön yö keskeisessä asemassa jonkin pohjoisen taiteilijan töissä? Näkyvätkö nämä temaattisesti… |
297 |
|
25.6.2020 |
|
Aurinko hehkuu voimakkaasti Reidar Särestöniemen tuotannossa. Karu Lapin luonto loistaa hänen teoksissa kirkkain värein.
lähteet:
Sukuni juuret ovat yöauringon maassa//Särestöniemi Reidar. Reidar särestöniemen maailma. Särestöniemen museosäätiö, 2019. s. 90-91.
Yöauringon maa kuvauskohteena// Särestöniemi, Reidar. Särestöniemi Reidar: arktisia elementtejä// Levin luontokeskus, 2008. s. 98-99.
Lisätietoa taiteesta voi saada myös Rovaniemen taidemuseosta Korundista.
Auringon jumaluus esiintyy saamelaisessa kulttuurissa epäpersonaalisena jumalana ja saamelaisten rumpujen keskellä usein esiintyvä ympyrä on tulkittu auringon merkiksi.
lähteet:Pentikäinen, Juha. Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia. Helsinki, 1995. s. 120-123.... |
| Kumpi on oikea kirjailijan nimi Kirste Paltto vai Kirsti Paltto? |
450 |
|
19.8.2019 |
|
Kirste Paltto (s. 1947) on saamelainen kirjailija. Nimi on esiintyy vaihtelevasti myös suomenkielisessä muodossa Kirsti, etenkin suomennetuissa teoksissa. Uusimmissa julkaisuissa saamenkielinen muoto Kirste lienee yleisempi. Kyseessä on siis nimen rinnakkaismuoto.
Kirsti ja Kirste ovat vierasperäisiä nimiä niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin nimipäiväkalenterissa. Suomen Kirsti-nimi juontuu Pentti Lempiäisen mukaan nimestä Kristina. Eri kielissä nimi esiintyy muun muassa seuraavissa muodoissa Kirstin, Girste, Kirste, Kirsten ja Kirsty.
Kirjasampo-tietokannasta kirjailija löytyy myös nimellä Kirste, mutta pääkirjauksessa on nimi Kirsti. Kumpaa nimeä kuuluu käyttää, riippuu asiayhteydestä. Lähdeviittauksissa, luetteloissa ja... |
| Luin jonkin aikaa sitten lehtijutun saamelaisnaisten "haarakkaasta" noitahatusta, joka oli nimenomaan naisten päähine ja pitkään kielletty. Nyt en kuitenkaan… |
392 |
|
13.4.2019 |
|
Kyseinen noitahattu saattaisi olla ns. sarvilakki, johon liittyvää perinnetietoa taiteilija Outi Pieski ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat viime vuosina tuoneet esille
Yleltä löytyy useampikin saamelaisnaisten sarvilakkia käsittelevä juttu, joista perusteellisin on 'Saamelaisnaisten muinainen, mahdollisesti syntisenä kielletty sarvilakki halutaan jälleen käyttöön' parin vuoden takaa (https://yle.fi/uutiset/3-9743691)
Helsingin Sanomissa samaista Pieskin ja Harlinin tutkimusta sarvilakkiperinteestä käsittelee esimerkiksi 25.9.2018 julkaistu 'Palkittu taiteilija Outi Pieski ottaa teoksillaan kantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen ja nostaa esiin vanhaa käsityöperinnettä'. |
| Saamenkieliset tv- ja radiolähetykset 2000-luvulla. Julkisen palvelun tv-kanavat Suomessa (Yle) ja Ruotsissa (SVT) lähettävät muutaman minuutin päivässä… |
539 |
|
1.8.2017 |
|
Radiotarjonta on päivittäistä ja se on laajentunut aamusta iltaan kestävään tarjontaan. Paljon on myös yhteispohjoismaisia ohjelmia (kuten uutiset, radio-ohjelmia)
Norjassa:
https://www.nrk.no/sapmi/
https://tv.nrk.no/programmer/samisk (televisio-ohejlmia saameksi ja norjaksi)
https://radio.nrk.no/serie/oddasat-radio/SANY01012017/31-07-2017 (Ođđasat/uutiset)
https://radio.nrk.no/serie/buorre-idit-sapmi/SANY11018517/04-07-2017#t=… (Hyvää huomenta, Sapmi)
Ruotsissa:
http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2327&grupp=12640
Verkossa tietoa:
https://yle.fi/uutiset/3-6615975
Valtio tukee sanomalehti Lapin Kansan saamenkielistä uutistuotantoa 50 000 eurolla. Lehdellä on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen saamelaisalueella lähes 2... |
| Etsin saamelaisuudesta kertovaa nuortenkirjaa, jonka muistan lukeneeni, mutta en muista nimeä. Kirja kertoi muistaakseni norjalaisesta saamelaisesta pojasta,… |
772 |
|
9.4.2016 |
|
Voisiko kyseessä olla Viola Wahlstedtin kirja Kukaan ei usko Aslakia. Karisto, 1970. Ruotsinkielinen alkuteos: Ingen tror på Aslak, 1966.
Suomen saamelaisaiheista kirjallisuutta kokoava Lapponica-tietokanta antaa teokselle esim. seuraavat asiasanat: pojat, koulu, koulukiusaaminen, asuntolat, saamelaiset, Lappi. Tässä suora linkki: http://bit.ly/1Q00kFi
|
| Oliko Aleksi Hihnavaara eli Mosku saamelainen? isän ja isoisän nimet löytyvät, muttei tietoa saamelaisuudesta. Poromerkkihän ei kai kerro onko saamelainen? |
1369 |
|
21.8.2015 |
|
Aleksi Hihnavaara eli Mosku oli suomalainen. Sakari Kännön "Mosku"-elämäkerran mukaan Moskun vanhemmat ovat suomalaista sukua. Poromerkkejä on sekä saamelaisilla että suomalaisilla.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
