| Miksi susi tappaa enemmän kuin syö? |
883 |
|
9.4.2021 |
|
Ylimäärätappamista (engl. surplus killing) ilmenee myös luonnossa. Sitä esiintyy monilla petoeläimillä. Ylimäärätappamisen syiksi on mainittu mm. tappamisen harjoittelu ja aikomus syödä tapetut eläimet myöhemmin.
Lisätietoa:
https://www.tunturisusi.com/saalistus.htm
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing |
| Joskus vuosia sitten näin Youtubessa jossain dokumentissa jutun jaguaarista joka hyökkäsi maatilalle ja tappoi monia lampaita, syöden vain yhden. Miksi jotkut… |
155 |
|
25.11.2020 |
|
Tällaista monilla petoeläimillä tavattavaa saalistustapaa nimitetään ylimäärätappamiseksi. Sen yleisyydestä ei löytynyt tietoa. Sitä on havaittu mm. silloin, kun helppoa saalista, esimerkiksi poronvasoja tai lampaita, on saatavilla. Tarkoituksena voi olla esim. säästää "hyvän sään aikana" saalistettu myöhemmäksi talvikaudeksi.
Aiheesta tietoa esim. verkossa luettavasta Metsästäjäin keskusjärjestön julkaisusta Petovahinkojen tunnistamisopas (Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen) ja Wikipediasta:
https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Petovahinko-opas_fi.pdf
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing |
| Onko rottien tavallista saalistaa lintuja? |
434 |
|
20.10.2020 |
|
Isorotta eli rotta (rattus norvegicus) on kaikkiruokainen ja erittäin sopeutuva ravintonsa suhteen. Ravinto on pääosin kasvispohjaista, mutta se vaihtelee sen mukaan mitä on tarjolla. Rotat saattavat syödä linnunmunia ja -poikasia sekä pieniä nisäkkäitä.
Yleensä rotat eivät saalista aikuisia lintuja. Linnut varovat nisäkkäitä ja suurin osa linnuista on liian suuria ja vahvoja, jotta rotat voisivat ne kukistaa. Rotat kuitenkin syövät kuolleita ja vahingoittuneita lintuja. Voidaankin olettaa, että videon kyyhkynen on vahingoittunut tavalla, joka estää sitä pakenemasta rottaa. Avokaatopaikkojen väheneminen ja ihmisen elinympäristön parantaminen kaventaa rottien elinmahdollisuuksia. Tämä voi johtaa siihen, että rotat joutuvat tekemään enemmän... |
| Miten luteen kärsä pysyy kiinni saaliissaan? |
216 |
|
5.9.2019 |
|
Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197).
En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa.
Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin:
Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-... |
Kysy kirjastonhoitajalta
