| Mä just sain tietä että jo muinaisessa Sumerialaisessa Gilgamesksen tarussa on jo potenttiallinen maininta meteoriiteista. https://www.reddit.com/r… |
151 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan meteoriitti on ”maan pinnalle pudonnut kosminen kappale”. Sana on kreikkalaisperäinen; adjektiivi μετέωρος (metéoros) tarkoittaa maan pinnalta nostettua, ilmassa olevaa.
Antiikin kreikassa substantivoitu metéoros-adjektiivi tarkoitti yleisemmin tähtitieteellisiä ilmiöitä. Esimerkiksi Aristoteles käsittelee Meteorologia-teoksessaan (n. 340 eKr.) muun muassa meteoreja, komeettoja ja revontulia.
Englannin kielessä meteoriittiä tarkoittava meteorite-sana alkoi Oxford English Dictionaryn mukaan yleistyä 1800-luvulla. Valitettavasti en löytänyt tietoa, milloin meteoriitti-sana tuli suomen kieleen. |
| Miksi kutsutaan ilmiötä, kun nouseva aurinko paistaa pilvilautan läpi ja on usein tällöin hyvin punertava? Aurinko ei myöskään häikäise tällöin kovinkaan… |
328 |
|
|
|
En löytänyt tälle ilmiölle vastausta sääilmiöistä kertovasta kirjallisuudesta, joten varmistin asian Ilmatieteen laitokselta. Sieltä todettiin, ettei juuri auringon punaisuudelle löydy omaa erityistä nimeä.
Auringon noustessa tai laskiessa pilvettömällä taivaalla se näyttää punertavalta. Tämä johtuu siitä, että auringon ollessa matalalla taivaanrannassa auringon säteet joutuvat kulkemaan pisimmän matkan halki ilmakehän, jolloin sininen sirottuu auringon valosta pois ja jäljelle jäävät punertavat värisävyt. Ilmassa leijuvat epäpuhtaudet, savu, utu yms. aiheuttavat samanlaisen sinistä valoa hävittävän ilmiön; savun ja udun läpi aurinko näyttää punertavalta. Tätä fysikaalista ilmiötä, joka aiheuttaa auringon valon punertumisen (ja myös esim.... |
| Mistä saisin ajanmukaisinta ja yleistajuista tietoa merituulista ja sisävesien tuulista erityisesti veneilijjän näkökulmasta? Tarvitsemieni lähdeteosten… |
162 |
|
|
|
Ilmateieteen laitos on julkaissut teoksen Vesilläliikkujan opas vuonna 2013. Kirjassa on perustietoa sään, tuulien, aallokon ja merivedenkorkeuden vaikutuksista vesillä liikkumiseen. Siinä kerrotaan kuinka säätä ja mitä ennusteita kannattaa seurata ja kuinka yhdistää omat havainnot ajankohtaisiin ennusteisiin.
L. G. Nilssonin Merisää vuodelta 2011 käsittelee havainnollisesti sään ilmiöitä ja niiden vaikutusta olosuhteisiin vesillä. Matalapainetta, korkeapainetta, merituulta, usvaa, aaltoja, virtauksia ja lukuisia muita ilmiöitä käsitellään perinpohjaisesti ja ymmärrettävästi.
Lisää teoksia voi hakea Helmet-luettelosta hakusanoilla veneily ja sää tai sääilmiöthttps://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent.searc…... |
| Olen nähnyt youtubessa videoita sellaisesta ilmiöstä kuin 'breathing earth' tai "hengittävästä maasta". Mikä saa tällaisen aikaan. |
153 |
|
|
|
Youtubessa on Kanadan Quebecissä kuvattuja videoklippejä, joissa maan pinta kohoilee metsässä ikään kuin "maa hengittäisi". Ilmiö näkyy myös The Weather Network -sääpalvelun kommentoimassa videossa.
Kohoilun aiheuttavat myrskyssä heiluvan puun juuret. Voimakas tuuli heiluttaa puun runkoa ja lähellä maanpintaa olevat puun juuret seuraavat liikettä nostaen ja laskien sammalkerrosta. Aiempien runsaiden sateiden takia pinnanalainen maa-aines on löysää eivätkä juuret saa kunnon tukea. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka laajalle sivusuuntaan yhden puun juuret ulottuvat, mutta tällaisessa videossa sen näkee konkreettisesti.
http://thescienceexplorer.com/nature/watch-breathing-forest-come-life |
| Missä päin Suomea on tuulisinta ja missä tyynintä? |
1147 |
|
|
|
Tuulisinta on rannikoilla ja tunturien lakialueilla. Suomessa metsä alkaa usein pian rantaviivan jälkeen, joten lähelläkin rannikkoa tuulisuus vähenee nopeasti. Eli pienenkin alueen sisällä erot tuulisuudessa voivat olla suuria. Tietoa Suomen tuulioloista Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_9.html
|
| Onko kirjoja jotka kertovat hepoasteista? |
1101 |
|
|
|
Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan hepoasteet ovat tuulettomia korkeapaineen vyöhykkeitä valtamerillä 30–35° pohjoista ja eteläistä leveyttä. Tietokanta kertoo, että ”hepoasteilla antipasaati laskeutuu alemmaksi ja kääntyy pasaatituulena takaisin päiväntasaajaa kohti. Nimitys johtuu siitä, että Amerikkaan hevosia kuljettaneet esp. laivat joutuivat viipymään näillä leveysasteilla niin kauan, että suuri osa hevosista kuoli.”
Suomenkielisiä kirjoja hepoasteista ei taida olla. Tässä joitakin englanninkielisiä kaunokirjallisia teoksia, joiden nimessä sana horse latitudes esiintyy. Tiedot ovat peräisin tietokannasta nimeltä WorldCat, joka on maailmanlaajuinen 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, http://worldcat.org/ . Se, millä tavoin ne... |
| Missä asteissa liikutaan, kun säätieteilijä sanoo aamulämpötilan olevan hallalla? |
871 |
|
|
|
Hallavaroituksia annetaan säätiedotuksissa kasvien kasvuaikana. Halla tarkoittaa, että lämpötila on maanpinnan tasolla pakkasen puolella. Ankaraa halla on kun pakkanen laskee -4 °C kylmemmälle puolelle.
Tarkempaa tietoa hallasta ja kuinka se eroaa yöpakkasista löytyy Ilmatieteen laitoksen sivulta: https://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila
|
| Kuinka kaukana ovat ovat taivaanrannassa näkyvät pilvet? Siis etäisyys, ei korkeus. Jos katselen taivaalle Espoossa, ovatko kauimmaiset näkemäni pilvet Espoon… |
1458 |
|
|
|
Mikäli kysymykseen ei löydy vastausta pääkaupunkiseudun kokoelmista löytyvistä sääkirjoista, yleisen kirjaston puolella esim. Ilmakehä ja sää (toim. Karttunen - Koistinen - Saltikoff - Manner), Ursa Helsinki 1997; Grimvall, Göran, Miksi taivas on sininen? WSOY, Porvoo 1995; Similä, Artturi, Artturi Similän sääkirja, WSOY Porvoo 1081; Roth, Günter D., Sääopas, Weilin+Göös 1980, ehdotan että otatte yhteyttä Ilmatieteen laitokseen (yhteystiedot ja muuta tietoa kotisivuilta http://www.fmi.fi/).
|
| Onko maapalloa ympäröivien pilvien määrä vakio? |
897 |
|
|
|
Pilvet ovat ilmakehässä leijuvia utumuodostelmia, jotka koostuvat
pienistä vesipisaroista tai jääkiteistä. Ilman kosteus saa tiivistyessään aikaan pilvet ja sateet. Ilman kosteuteen taas vaikuttavat monet eri tekijät (mm lämpötila). Täten pilvien määrä ei
ole vakio. Lisätietoja voisi saada ehkä Ilmatieteen laitokselta http://www.fmi.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
