säädyt

7 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–7.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Miten sääty-yhteiskunnan eri säädyt jakautuivat Suomessa? Kuinka suuri osa oli mitäkin säätyä? Olen erityisesti kiinnostunut maaseudun väestöstä, kuten…	819	27.5.2021	Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673. Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui...
Terve! Mistä löytäisin tiedon Suomen väestön jakautumisesta eri säätyihin vuonna 1900? 1800-luvun osalta löytyy tieto, ettän. 70% ei kuulunut säätyihin, 25%…	423	21.11.2017	Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä. Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%. Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua. Lähde: Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Mihin säätyyn nimismiehet kuuluivat 1600-1800-luvulla? Löysin tiedon että he olivat 1600-luvun jälkeen pääasiassa säätyläisiä, mutta mitä säätyä? Ei…	1397	4.8.2016	Kysymykseen ei löydy selkeää vastausta. Alkuaan 1400-luvulla nimismiehet olivat talonpoikien keskuudesta valittuja eräänlaisia paikallisia luottamusmiehiä. 1600-luvulla heidän roolinsa muuttui, ja maaherrat alkoivat nimittää uusiksi nimismiehiksi aatelisia nimismiehiä hallintokäytännön muutoksen takia. "Ensimmäiset nimismiehet nimitettiin 1400-luvulla, jolloin pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehet keskuudestaan. Nimismiehet olivat eräänlaisia pitäjien luottamusmiehiä, jotka vastasivat yleisen järjestyksen pitämisestä ja verojen kokoamisesta sekä järjestivät käräjät ja toimivat niissä syyttäjinä. Ruotsin keskushallinto alkoi tiukentaa otettaan valtakunnasta 1600-luvulla, mikä näkyi myös nimismiesten roolissa. Nimismiesten nimittäminen...
Onko Suomen keskiajan aatelissita ja rälssistä olemassa uudempia teoksia kuin Anthonin ja Ramsayn kirjat? Osa niiden tiedoista on jo vanhentunut.	604	9.7.2015	Yksinomaan Suomen keskiajan aatelisia tai rälssejä käsitteleviä teoksia ei liiemmin ole. Lupaavimmalta vaikuttava hakutulos asiasanayhdistelmällä Suomi, keskiaika ja säädyt (tai aateli) on Impola, Henrik: Frälset och dess russtjänst i Finland på 1500-talet (Genealogiska samfundet 2011). Aiheesta voi haeskella lisätietoa mm. näistä kirjoista: - Jutikkala, Eino: Talonpoika - aatelismies - kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750 (SKS 1983) - Eepos. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (WSOY 2005) - Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto 2003) - Haikonen, Iris: Kartanon mailla. Sätereitä ja rälssimiehiä (Genimap 2006) - Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika. Myytit ja todellisuus (WSOY 2004) - Keskiajan...
Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin…	1865	19.1.2015	Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali. Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen. Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät. Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla. Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista. 1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa...
Kysyisin kirjallisuutta (säätyläis)nuorten debyyttitanssiaisista 1700 tai 1800-1900- luvun suomessa tai muualla. Nuorten tutustumispaikkoina, sosiaalisten…	1470	29.1.2008	Aiheesta voi etsiä tietoa kulttuurihistoriaa käsittelevistä teoksista. HelMet-kirjastosta löytyy mm. seuraavia säätyläisten seuraelämää ja tapakulttuuria käsitteleviä teoksia. Teoksia on haettu yhdistelemällä hakusanoja säätyläiset, säädyt, seuraelämä, tapakulttuuri, kulttuurihistoria, 1700-luku ja 1800-luku. Flanders, Judith: The Victorian house - domestic life from childborth to deathbed, 2004. Franck, Marketta: Nuoruus, nuoruuden historiaa ja riittejä, 2003. History of private life. 4 - From the fires of revolution to the Great, 1990. Kaartinen, Marjo: Arjesta ihmeisiin - eliitin kulttuurihistoriaa 1500-1800-luvun Euroopassa, 2006. Koskinen, Riitta: Kartanoita ja porvariskoteja, sisustuksia ja tapakulttuuria 1800-luvun Suomessa,...
Mitä rajoituksia oli tonttien ostolle 1600-luvun lopun kaupungissa? Kuvittelisin, ettei tämä ollut sallittua esim. satunnaiselle talonpojalle eikä oppipojalle,…	1060	20.9.2007	Tietoja Suomen kaupunkien maanomistuksesta 1600-luvulla saa Suomen kaupunkiliiton v. 1981 julkaisemasta teoksesta Suomen kaupunkilaitoksen historia 1 : Keskiajalta 1870-luvulle, erityisesti luvusta "Kaupunkien maat". Kaupunkeja perustettaessa hallitsija oli perustamiskirjassa luovuttanut erisuuruisia maa-alueita sekä tonttimaaksi että pelloiksi, niityiksi ja laitumiksi. Nämä olivat lahjoitusmaita, joihin kaupungeilla ei ollut täyttä omistusoikeutta, joten sitä voitiin luovuttaa yksityisille vain hallintaoikeudella. Esimerkkejä lahjoitusmaiden luovuttamista koskevista säännöistä voi lukea verkosta: http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/ensimmainenjakso.pdf (pdf-tiedosto) http://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin_rajat,_valiokunnan_mietint...