| Etsin Ronja Ryövärintytär -kirjasta englanninkielistä bailiff- tai sheriff-termiä suomeksi - tämä bailiff/sheriff haluaa siis häätää ryövärit metsästä, mutta… |
245 |
|
|
|
Tuula Taanilan suomennoksessa hahmo on vouti.
Lindgren, Astrid. Ronja, ryövärintytär. Tarkistettu suomennos WSOY, 2015. |
| Onko Adolf Paulin teoksia yhtään suomennettu? |
188 |
|
|
|
Ruotsalaiselta Adolf Paulilta (1863 – 1943) on suomennettu ainoastaan näytelmät Pirun kirkko (suom. Aarne Orjatsalo, 1908) ja Kuningas Kristian II (suom. Kasimir Leino, julkaisuaika tuntematon).
Pirun kirkko –näytelmä on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Kuningas Kristian II –näytelmä on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjaston suljetussa varastossa eikä sitä saa kotilainaan.
Jean Sibelius sävelsin Laulun ristilukista (op.27 Nr 4) Adolf Paulin runoon Sångeln om korsspindeln. Runon suomensi Aarni Kouta.
Adolf Paulin Pirun kirkko Helmet-kirjastoissa
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.99195924206249?sid=3628846964
|
| Haluaisin lukea Hjalmar Gullbergin runon Suuteleva tuuli. Se pitäisi löytyä Yrjö Kaijärven toimittamasta /kääntämästä Rakkausrunoja-kirjasta. Helmet … |
194 |
|
|
|
Yrjö Kaijärven suomennos Hjalmar Gullbergin runosta Kyssande vind eli Suuteleva tuuli sisältyy teokseen Rakkausrunoja : valimoima maailmankirjallisuudesta (toim. Anneli Qveflander, 1953).
Helsingissä teosta näyttäisi olevan lainattavissa ainoastaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
https://finna.fi/Record/helka.9928309863506253?sid=3562670456
SKS:n kirjasto on kaikille avoin kirjastossa, jossa lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti. Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.finlit.fi/kirjasto/ |
| Onko tietoa suomennetaanko koskaan Michael Mortimerin kirjoittamia Neitsytkivi ja Fossiilivaltiatar sarjan kolmatta osaa? |
578 |
|
|
|
Michael Mortimer on tekijäkaksikko Daniel Sjölinin ja Jerker Virdborgin yhteinen salanimi. Kaksi ensimmäistä osaa julkaisi Bazar Kustannus, joten sieltä voi halutessaan tiedustella asiaa. Todennäköisesti sarjan suomentaminen on jätetty kesken, kuten harmillisen usein käy, mikäli sarja ei menesty kaupallisesti. Ja koska alkuperäisen kolmannen osan ilmestymisestäkin on jo useita vuosia (kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin tuoreeltaan), en usko, että jatkoa enää tulee.
Arvio sarjan kolmannesta osasta Blodssystrarna:
https://nissescherman.blogspot.com/2015/11/michael-mortimer-blodssystrarna.html?utm_source=bokbloggarse&utm_medium=referral&utm_campaign=Bokbloggar.se
Arvioita kirjasta Neitsytkivi:
https://www.... |
| Etsin kirjaa nimeltä Pojkparadiset Breidablick. Sen isbn on 978952564131. En löydä tätä teidän kokoelmista. Onko teillä tietoa mistä voisin muualta etsiä? |
160 |
|
|
|
Clara Henriksdotterin teosta Pojkparadiset Breidablick (2010) on yksi kappale Ruotsalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa, mutta sieltä kirjaa ei saa kotilainaan. Kirjaa voi lukea tutkijasalissa. Jos haluat käydä lukemassa kirjaa siellä, sinun pitäisi varata etukäteen teos asiakaspalveluun.
https://finna.fi/Record/slsbib.55348?sid=3379102513
https://www.sls.fi/fi/asiakaspalvelu
Jos haluat kirjan kotilainaan, se pitää tilata muualta Suomesta. Kirjaa näyttää olevan esimerkiksi Varastokirjastossa Kuopiossa. Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%... |
| Auttaisitteko, nyt on kateissa sekä kirjan että kirjailijan nimi: aivan lähivuosina ilmestynyt, nuoren ruotsalaisen naisen (esikois?)teos. Päähenkilönä on… |
175 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Lydia Sandgrenin esikoisteos Läpileikkaus vuodelta 2020 (suom. 2022). Teosta kuvataan sen esittelytekstissä seuraavanlaisesti: "Göteborgissa valmistellaan suurta retrospektiiviä taiteilija Gustav Beckerin töistä. Koko kaupunki on tapetoitu näyttelyjulisteilla, ja mihin tahansa psykologian opiskelija Rakel, Beckerin kummitytär, kääntyykin, joutuu hän kohtaamaan viisitoista vuotta sitten salaperäisesti kadonneen äitinsä kasvot. Samaan aikaan Rakelin isä, epäonnistunut kirjailija ja kustantaja Martin Berg, käy läpi oman elämänsä retrospektiiviä ja ajautuu kriisiin."
Helmet: Lydia Sandgren - Läpileikkaus |
| Lainasin useasti erästä lastenkirjaa noin 1966-1972. En muista sen nimeä enkä kirjoittajaa. Se oli Tammen kultaisten kirjojen kokoinen, vähän tekstiä, paljon… |
291 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor, 1958 ). Teoksessa on Ilon Wiklandin kuvitus ja se julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1963 Marja Makkosen suomennoksena.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Taina Tomera auttaa mummia Kirjasammossa
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Osaisitteko sanoa, miten on suomennettu Astrid Lindgrenin Marikki-kirjojen Liisan käyttämä sana "apselut"? Se esiintyy esim. Liisan repliikissä "Du är inte… |
648 |
|
|
|
Astrid Lindgrenin lastenkirjassa Marikki (Madicken) kyseinen kohta on suomennettu seuraavasti: "Sinä olet ihan hassu, sanoo Liisa, sinä olet ihan hassu." Sitaatti on teoksen kolmannesta luvusta Marikki ja Liisa huviretkellä kohtauksesta, jossa Marikki haluaa lentää isän sateenvarjolla. Marikki-teoksen on suomentanut Laila Järvinen vuonna 1962.
Apselut-sanalle ei siis ole löytynyt käännöstä, jossa olisi sanan hauska lapsenomainen väännös sanasta absolut.
Astrid Lindgren: Meidän Marikki (sisältää teokset Marikki ja Merikka ja KesäkummunTuikku, 1986, s.46) |
| Tomas Tranströmerin runo, missä mainitaan metsä, löytäminen, aukko tai aukio |
509 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979 |
| Janssonin etsivähahmo |
500 |
|
|
|
Ruotsalainen Anna Jansson on kirjoittanut 21 osaa Maria Wern -dekkarisarjaa.
Vuonna 2021 ilmestyi ensimmäinen osa sarjasta, jossa syyllisiä etsii rikoskomisario Kristoffer Bark.
Tornion kirjaston DekkariNetistä voi löytyä myös paljon muuta kiinnostavaa tietoa jännityskirjallisuuden ystäville.
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=JanssonAnna
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php |
| Liza Marklundin Annika Bengtson sarja julkaisujärjestyksessa |
3160 |
|
|
|
Liza Marklundin Annika Bengtson-sarjan teokset on julkaistu seuraavassa järjestyksessä.
Sprängaren,1998 (suom. Uutispommi, Otava 2000)
Studio Sex, 1999 (suom. Studio sex, 2000)
Paradiset, 2000 (suom. Paratiisi, 2001)
Prime Time, 2002 (suom. Prime time, 2002)
Röda vargen, 2003 (suom. Punainen susi, 2003)
Nobels testamente, 2006 (suom. Nobelin testamentti, 2006)
Livstid, 2007(suom. Elinkautinen, 2007)
En plats i solen, 2008 (suom. Paikka auringossa, 2008)
Du gamla, du fria, 2011 (suom. Panttivanki, 2011)
Lyckliga gatan, 2013 (suom. Ajojahti, 2013)
Järnblod, 2015 (suom. Rautaveri, 2015)
https://dekkarinetti.tornio.fi/
Mord i ordning : deckar- och thrillerserier (2021, BTJ)... |
| Tranströmerin runossa Flygblad on "ett lidandets parkering". Miten sanat on käännetty Polttilan suomennoksessa? |
227 |
|
|
|
Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
|
| Etsin Claes Anderssonin yhtä runoa / runoteosta. |
328 |
|
|
|
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19). |
| Onko ruotsinkielisiä Arne Norlinin kirjoittamia Halvan-kirjoja suomennettu? |
210 |
|
|
|
Valitettavasti Arne Norlinin laajasta tuotannosta ei ole suomennettu mitään, ei siis myöskään Halvan-kirjoja.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au031aa104-a17f-4efc-b4b7-3…
https://forfattarformedling.se/forfattare/arne-norlin/
|
| Onkohan Pär Lagerkvistin teoksesta "Onda sagor" olemassa suomennosta? |
455 |
|
|
|
Pär Lagerkvistin novellikokoelmaa Onda sagor (1924) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Osa teoksen yhdestätoista novellista on suomennettu ja julkaistu jossakin kokoomateoksessa.
Novellin Källarvåningen suomennos on julkaistu teoksissa Kuolleet, jotka etsivät Jumalaa (Kellarikerroksessa, suom. Ester Koskelainen, 1935) ja Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (Kellarissa, suom. Eila Pennanen, 1961). Teos Kuolleet etsivät Jumalaa sisältää myös novellien Far och jag (Isäni ja minä), Hissen som gick ner i helvete (Hissi, joka meni alas helvettiin) ja Frälsar-Johan (Vapahtaja-Juha) suomennokset.
Näyttää siltä, että novellikokoelma Kuolleet, jotka etsivät Jumalaa ei kuulu kirjastoverkkoalueesi... |
| Iäkäs isäni lausui: "Hautausmaan puistossa näin kerran kävelevän Adelcreutzin, nuoren herran..." Hauta ja Suomen multakin runossa vilahti, ja: "hän on… |
251 |
|
|
|
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta.... |
| Onko kyseinen runo suomennettu? Jos on, kuka se on suomentanut? |
534 |
|
|
|
Jarkko Laine on suomentanut Tomas Tranströmerin runon Svarta vykort I ja II kokoelmasta Det vilda torget (1983). Lähettämäsi katkelma on runon toisesta osasta.
Suomennos Mustia maisemakortteja I ja II julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 4/1985. Suomennos sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Maailman runosydän (1998), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikka (1991) ja Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (1997).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
| Minä vuonna ALUN PERIN Camilla Läckbergin "Kvinnor utan nåd" ilmestyi? Tosi hankala löytää oikeaa tietoa. Suomennos ilmestyi 2021. |
282 |
|
|
|
Camilla Läckbergin Kvinnor utan nåd ilmestyi vuonna 2021 yhteisniteenä Gå i fängelse -teoksen kanssa. Kustantaja oli Forum.
Aleksi Milonoffin suomennos teoksesta ilmestyi vielä samana vuonna nimellä Naiset vailla armoa.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/ |
| Kysyn vielä tätäkin: minä vuonna Henning Mankellin "Den orolige mannen" ilmestyi alun perin, alkukielellä siis? Onko jo tuolloin nimittäin suomennettu samana… |
224 |
|
|
|
Henning Mankellin teos Den orolige mannen ilmestyi vuonna 2009 Leopard-kustantamolta.
Päivi Kivelän suomennos Rauhaton mies ilmestyi vielä samana vuonna.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4111666
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
|
| Saako kirjaa Dit drömmar färdas för att dö suomenkielisenä? |
192 |
|
|
|
Mattias Edvardssonin teosta Dit drömmar färdas för att dö (2012) ei valitettavasti ole suomennettu.
Fennica - Suomen kansallisbibliografia
|
Kysy kirjastonhoitajalta