| Ruotsin lippu nostettiin 11.3. Naton päämajan edustalle, Espanjan ja Turkin väliin. Pääministeri sanoi puheessaan, että Ruotsin delegaatiossa oli… |
64 |
|
12.3.2024 |
|
Ruotsin delegaatioon kuuluivat pääministeri Ulf Kristersson, kruununprinsessa Victoria, energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch, työmarkkina- ja integraatioministeri Johan Pehrson, ulkoministeri Tobias Billström, puolustusministeri Pål Jonson, väestönsuojeluministeri Carl-Oskar Bohlin, sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson, keskustapuolueen puheenjohtaja Muharrem Demirok, puolustusvoimien komentaja Micael Bydén ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Henrik Landerholm.
Mukana olleista ministereistä Kristersson on maltillisen kokoomuksen, Busch kristillisdemokraattien ja Pehrson liberaalien puheenjohtaja.
Ruotsin valtiopäivillä edustetuista puolueista joukosta... |
| Löytyykö kirjallisuutta ruotsalaisten elämästä Suomen talvisodan aikaan? |
101 |
|
24.4.2023 |
|
Arkielämän kuvausta löytyy sekä muistelmista että kaunokirjallisuudesta. Kannattaa tutustua historiallisiin romaaneihin, jotka sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Ruotsiin. Tässä muutama ehdotus, joihin kannattaa tutustua.
Muistelmia ja päiväkirjoja:
Frykman, Birgitta Skarin, Annika Nordstrøm, ja Ninni Trossholmen. Västsvenskt Vardagsliv Under Andra Världskriget: En Tillbakablickande Antologi. Göteborg: A-Script förlag, 2014.
Lindgren, Astrid: Krigsdagböcker 1939-1945. Lidingö: Salikon, 2015.Sotapäiväkirjat 1939-1945. Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2016.
Sotalasten muistelmia:
Ihrcke-Åberg, Ingalill. Minnen Från Krigstiden. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2005.
... |
| Norjalaisilla on usein kolme nimeä esillä, esim urheilukisoissa. Kutsutaanko heitä yleensä kahdella nimellä vai onko keskimmäinen nimi "toinen nimi", niinkuin… |
3033 |
|
22.3.2022 |
|
Norjassa voidaan lain mukaan käyttää ns. välinimeä. Välinimi voi olla yhden tai useamman etunimen ja sukunimen välissä. Välinimenä voidaan käyttää esimerkiksi omaa entistä sukunimeä, jos se on muuttunut avioliiton vuoksi, tai jommankumman vanhemman tai esivanhemman omaa sukunimeä tai välinimeä takenevasti neljältä edeltävältä sukupolvelta.
Termi mellomnavn ’välinimi’ otettiin käyttöön Norjan nimilaissa vuonna 1964. Välinimi on käytössä myös Tanskassa ja Ruotsiss.
Lisää välinimistä voit lukea alla olevasta linkistä.
https://web.archive.org/web/20190626215833/https://www.kielikello.fi/-/…-
|
| The Infographics Show mainitsi yhessä jaksossaan kidutusmenetelmän "Swedish Drink" tai Suomeksi "Ruotsalainen juoma". Onko tästä mitään mainintaa sillä en ole… |
172 |
|
12.7.2021 |
|
"Ruotsalainen juoma" oli - nimensä mukaisesti - ruotsalaisten kolmikymmenvuotisessa sodassa käyttämä kidutusmenetelmä. Yksi varhaisimmista ja havainnollisimmista kuvauksista sen käytöstä sisältyy Grimmelshausenin vuonna 1668 julkaistuun romaaniin Seikkailukas Simplicissimus (suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1950): "Renki kellistettiin maahan; hänen hampaittensa väliin tungettiin kiila, ja sitten kaadettiin hänen suuhunsa kiulullinen haisevaa lantavettä. Sitä he sanoivat ruotsalaiseksi juomaksi -- ." (s. 31, suomennos Werner Anttila)
The Disgusting Swedish Torture Drink - KnowledgeNuts |
| Pitääkö paikansa että ruotsalaiset tykkäävät kokata ja kutsuu usein ystäviä illalliselle onko se tapa?? vai onko se osa ruotsalaisista seuraan yhtä… |
156 |
|
30.3.2021 |
|
Ruotsalaisia on varmasti yhtä monenlaisia kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaisia, mutta ainakin Ylen oppiminen -sivustolta löytyy tietoa ruotsalaisuudesta, johon kuuluu runsaasti juhlapyhiä ja ruokaperinteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/abbaa-ja-anjovista-ruotsalaisi…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kyllä myös Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? -niminen sarja, joissa käsitellään suomalaisten stereotypioita ruotsalaisista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/03/allottavan-onnellisia-diskutee… |
| Montako lapsenlasta Olof Palmella on? |
105 |
|
25.3.2021 |
|
Olof Palmella on yhteenä 11 lastenlasta. Hänen vanhimmalla pojallaan Joakim Palmella on kolme lasta, Mårten Palmella on viisi lasta ja Mattias Palmella kolme.
http://historiska-personer.nu/min-s/pbbfd94ff.htmlhttp://historiska-personer.nu/min-s/p0022e9f3.htmlhttp://historiska-personer.nu/min-s/p4d11c725.htmlhttps://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A5rten_Palmehttps://en.wikipedia.org/wiki/Joakim_Palme |
| Kysyisin ruotsalaista L kirjaimella alkavaa lyhyttä napakkaa sukunimeä/nimiä? |
473 |
|
6.8.2020 |
|
Täältä löytyy tavallisia ruotsalaisia sukunimiä aakkosjärjestyksessä: https://spraakbanken.gu.se/lb/statistik/lbenamnalf.phtml. Valitettavasti kirjaimet å, ä, ö ja é näkyvät kysymysmerkkeinä. Toinen lista, josta löytyy sukunimiä on täällä: https://data.kb.se/datasets/2015/02/sou/1937/1937_50%28librisid_1351798…. Siellä esiintyy jokainen sukunimi, jota Ruotsissa on käytetty vuonna 1937. L-kirjain löytyy pdf-sivulta 44, joka vastaa kirjassa sivua 41. |
| Olen koittanut etsiä koko internetin läpi ja kaikilta mahdollisilta musiikkiin liittyviltä hakusivustoilta sanoja kappaleeseen "Vem (When)" jonka esittää… |
1181 |
|
7.8.2014 |
|
Näyttää siltä, että Vem-kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Ingmar Nordströmsiltä löytyy vain muutamien kappaleiden nuotinnoksia esim. kokoelmasta Dansbandsklassiker.
Vemin sisältävää levyä ei ollut saatavillani, joten kappaleen tekijätiedot jäivät hämärän peittoon. Vem ei myöskään ole Youtubessa.
Alkuperäinen When voisi olla Paul Evansin ja Jack Reardonin sävellys vuodelta 1958. Youtubessa on siitä mm. nämä versiot: The Kalin Twins: https://www.youtube.com/watch?v=G55yNWCnXTI
Showaddywaddy: https://www.youtube.com/watch?v=n_Nqi89dd0w
Jos tuo on etsitty kappale, siihen löytyvät nuotit ja englanninkieliset sanat ainakin kokoelmasta The New Busker's Fake Book : 1001 All-time Hit Songs (ISBN 0-7119-3750-8).
|
| Onkohan ruotsalaisen Christina Nord Wahldenin kirjaa Kort kjol (liian lyhyt hame) mahdettu kääntää englanniksi? Enpä usko, mutta ajattelin nyt kuitenkin kysyä… |
1524 |
|
30.3.2011 |
|
Arvelusi osuvat aivan oikeaan - Christina Wahldénin kirjaa Kort kjol ei ole ainakaan vielä käännetty englanniksi. Saksankielinen käännös siitä kyllä löytyy (Kurzer Rock).
|
| Minulla on muutaman vuosikymmenen jälkeen uudelleenluettavana Vilhelm Mobergin "Maastamuuttajat". Samassa yhteydessä on tullut mieleen toinen… |
1374 |
|
1.11.2010 |
|
Sven Delblancin Samuelin kirja WSOY, 1983 sopii kuvaukseen. Sarja pohjautuu kirjailijan äidinisän ja hänen perheensä vaiheisiin. Muut osat ovat Samuelin tyttäret WSOY, 1985, Kanaanin maassa WSOY, 1986 ja Maria yksin WSOY, 1989.
|
| Etsin kirjaa, jossa ruotsalainen mies lähtee ruotsiin alunperin kahdeksi viikoksi, mutta jääkin sinne lopuksi ikää. Afrikassa hän on myöhemmin työnjohtaja… |
1109 |
|
22.9.2010 |
|
Kaivattu kirja lienee Henning Mankellin Leopardin silmä. Siinä norrlantilainen Hans Olofson lähtee tutustumaan juuri itsenäistyneeseen Sambiaan, mutta lyhyeksi suunniteltu vierailu venähtää paljon odotettua pitemmäksi. Romaani alkaa tilanteesta, jossa yli kahdensadan afrikkalaisen työnantajaksi päätyneen Olofsonin saapumisesta on kulunut kahdeksantoista vuotta.
|
| Mikä kirja: kertoo Suomen kansalaissodasta, tekijä ruotsl. toimittaja/kirjailija, julkaistu suomeksi n. 3-5 vuotta sitten ? |
846 |
|
22.1.2010 |
|
Löytyi seuraava teos:
Nimettömän ruotsalaisen Suomen sotaretki 1918: "stridsrapport"/käännös, toimittanut Robert Alftan, (2008).
Saatavana yliopistokirjastoista. Kaukolainaus oman kirjaston kautta.
Muita viime vuosina julkaistuja ruotsista suomennettuja teoksia ei löytynyt.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan mukaan teos on julkaistu myös verkkojulkaisuna, mutta ainakaan tällä hetkellä siihen ei ole yhteyttä.
|
| Nimi Viivi, mistä tulee ja mitä tarkoittaa? |
2475 |
|
11.8.2009 |
|
Viivi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Viivi on ollut tavallinen nimi, mutta erityiseen suosioon se on noussut 1980-luvulla.
Lähteenä käytetty Vilkuna: Etunimet
|
| Onko hans kajtorp matrikkelitaiteilija ? |
1344 |
|
16.8.2008 |
|
Hans Kajtorp (1916-1991) ruotsalainen maalari. Opiskeli taidetta Ranskassa ja Italiassa. Matkusteli paljon mm. Algeriassa, Filippiineillä, Japanissa ja asui 1947-1948 Nizzassa. Maalasi pääasiassa maisemakuvia. Lähde: SVENSKA konstnärer 2000 : biografisk uppslagsbok.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
