runot

3013 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1621–1640.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löysin isovanhempieni ja vanhempien korttien ja kirjeiden joukosta käsin musteella kirjoitetun kolmisäkeisen runon 'Rivimies', jossa allekirjoitus Antero… 303 Rivimies-niminen runo löytyy Klaus U. Suomelan toimittamasta runokirjasta (s. 79) Suomalaista urheilurunoa, joka ilmestyi vuonna 1958.  Runo on Klaus U. Suomelan kirjoittama. Kirjassa on myös Antero Kajannon runoja, mutta ei tämän nimistä. On mahdollista, että myös Antero Kajannolla on samanniminen runo, mutta ainakaan varastomme hänen yhdestätoista  runokirjastaan sellaista ei löytynyt. Kaikkia hänen laajasta julkaisustaan meillä ei ole: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Kajanto Hämeenlinnan kirjastossa Suomalaista urheilurunoa -kirjaa ei ole, mutta voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.  
Mistä löytyisi Hiljaisuus-laulun nuotit? Sanat ovat Eino Leinon ja sävel Tapani Peltoniemen. 4551 Nuotit Tapani Peltoniemen sävellykseen nimeltä Hiljaisuus löytyvät kirjasta Tapani Peltoniemi: Nuottikirja (ISBN 952-90-5706-7). Nuottikirjaa ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.  Samasta Eino Leinon runosta on olemassa myös Heikki Sarmannon tekemä sävellys nimellä Rauha. Kappaleen nuotit löytyvät esimerkiksi kirjasta Pohjoisia kuvia : kahdeksan laulua sekakuorolle. Tätä kirjaa on saatavilla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Mistä teoksesta? Nuorena kuolleille ystäville. Heitä emme koskaan tapaa parrakkaina taivaassa. Emme paistattelemassa päivää helvetin kaljupäiden seurassa, jos… 424 Kysymyksessä siteeratun runon kirjoittaja on amerikkalainen runoilija Donald Justice (1925-2004). On the death of friends in childhood -runo ilmestyi alun perin Justicen esikoiskokoelmassa The summer anniversaries vuonna 1960. Valitettavasti en osaa kertoa, mistä kysymyksen suomenkielinen käännös on peräisin; tietokannoista en löytänyt Justicelta lainkaan suomennettua lyriikkaa. Hieman kysymyksen versiosta poikkeava Kristiina Rikmanin tulkinta ("Lapsena kuolleille ystäville") sisältyy hänen John Irving -suomennokseensa Kaikki isäni hotellit (s. 360).  
Onko tämä Eetu Salinin runo? Vai jonkun muun? "Joukko valon janoisena kuihtui hengen köyhyyteen, joskus tiedon sirun löysi niin kuin lasin sirpaleen. Sirut… 418 Kyseinen katkelma on J. H. Erkon runosta Kevätruno Suomen laulujuhlaan Wiipurissa 18 p. Kssäk 1889. Runo on julkaistu kokoelmassa  Kuplia (1890). Kyseinen katkelma on Kevätrunon toisesta osasta ja löytyy kokoelman sivulta 15. Kuplia-kokoelma on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitoimana. Pääset lukemaan kokoelmaa alla olevasta linkistä. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100703/Kuplia.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://finna.fi        
Mistä runokokoelmasta löytyisi Lassi Nummen runo Hajoamisia (Déluge)? 645 Lassi Nummen runo Déluge on kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (Otava, 1978). Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. http://www.helmet.fi/fi-FI
Asiakas kaipaa äidin menettämisestä kertovaa unkarilaista runoa 70-80 luvulta, runon nimi on/tai runossa mainitaan: Ei ole tiistaivehnästä 490 Kyseessä on Lajos Áprilyn (1887 - 1967) runo Tiistain vehnänen (Kalács, keddi kalács). Runo on kokoelmasta Ábel füstje (1965) , runosarjasta Fekete kő. Suomennos on luettavissa Anna-Maija Raittilan kääntämänä antologiasta Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1981, s. 66 - 67). http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=f56caa87-f95f-4fa0-b205-bec530f7b823 https://en.wikipedia.org/wiki/Lajos_%C3%81prily
Etsin Johann Wolfgang von Goethen runojen suomennoksia. Erikoisesti syntymäpäiväjuhliani warten erästä suomennosta: "Wie an dem Tag, der dich der Welt… 561 Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen runoelmasta Urworte. Orphisch (1817) eli Alkuluotteita. Orfisia. julkaistiin Sininen kirja -aikakauskirjan numerossa 7 vuonna 1927. Runo on lehden sivulla 63. Kansalliskirjaston digitoiman lehden numerot ovat luettavissa verkossa. Alla on linkki suoraan lehden sivulle, jolla runo on . https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/573472?page=63 Runo sisältyy myös Goethen runojen kokoelmaan Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928 ja sittemmin on ilmestynyt mm. Delfiinikirjoissa vuonna 1980. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. http://www.helmet.fi/fi-FI  
Etsin tietoa Viljo Kajavan Muistorunoksi nimetystä runosta, joka alkaa "Lapsuuteni keväästä...". Epäilen, että minulla ei ole runon alkuperäistä versiota,… 525 Viljo Kajavan Muistoruno alkaa "Lapsuuteni keväästä / jäi minuun kaksi sinistä silmää ja kaksi ruskeaa". Runo on kokoelmasta Käsityöläisen unet (Otava,1968). Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. Kajava, Viljo: Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava, 1984)  
Kyselisin, jos teillä olisi mahdollisuus auttaa minua löytämään oikea kirja. Kyseessä on Tommy tabermanin kirja. 419 Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Läskitaivaan alla teoksesta Valitusvirsiä valkoisille heteroille (2005). Runo löytyy teoksen sivulta 85. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1731270__Svalitusvirsi%C3%A4%20valkoisille%20heteroille__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt  
Loviisassa puiston penkkiin kiinnitetty Claes Anderssonin melko uusi runo. 1523 Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99. Runo on jaettu neljälle riville ja sen suomennoksen ensimmäinen rivi alkaa näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Antologia on lainattavissa Helmet-kirjastoista. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVain%20unen%20varjo__Oright…
Etsin Philip Larkinin runoa, jossa puhutaan laivasta. "Only one ship is seeking us..." Olen lukenut sen suomennettuna. Mistähän se löytyisi? 489 Kysymyksessä siteerattu säe on peräisin Larkinin runosta Next, please, joka löytyy Pekka Saurin suomentamana nimellä Seuraava, olkaa hyvä antologiasta Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja  (Otava, 1995).
Joulutontturunoja kaipailen... 2107 Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot -kirjassa on useita tontturunoja - Talon tonttu - Tonttu - Tonttu kasvaa - Tonttujen jouluyö - Tonttujen kepponen - Tonttuvaarin joululaulu - Joulutontun tarina - Joulutonttujen laulu - Tonttujen jouluyö Tontturunoja on myös seuraavissa teoksissa: Ihan täysi tonttu! : runollinen joulukalenteri Sitten leikitellään kuusen alla : Suomen lasten joulurunot Joulu ihanin : joulurunoja (Tontun tiuku -niminen luku)  
Onko Yeatsin runoon Now my ladder`s gone uutta/ uudempaa Tynni 1966 suomennosta? 566 Katkelma on William Butler Yeatsin runosta The Circus Animals’ Desertion, joka sisältyy Yeatsin vuonna 1939 julkaistuun kokoelmaan Last Poems. Runosta ei ole muuta suomennosta kuin Aale Tynnin suomennos vuodelta 1966. http://www.csun.edu/~hceng029/yeats/collectedpoems.html https://www.poetryfoundation.org/poems/43299/the-circus-animals-desertion
Kuka on kirjoittanut runon, jonka alku kuuluu näin: "Syksy saapui harmain siivin yli suuren suon. Suolla oli kurkia: isäkurki, äitikurki, poikakurki Jukka."… 1769 Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:  "Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."  Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Lauri Pohjanpää: Kalajuttu Palokärki Emojänis 1411 Oletan, että kysyjä haluaa tietää, mistä kokoelmista runot löytyvät. Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933."Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955). Runo  "Palokärki" julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997). Emojänis ...
Se on jo selvinnyt, että presidentti Niinistön siteeraama runo on Lauri Pohjanpään Kalajuttu. Itselleni runo on jäänyt mieleen isoveljeni oppikoulun… 740 Lauri Pohjanpään rakastettu runo Kalajuttu on ollut useammassakin 50-luvun lukukirjassa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta mainitsee seuraavat oppikirjat, joihin runo sisältyy: Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen ; kuvittanut Martta Wendelin, Otava, 1961) Viides lukukirjani (Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari ; kuvittanut Olavi Vikainen, WSOY, 1955) Luen ja kerron. 2., Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Valistus, 1952) Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 (Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu, Hilkka Rosola, 2.p. 1957) Kaksi ensin mainittua löytyvät Helmet-kirjastojen...
Hyvä kirjastonhoitaja, muistan runosta vain pätkiä; Minä tunnen kanssasi kylpeväin pyhis' aalloissa Gangeksen. Sinä puhdistat sinä nostat vain, siks syntimme… 871 Runon nimi on Pieni syntinen laulu ja tekijä on Uuno Kailas. Runo on ilmestynyt kokoelmassa Kailas, Uuno : Silmästä silmään (1926). Se löytyy myös kokoelmasta Kailas, Uuno : Runot 1922-1931 (2002) s. 167. Netillä on Uuno Kailaan Runoja (1932), jossa on sivuilla 81-82 Pieni syntinen laulu.  http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka…
Missä runossa sanotaan suurinpiirtein näin; "kuinka paljon hänen piti kärsiäkään tullakseen niin kevyeksi/keveäksi kuin nyt" Tuo runokirja (ohut tummansininen… 619 Olisiko kyseessä Bertolt Brechtin runo Äidilleni, jonka viimeinen jae kuuluu "miten paljon tuskaa tarvittiin kunnes hän oli niin kevyt!". Runo löytyy ainakin kokoelmasta Brecht, Bertolt: Runoja 1914-1956 (1964, 6.korj.p. 1999). Suomentaja on Brita Polttila.
Etsin runoa, joka teki minuun suuren vaikutuksen, mutta jota en ole sittemmin löytänyt. Luulen, että runo saattoi olla Marja-Liisa Vartion. Siinä tyttö tai… 1169 Kyseessä on runo Nainen ja maisema Marja-Liisa Vartion esikoiskokoelmasta Häät (1952). Runo on luettavissa myös Vartion runojen kokoelmasta Runot ja proosarunot (1966 ja 1979, Otava) sekä runoantologiasta Uuden runon kauneimmat 1 (toim. Osmo Hormia ja Hannu Mäkelä, 4. delfiinipainos, 1982, Otava). Muistamasi kohta kuuluu runossa hiukan toisin ja se on runon ensimmäisen kappaleen lopusta, ei siis koko runon lopusta. Runot ja proosarunot -teoksessa runo on kokonaisuudessaan noin viiden sivun pituinen. Edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsin meriaiheista runoa, jota luin 1970-luvun lopulla. Saattoi olla norjalaista alkuperää mutta suomeksi käännetty. Saattoi alkaa näin He rakastivat merta… 596 Etsitty runo on Carl Sandburgin Nuori meri. Se sisältyy Viljo Laitisen suomentamaan Sandburg-valikoimaan Runoja (WSOY, 1956). Tämän lisäksi se on mukana antologiassa Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967). Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat sen neljännestä säkeistöstä: "He rakastavat merta, / miehet jotka sitä purjehtivat / ja tietävät kuolevansa / sen suolan alla." Sandburg oli amerikkalainen, mutta hänen vanhempansa olivat Ruotsin Norrlannista Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia.