| "Vähänpä tiesin, että päivät, jotka tulivat ja menivät, olivat elämä". |
1716 |
|
|
|
Kyseessä on ruotsalaisen Stig Johassonin kaksirivinen runo Förlusten.
https://www.poeter.se/Las+Text?textId=981212
https://sverigesradio.se/p1/dagensdikt/apr01.htm
|
| Tauno Koskelan runo joka alkaa sanoin Koko suvisen yön olen... Miten jatkuu? |
1042 |
|
|
|
Runo on nimeltään En enää etsi sanoja ja jatkuu näin:
”Koko suvisen yön
olen saarta kiertänyt
ja vedenrajasta sinulle
sanoja etsinyt.”
Koko runo löytyy Tauno Koskelan runokokoelmasta Monterilai : runoja kahdella kielellä (Länsi-Suomi, 1996).
Runo on myös kuunneltavissa Tauno Koskelan itse lausumana osoitteessa
http://www.raumakuvasto.fi/index.php?url=http://www.raumakuvasto.fi/tiedosto.php?id=1225 |
| Ystäväni kaipaa runoa, loppu kuuluu Lapsi jokainen ihan oikea pieni ihminen Helakisa ? |
406 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Kaija Pakkasen runo "Sinulle kirjoitan":
"Minä kirjoitan sinulle runon,
ihan pienen ja yksinkertaisen,
niin että kaiken ymmärrät.
Sinä minulle hymyn säteilet,
sen suloisen, niin suloisen,
minä taas hymystä runon teen.
Ja kohta ei teidä kumpikaan,
kuka kirjoittaa,
kuka hymyn suo,
sinä, minä tai sinä -
sama tuo.
Sinä juuri olet lapsi jokainen,
niin tärkeä, pieni ihminen."
Runo löytyy muun muassa Kaija Pakkasen runokokoelmasta "Runoretki", vuodelta 2001. |
| Kysyin jo aiemmin huhtikuussa runoa,josta mielessä on vain sanat :kuollut luonto herää eloon. |
562 |
|
|
|
Alpo Noposen runosta Elämän kouluun on kysytty palvelussa aiemmin. Pääset lukemaan kysymyksen vastauksineen täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-tietoa-vanhasta-kevatrunosta-alkaa). Vastauksesta löytyy lähteitä, mistä Noposen runo löytyy.
Noposen runon 1. säkeistössä käsitellään luonnon heräämistä seuraavalla tavalla:
Nyt kevät on. Nyt luonto herää.
Povensa auliin avaa maa,
salolla kielo tekee terää,
luo vaahder vaippaa vihantaa;
nyt orastaa jo pellon multa,
siin’ armas kohta viljakulta
maanmiehen auvoks aaltoaa.
"Kuollut luonto herää eloon" -säe ei siis ole suoraan ainakaan Noposen runon tästä versiosta. Muuten se sopii aika hyvin kuvailuusi. |
| Anna-mari Kaskisen runo jossa kerrotaan helminauhasta? Kiitos |
1370 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Edvard Eversin virsi, jonka Kaskinen on vuonna 1996 kääntänyt Ruotsin kirkon virsikirjaan nimellä Helminauhat, niityt lauhat. |
| Kuukausi-runo, josta en muista tekstiä tammi-,huhti-ja marraskuun osalta |
3820 |
|
|
|
Etsitty runo on Valistuksen vuonna 1959 julkaisemasta Aapisesta, jonka ovat laatineet Aatto Kaljunen, Briitta Karemo ja Taimi Metsikkö. Sisällysluettelon mukaan tämän Kuukaudet-runon on kirjoittanut Briitta Karemo. |
| Haen Larin Kyöstin runoa, josta tiedän vain lauseita... |
426 |
|
|
|
Etsitty Larin-Kyöstin runo on Mahorkka-Mikon lohdutus, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Pilan pippuria ja ivan suolaa (Gummerus, 1921). Tämän lisäksi se sisältyy mm. Larin-Kyöstin runojen valikoimaan Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja suomalaisen huumorin antologiaan Hymyjen kirja (Otava, 1942). |
| MIstähän löytyisi runo Häkkilintu. Runossa on mm. seuraavanlainen säe "Se pieni häkkilintu, se keltasiipinen, sen sydän syrjin nyyhkii kaihossa vapauden. Se… |
657 |
|
|
|
Kyseessä on Eero Salolan runo Häkkilintu. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamassa teoksessa Lausuntarunoja nuorelle väelle (1928). Runo sisältyy myös esimerkiksi oppikirjaan Lukutunnin kirja : 6, Lukemisen oppikirja kansakoulun VI tai V luokalle (toim. Eero Salola ja Otro Kontturi, 1965) sekä Laila Hirvisaaren toimittamaan kokoelmaan Elämäni runot (2009).
Saat runon sähköpostiisi. |
| Muistelen kevätrunoa, jossa sanotaan jokseenkin ”näin kun ensimmäinen lehti lensi puuhun”. Kenen runosta mahtaa olla kysymys? |
605 |
|
|
|
Kyseessä on Anne Kinnusen lyhyt, kolmirivinen runo Kevät. Runo on luettavissa teoksesta Runoja sinulle (1979, toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen)
Saat runon sähköpostiisi.
|
| Miten meni runo jan Andersson ja kuka sen kirjoitti |
259 |
|
|
|
Runo on Mika Waltarin ja se löytyy kirjasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978. |
| Onko kukaan kääntänyt Mustapään runoa "Muisto" ruotsiksi? Olen kuullut, että sekä Saarikoskella että Mia Bernerillä olisi ehkä oolut jotain yritelmiä ainakin… |
463 |
|
|
|
Emme löytäneet tietoa, että Mustapään Muistosta olisi varsinaista julkaistua ruotsinnosta, joskin epävirallisia yritelmiä on olemassa. Mia Berner kertoo muistelmateoksessaan PS - Merkintöjä suruvuodelta (Tammi 1986, s. 225-226, suom. Liisa Ryömä) hänen ja Saarikosken puhuneen Mustapään kääntämisen vaikeuksista ja Muisto-runosta:
Varsinkin yhdestä runosta puhuimme usein ja eräänä päivänä Pentti pani pöydälle yrityksensä numero kaksi. Ei lopullisena ruotsalaisena tulkintana, ei hän uskonut siihen pystyvänsä, mutta lähinnä lähtökohdaksi jatkuville keskusteluillemme ja avuksi minulle, mikäli tohtisin ryhtyä hiomaan pidemmälle Pentin luonnosta. Minä tohdin, yksityiskäyttöön, mutta emme koskaan harkinneet julkaisemista tällä vaikealla alueella... |
| Sain syntymäpäiväkorttiin kauniin runon, jossa ei ollut tekijää. Onko tästä tietoa? Ettemme uuvu Kuka kestäisi nähdä kaiken, löytää ja ymmärtää tarkoitukset… |
629 |
|
|
|
Runon tekijä on Pia Perkiö. Runo on julkaistu Perkiön kokoelmassa Tulla kohdatuksi, kuulluksi (Katharos 2006). Se löytyy myös hänen Kuin olisi jo kevät: valittuja runoja -kokoelmasta (Kirjapaja 2020). |
| Etsisin pääsykokeita varten hauskaa, humoristista monologia tai vapaamittaista modernia runoa, joka sopisi nuoren suuhun:) monologissa voidaan käsitellä… |
779 |
|
|
|
Ainakin Anja Erämajan runoteoksessa Kuuluuko tämä teille (Wsoy, 2009) on humoristisia monologeja, roolirunoja. Runoteos kertoo kerrostalon eri-ikäisistä asukkaista, jokaisessa kokoelman osastossa näkökulma, ääni on annettu eri asukkaalle. Anja Erämaja lausuu paljon runojaan ääneen, joten ne toimivat puhuttuina hyvin ja ovat lisäksi hauskoja. Kannattaa tsekata myös muitakin Anja Erämajan runoteoksia, hän kirjoittaa monologityyppistä, humoristista runoa myös muissa ja niistäkin voisi löytyä sopivia. Ja juuri itsetunto, ihmissuhteet ja arkiset tilanteet ovat hänen runoutensa ydintä. |
| Mistä johtuu, että ruotsiksi runo on dikt mutta runous poesi? |
522 |
|
|
|
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://... |
| Laulusta tai runosta on tiedossa vain "kuollut luonto herää eloon" - löytyisiköhän lisätietoa |
277 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista? |
| Vielä minulla olisi kysymyksiä Eino Leinon runojen suhteen. Pitäisi löytää oikeat lähdetiedot julkaisua varten mutta näin kirjastosulkujen aikana se on vaikeaa… |
277 |
|
|
|
Eino Leinon runo Virta venhettä vie –runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Pyhä kevät (1901).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100760/Pyha_kevat_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo Höyhensaaret ("Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin…”) on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898), sen ensimmäinen runo sikermästä Hymni.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649-images.html
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml |
| Tarvitsisin julkaisuani varten tiedot seuraavien runojen kirjoittajista ja alkuperäisteoksista. |
394 |
|
|
|
Ensimmäinen sitaatti on Aaro Hellaakosken runo sikermästä Lyhyesti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran teoksessa Huojuvat keulat (1946).
Toinen sitaatti ei ole Hellaakoskea, vaikka joissakin yhteyksissä niin kerrotaankin. Kyseessä on Leena Laakkosen sanoitus Ilkka Pettersonin säveltämään kappaleeseen Iltapäivän tango (1981). Kappaletta ei ole julkaistu nuottina, eikä sanoja ole painettu. Vanhin äänite, jolla kappale on kuultavissa, on Oikku ja vapaus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620561#componentparts
https://finna.fi/ |
| Runo nimeltään ’Ei muista’. Kenen suomalaisen naisrunoilijan? ” Ei muista lintunen talvisäitä, kun suv on täydessä kukassaan...” |
219 |
|
|
|
Kirjoittaja on Irene Mendelin. Runo ilmestyi Koivikossa-kokoelmassa (Otava 1893), jonka hän julkaisi nimimerkillä Irene. |
| Mistä löytyisi, siis kenen kirjoittama on runo Balladi iloisen myllärin tyttärestä? |
324 |
|
|
|
Runon Ballaadi iloisen myllärin tyttärestä on Heikki Asunnan kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Suomen kirjallisuuden vuosikirjassa 1948 (WSOY, 1948). |
| Kuka on kirjoittanut tämän runon? |
219 |
|
|
|
Kyseessä onTuomas Anhavan nimeämätön runo kokoelmasta Kuudes kirja (1966). Runo sisältyy myös Anhavan runojen kokoelmaan Runot 1951 - 1966 (1967).
Saat runon sähköpostiisi.
|
Kysy kirjastonhoitajalta