| Haeskelen runoa haudankin taa ulottuvasta rakkaudesta eli vielä tuhkatkin hakeutuivat yhteen.. Kukahan mahtoi olla kirjoittaja, mistä kirjasta löytyisi… |
239 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme löytäneet runoa tai sen kirjoittajaa. |
| Isoäiti opetti runon kun olin alle kouluikäinen. Osaan sen vieläkin osittain ja haluaisin sen printata huonetauluksi. Runon nimi oli "mittasilla" Se alkoi:… |
468 |
|
|
|
Mittasilla on J. N. Vainion lastenlaulu, johon voi sanat löytää esimerkiksi J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamasta Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjasta (Valistus, 1927) tai Jouko Pesolan ja Joonas Kokkosen vastaavasta kokoelmasta Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958). |
| Haluaisin löytää runon nimeltä Minirakkaudesta. Birgitta Ulfsson on sitä esittänyt. Runossa toistuvat sanat ”mutta jos kuitenkin kävisi niin”. |
180 |
|
|
|
Kyseessä lienee Arvo Turtiaisen runo ”Minirakkausrunoja niille joilla on minivaikeuksia rakkauselämässä”.
Runo on sivulla 51 Turtiaisen kokoelmassa Puhetta Porthaninrinteellä (Tammi, 1968). Runo on julkaistu myös antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla, osa 3 (s. 293) (Tammi, 2000).
Kirjat on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmasta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1558388__St%3A%28puhetta%20porthaninrinteell%C3%A4%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1111220__St%3A%28t%C3%A4m%C3%A4n%20runon%20haluaisin%20kuulla%203%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
|
| Missä Lauri Viidan runossa puhuttiin merimetsoista? |
390 |
|
|
|
Lauri Viidan runoista en ikävä kyllä merimetsoja onnistunut löytämään - monia muita lintuja kylläkin. Etenkin Kukunorin säkeissä vilahtelee monenlaisia siivekkäitä, mutta yhtään merimetsoa ei senkään sivuille ollut pesiytynyt, ja Betonimyllärin Luominen-runossa lentelee peräti albatrossi.
Kotimaisista lyyrikoistamme merimetsosta on runoillut ainakin Aaro Hellaakoski. Nimettömiä lauluja -kokoelman runossa "Valkeanaan pellot kaikki ovat jo" tavataan lumisella vesikivellään yksinäinen, kookas merimetso. |
| Kenen kirjoittama runo alkaa:"On ihanaa olla ei rakastunut, ei ihastunut..." |
479 |
|
|
|
"Miellyttävää, ihanaa, taivaallista / olla oma itsensä, olla ei-rakastunut, / ei-vihastunut, ei-ihastunut" alkaa ensimmäinen runo Arja Tiaisen kokoelmassa Saatanan tytär (WSOY, 1977). Tiaisen valittujen runojen kokoelman Runoja 1971-1982 (WSOY, 1984) sisällysluettelossa se on nimetty alkusäkeensä mukaisesti (Miellyttävää, ihanaa, taivaallista), kun taas suomalais-ruotsalaisessa runoantologiassa Uutta lyriikkaa = Ny lyrik (Kirjailijakeskus, 1984) se on saanut nimekseen Alas rakkaus. |
| Etsin enoni esittämää runoa " Mirrit hammaslääkärissä". Muisteli, että olis Immi Hellenin kirjoittama. |
526 |
|
|
|
Muistikuva Immi Hellénistä Mirri hammaslääkärissä -runon kirjoittajana on aivan oikea. Sen voi löytää useammastakin Hellénin runojen kokoelmasta (Lapsuuden lauluja, Punaposki, kultasuu : runoaarteita, Runoja, Tarujen kultamaat) tai vaikkapa kissa-aiheisten tarinoiden antologiasta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja. |
| Muistan runon jossa sanottiin: ruiskukkia,ruiskukkia... |
938 |
|
|
|
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan. |
| Etsin runoa, jonka olen kuullut vuosia sitten. Runo oli muistaakseni kokoelmassa, jossa oli muitakin surullisia runoja. Se päättyi suunnilleen "ei ollut niin… |
310 |
|
|
|
Etsitty runo lienee Eila Kaustian Kullanruskea-kokoelman Rakkaussurussa lähdetään merille. Se sisältyy myös runoantologian Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta ero- ja jäähyväisrunojen osioon. |
| Liekkö mitenkään mahdollista pelkästään muutaman mieleen jääneen sanan perusteella löytää, mikä runo mahtaisi olla kyseessä? |
461 |
|
|
|
Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76 |
| Kirjoitan kirjaa, jonka lähdeluetteloon kaipaan tietoja ja sivunumeroita teoksesta Mauri Aalto, Hannu Alho, Kalervo Kiianmaa ja Lolan Lindroos (toim.):… |
276 |
|
|
|
Alkoholin ongelmakäyttö on yleistä, s. 12-12 (sisältyy isompaan kokonaisuuteen Alkoholin ongelmakäyttö, s. 7-15. Kokonaisuuden on kirjoittanut Mauri Aalto.
Oikeus hoitoon ja hoidon tarve alkoholiriippuvuudessa, s. 8-8, sisältyy isompaan kokonaisuuteen Alkoholin ongelmakäyttö, 8-16. Kokonaisuuden on kirjoittanut Mauri Aalto.
Päihdelääketieteen professorin Mauri Aallon mukaan kieltämisen syyksi voi ajatella myös sairauteen kuuluvaa ajattelukyvyn heikentymistä. Sairaus johtaa siihen, että alkoholisti ei kykene havaitsemaan monimutkaisia ilmiöitä tai päättelemään näiden ilmiöiden yhteyksiä, hän kirjoittaa.
- tämä kohta löytyy s. 8, eli sisältyy tuohon edelliseen lukuun
Kirjassa on luku Alkoholi ja elimelliset sairaudet, s. 187-220,... |
| Kenen runoa tämä on: Maa vaipui. Raunioiden vain kumpuja, ja lentohiekka teillä ja tuuli hyytävä. Jää hyvästi, en palaa. En palaa, emme palaa, oi Hellas,… |
338 |
|
|
|
Säkeet kuuluvat P. Mustapään (Martti Haavio) runoon Jäähyväiset Arkadialle vuonna 1945 ilmestyneestä samannimisestä kokoelmasta. Ensimmäinen ja toinen säkeistö ovat väärässä järjestyksessä, joitain yksittäisiä säkeitä puuttuu ja pari sanamuotoa poikkeaa hieman Mustapään alkuperäisestä tekstistä, mutta lähes kokonaisuudessaan ja lähes sellaisenaan runo tässä on. |
| Kenen runosäe " aaveet nojaa aitan seinään" |
294 |
|
|
|
Aaveet nojaavat aitan seinään Einari Vuorelan Varjoleikki-kokoelman runon Autio talo viimeisessä säkeistössä: "Pientaret hukkuvat pimeään heinään. / Aaveet nojaavat aitan seinään." |
| Osaatko sanoa kenen runo alkaa näin: Paljon pientä ja kaunista on vuosien varrella....? |
327 |
|
|
|
Kyseessä on Pentti Saaritsan runo sikermästä Suite mignone. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Mitä näenkään (1979). Runon voit lukea myös teoksesta Pentti Saaritsa: Runoja 1965-1982 (Kirjasyhtymä, 1983). |
| Etsin epätoivoisesti runoa, jonka nimi on 'Huulet tai Huulet, huulet. Runo-osassa toistuu Huulet huulet. Muuta tietoa ei ole. |
219 |
|
|
|
Runoa ei valitettavasti löydetty. Tunnistaako joku palstan lukijoista tämän runon? |
| Kenen runo ja mistä runokirjasta runo löytyy: Kaukaa kuuluu kumahdellen ääni kirkon kellojen? |
352 |
|
|
|
Kyseessä on Jooseppi Mustakallion runo Paimenen pyhä.
Runon voi lukea esimerkiksi digitoidusta teoksesta Valikoima runoja kansakoululapsille (s. 6)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144801/Valikoima_runoja_kansakoululapsille-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo on luettavissa myös täältä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Paimenen_pyh%C3%A4
Runo Paimenen pyhä on julkaistu muun muassa teoksissa Kustavi Grotenfel (toim.) : Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta (1899), Eero Salola (toim.) Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (useita painoksia) ja Iivo Härkönen: Kansakoulun runokirja (useita painoksia).
|
| Teini-ikäisenä noin 40 vuotta sitten luin vanhaa, muistaakseni jonkun ruotsalaisen runoilijan runokirjaa. Mieleeni jäi runo (tai osia runosta?). |
389 |
|
|
|
Kyseessä on Johan Gabriel Oxenstiernan (1750-1818) Mieteruno, joka sisältyy Elina Vaaran suomentamana esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926, s.11) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2 : Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (1930). Oxenstiernan lyriikkaa ei ole julkaistu suomeksi omana kokoelmanaan.
Teokset kuuluvat PIKI-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runeberg.org/authors/oxenjoga.html
|
| Kenen tekemä on tämä runo? Lausuin sen ekaluokkalaisena kotikylän uuden kansakoulun vihkiäisjuhlassa keväällä 1955 Tässä on pieni koulupoika Nimeni on… |
642 |
|
|
|
Kyseessä on Maija Konttisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on julkaistu teoksessa Koulutieltä : runoa ja suorasanaista (Valistus, 1938).
Voit tarkistaa Helmet-haulla teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa .
https://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Missä Eeva-Liisa Mannerin kirjassa on runo Oli kerran naapuri jolta meni mitat ja puntit sekaisin? |
263 |
|
|
|
Eeva-Liisa Mannerin runo Oli naapuri, jolta meni mitat ja puntit sekaisin on kokoelmasta Kamala kissa (1976) sikermästä Mörököllin ajatuksia.
Runon voit lukea myös Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999) sivulta 491.
|
| Mistä Eeva-Liisa Mannerin runosta mahtaa olla säe "pilvet lävitseni samoaa"? Googlaamalla ei löydy. |
291 |
|
|
|
Eeva-Liisa Mannerin runo Muistan rakkautta, kuolemaa kokoelmasta Kuin tuuli tai pilvi (1949) päättyy riviin "Ja pilvet lävitseni samoaa...".
Runo on luettavissa myös Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hokka, 1999).
|
| Löytyykö Lauttasaaresta runoja? |
379 |
|
|
|
Jyrki Pellisen runoteoksessa Lauttasaari on Pellisen lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä runoja Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450630__SLauttasaari%20pellinen__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Myös Jyrki Pellisen romaanit Avaan oven ja olen kotona, Auringon silmä ja Tallbergin paratiisi kertovat Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spellinen%20lauttasaari__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Hannu Kankaanpäällä on runokirja Laru: runoja ihmisistä jotka eivät ole saari. Kokoelmassa on runo Katuja, joka kertoo muutamasta kadusta Lauttasaaressa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950986__SHannu%20kankaanp%C3%A4%C3%A4%... |