| Miten jatkuu Eeva Kilven runo, joka alkaa: ”Kiitos, että elit, että olit, että annoit meille elämän esikuvan...”? Mistä teoksesta löytäisin sen? |
5166 |
|
|
|
Katkelma on runosta, joka sisältyy Eeva Kilven teokseen Kuolinsiivous (2012, s. 42). Runo alkaa riveillä "Niin meiltä ei voida/ enää mitään pois ottaa.. (---)". |
| Kenen runo, missä teoksessa? |
1145 |
|
|
|
1. "Kun olin hyvin pieni niin järvi oli sininen, / ja rannan kiven lämpöiset. / -- " on Viljo Kajavan runo kokoelmasta Ennen iltapäivää.
2. ”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on niin ikään Viljo Kajavaa, kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
3. "Helmikuun hämärässä kello viisi / äiti herätti sisareni ja minut: nyt isä lähtee. / -- " on sikermän Kevät 1918 aloittava runo Viljo Kajavan kokoelmasta Tampereen runot.
4. " -- nopeat, mykät, niin kuin peilin sisältä / juokseva tyttö, / joka tanssii toista tyttöä vastaan, // ja ne rientävät yhdessä pois, -- " on Peilikuvia-sikermän kolmannesta runosta Eeva-Liisa ... |
| Mitkä kustantamot julkaisevat runoja? |
1475 |
|
|
|
Parin viimeisen vuoden aikana runoutta ovat julkaisseet ainakin seuraavat kustantajat:
Atrain&Nord
Avain
Aviador
Basam Books
Docendo
Enostone
Esterin Kirja
Faros
Gaudeamus
Gummerus
Into
Johnny Kniga
Kaarna Kustannus
Kirjapaja
Kirjokansi
Kita
Kosmos
Kulttuurivihkot
Kustannusliike Parkko
Kustannusliike Robustos
Käsite
Like
Lyhyttavara
Mansarda
ntamo
Nysalor-kustannus
Oppian
Otava
Palladium Kirjat
Poesia
Puru-kollektiivi
Päivä
Pääjalkainen
Reuna
Sammakko
Sanasato
Siltala
Tammi
Teos
Täysi Käsi
Warelia
WSOY
Väylä
Lisäksi runoutta julkaistaan paljon myös omakustanteina. |
| Miten menee Aale Tynnin suomennos Wordsworthin runosta "Rainbow": "My heart leaps up when I behold A rainbow in the sky: So was it when my life began; So is it… |
267 |
|
|
|
Aale Tynnin suomennos William Wordsworthin runosta The Rainbow (tunnetaan myös nimellä My Heart Leaps Up) vuodelta 1802 sisältyy kokoelmaan Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949). Runo on teoksen sivulla 23.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx… |
| Olen kerran kuullut radiosta toiverunoissa runon venäläisen koulun ja oppilaiden kaappauksesta. |
218 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Riina Katajavuoren runo Beslan kokoelmasta Kerttu ja Hannu (Tammi, 2007). Runo on kokoelman sivulla 14.
|
| Runossa kerrotaan laivakapinasta, jossa miehistö laivalla väheni, kulia lyötiin (tai koulutettiin) touvilla, kapteeni otettiin hengiltä ja jouduttiin… |
200 |
|
|
|
Heikki Asunnaltahan tuo kuulostaa - tarkemmin sanottuna Mastolyhty-kokoelman runolta Timperi puhuu. Se sisältyy myös Asunnan Valittuihin runoihin ja Suomalainen parnasso -sarjassa julkaistuun Asunta-valikoimaan. Niin ikään antologiasta Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta sen voi käsiinsä saada. |
| Mikä runo alkaa suunnilleen näin ”Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää ikkunan ja sille joka ruutuun ikkunan kunnes tulee sormenpäiden pisteet niinkuin… |
860 |
|
|
|
"Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää pikkuikkunan / ja sille joka ruutuun vielä ikkunan / ja piirtää kunnes tulee sormenpäiden pisteet, niin kuin silmät, / minä katselen vuoroon kaikista niistä ikkunoista -- " alkaa Maila Pylkkösen runo Lapsen ikkunat.
Kaivattu valimoruno on mitä todennäköisimmin Olavi Siippaisen Kevät valimossa: "Alastomin hartioin, hien kiiltäessä iholla, / silmissä näännyttävä väsymys / työskentelemme tehtaassa. -- "
Molemmat runot voi löytää antologiasta Runon polkuja : vuosisatamme suomalaista lyriikkaa. |
| Etsin yhtä runoa/pamflettia/tms. Nimi tai alku olisi "Vihaan käyttötaidetta", tai jotain sinnepäin. |
321 |
|
|
|
Ajankohta ei aivan täsmää kysymyksessä esitetyn arvion kanssa, mutta siitä huolimatta ehdottaisin Eeva-Liisa Mannerin Fahrenheit 121 -kokoelmaan (Tammi, 1968) sisältyvää runoa, joka alkaa sanoilla "Miten minä inhosin koristetaidetta":
"Miten minä inhosin koristetaidetta, / kun näin nuo kauniit jalan viritettävät jouset. -- " (s. 21) |
| Kenen runoja, missä teoksessa? |
724 |
|
|
|
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- " |
| Löysin äidille joskus tekemäni äitienpäiväkortin. Siinä on tällainen runo: Päivänsäde lennä, maata lämmitä. |
542 |
|
|
|
Kyseessä on Maija Turusen runo Äitienpäivälaulu.
Runo sisältyy Weilin + Göösin Aapiseen (tekijät Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen., ensimmäinen painos 1967). Aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=1
Tästä voit lukea koko runon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=151
Maija Turusen äitienpäiväruno löytyy myös teoksesta Aapiskirja. Osa B, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja (Weilin + Göös, 1974) nimellä Laulu äidille.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/
|
| Missä laulussa on mm. sanat:" Suomi, Suomeni maa, senkö arvoja mun pitäis puolustaa |
627 |
|
|
|
Laulu on Tapio Lipposen säveltämä ja Lassi Sinkkosen sanoittama "Kaktus". Se alkaa: "Istun tuolissani miettien kaktuskukkaani katsellen." Laulun lopussa lauletaan: "Suomi Suomeni maa näitä arvoja pitäiskö puolustaa..." Laulun sanoitus on muokattu runosta "Maanpuolustuksen henkinen perusta". Laulun levytti Muksut-yhtye, johon Tapio Lipponen itsekin kuului.
Lähde:
Lipponen, Tapio: Lauluja Liisankadulta, sydämeni pohjasta (Tammi, 2003, s. 41-45, kirja kertoo Muksujen tarinan ja sisältää myös laulun sanat ja nuotinnoksen) |
| Kenen runosta kyse? Välkkyvän koneensa takana seisoo mies.... valkoista senttipilaria.... tukka leimahtaa kuin sininen öljy... |
185 |
|
|
|
Katkelma on Viljo Kajava runosta Kohtaus kokoelmasta Hyvästi, muuttolintu (1938). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kajavan runojen kokoelmaan 1930-luvun runot (SKS, 2000).
https://finna.fi/Record/satakirjastot.115902#componentparts
https://finna.fi/Record/piki.368124 |
| Luin erästä koulutehtävää varten John McCraen runon In Flanders Field. Jäin pohtimaan, onko kyseistä runoa suomennettu ja mikäli on, mistä sen voisi löytää. |
419 |
|
|
|
Valitettavasti kanadalaisen John McCraen tuotantoa ei ole suomennettu lainkaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/ |
| Kenen tamperelaisen runoilijan runosta " Kutomosalien lämmin pölynhaju löyhyi hameista ja esiliinoista, kun pumpulin ja pellavan väki palasi yövuorosta kotiin" |
207 |
|
|
|
Kyseessä on Viljo Kajavan runo kokoelmasta Tampereen runot (1966).
https://finna.fi/Record/piki.680883 |
| Voinko saada suomennoksen Schubertin lauluun "Du bist die Ruh". Laulujen suomennostietokanta on suljettu. |
464 |
|
|
|
Franz Schubert sävelsi laulun Friedrich Rückertin runoon Du bist di Ruh. K. V. Vesalan suomennos laulusta (Sä rauhan tuot) sisältyy teokseen Lauluohjelmistoa : 60 Schumannin, Schubertin, Beethovenin, Loewen, Griegin ym. tunnetuimpain säveltäjäin soololaulutekstiä (Kansanvalistusseura 1914).
Kyllikki Solanterän suomentamana (Oi rauha suo) on laulusta ensimmäinen säkeistö nuottijulkaisussa Kokoelma yksinlauluja III (1939).
Rückertin runon suomennos sisältyy myös runoantologiaan Laulujen virta : saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta (toim. ja kääntänyt Arvi Kivimaa, 1936).
https://finna.fi/Record/helka.9926545313506253
https://finna.fi/Record/satakirjastot.187826/Holdings
http://runotietokanta... |
| Kuka on kääntänyt suomeksi John Donnen runon : Naiseni kaikki valtakunnat on, ja valtiaat minä, mitään muuta ei ole. Meitä leikkivät ruhtinaat vain; tähän… |
349 |
|
|
|
Kyseessä on katkelma John Donnen runosta The Sun Rising eli Nouseva aurinko. Runon on suomentanut Aki Salmela. Suomennos on julkaistu runouslehti Janon numerossa 1.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| "Jotakin sanomatta, laulamatta jäi, jotakin puuttui: vielä kun ilta jo yöksi muuttui..." Kenen kirjoittama? Ja mistä ihmeestä löydätte aina vastauksia näihin… |
347 |
|
|
|
Kyseessä on Viljo Kajavan runo Satakielelle kokoelmasta Luomiskuut (1939).
Runoja voi etsiä monesta paikasta. Googlettamisesta on usein apua - niin oli tämänkin runon löytämisessä. Alla muutama esimerkki.
Moniin kirjastotietokantoihin on "avattu" runonkokoelmien sisältöä, jolloin niistä löytyy runot nimen ja usein myös alkusäkeen avulla. Tällöin runot löytyvät helposti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta https://finna.fi/.
Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottaman käännösrunoaiheisen viitetietokannan avulla.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) klassikkotietokannassa on useiden suomalaisten runoilijoiden teoksia:
https://kaino.kotus.fi... |
| Kenen kirjoittama on runo, joka alkaa: Sä mitä laulat lintu mun ikkunani alla ja päättyy: Mä laulelen vain siksi, kun yö niin pitkä on. |
464 |
|
|
|
Runon Viimeinen lintu on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Se ilmestyi alun perin hänen vuonna 1936 julkaistussa kokoelmassaan Tuli ja tuhka.
Kaj Chydeniuksen sävellyksen Koskenniemen tekstiin voi kuulla Mikael Saaren tulkitsemana Chydeniuksen laulelmia sisältävällä äänitteellä Rakkaani saapuu kun kutsun. |
| Äidinäitini lausuma runo: Ken ompi aina ahkera se kovan onnen voittaa... |
339 |
|
|
|
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat loppuosa (säkeistöt 3-6) nimimerkki M. H-g.:n runosta Koulupoika, jonka hän oli lähettänyt toimittaja Rietrikki Polénin Viipurissa vuosina 1872-74 julkaisemaan Suomenlehteen. Runo pääsi mukaan sivulle 5 lehden viimeiseksi jääneeseen numeroon 29.12.1874.
Maija Hirvosen 910-sivuinen tietopaketti Salanimet ja nimimerkit ei tiedä kertoa, kuka runon kynäillyt M. H-g. oli. Voi olla, että hänellä ei ole muuta julkaistua kirjallista tuotantoa ainakaan tällä samalla nimimerkillä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442627?page=5 |
| Kenen kirjoittama on runo, jossa sanotaan: leivotko äiti minulle, leivotko rusinapullan? |
314 |
|
|
|
Runo on osa Aulikki Oksasen kirjoittamasta Rauhan äiti -kantaatista. Kantaatin teksti sisältyy teokseen Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974). Kantaatin on säveltänyt Kaj Chydenius. |
Kysy kirjastonhoitajalta