| Keiden ja minkälaisia suomennoksia on Hadrianuksen runosta "animula, vagula, blandula"? |
783 |
|
|
|
Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit -teoksesta löytyy käännös runosta, mutta en löytänyt merkintää, kuka on kääntäjä, ehkä jompi kumpi tai herrat yhdessä. Tämä käännös löytyy verkosta Wikipedian Hadrianus-artikkelista ainakin tällä hetkellä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Hadrianus.
Löydän toisenkin käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti... |
| Mistä Aaro Hellaakosken runosta on kysymys? |
607 |
|
|
|
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Lähtö kokoelmasta Uusi runo (1943). Runon voi luke myös esimerkiksi teoksesta Aaro Hellaakoski: Runot (useita painoksia). Viisisäkeistöinen runo alkaa juuri noilla riveillä.
https://finna.fi/
Aaro Hellaakoski: Runot (2008, s. 219) |
| Minulla on kadoksissa Jaakko Haavion runon nimi. Runo alkaa sanoilla: Kukanpäivän aamulla varhain... |
936 |
|
|
|
Jaakko Haavion runo Flora kokoelmasta Taivaan ovella (1933) alkaa sanoin "Kukanpäivänä, aamulla varhain...."
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2505377
Voitte lukea runon myös esimerkiksi esimerkiksi kokoelmista
Jaakko Haavio: Runot (1954)
https://finna.fi/Record/vaski.24370
Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947
https://finna.fi/Record/kuopio.13396 |
| En löydä muistaakseni Kaarlo Kramsun runoa Väinön kannel. |
332 |
|
|
|
Runo Wäinämöisen kantele julkaistiin ensimmäisen kerran Kaarlo Kramsun runojen kokoelmassa Runoelmia 1. vuonna 1878. Tuolloin mainitsemanne toistuva säe kuuluu ”Ei sittemmin oo kumminkaan / tuo kannel soinut koskonkaan.”
Voitte lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Runoelmia 1:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907077?page=9
Wäinämöisen kantele sisältyy myös vuonna 1887 julkaistuun kokoelmaan Kaarlo Kramsun runoelmia. Tuolloin runoilija on muuttanut kyseisen kohdan muotoon ”Ei sittemmin oo kuitenkaan / tuo kannel soinut milloinkaan.”
Voitte lukea koko runon esimerkiksi Kaarlo Kramsun runoelmia -teoksen digitoidusta laitoksesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907108?page=38... |
| Ferencz Renyi (vaiti seisoo sotamiehet...) kuka kirjoittanut ja milloin? Onko todellinen henkilö taustalla? |
494 |
|
|
|
Ferencz Renyi on Kaarle Krohnin (1863—1933) nimimerkillä Wäinö kirjoittama runo. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1890 Kertovaisia runoelmia –nimisessä kertomuskokoelmassa (ks. linkki Gutenberg-projektiin). Kertomuskokoelman lopussa kerrotaan, että ”Ferencz Renyi oli unkarilainen kyläkoulun opettaja, joka otti osaa 1848-vuoden vapautussotaan ja eli mielipuolena vielä 30 vuotta tässä kerrotun tapauksen jälkeen”.
Kaarle Krohn on itse kertonut, että runo pohjautuu juttuun, jonka hän luki ruotsalaisesta sanomalehdestä. Ferenc Rényin tarinaa on kerrottu eri muodoissaan myös joissakin muissa tuon ajan... |
| Muistelen runoa, jonka nimi oli ehkä Perhonen Santiagon stadionin yllä. Tai ainakin nuo sanat olivat runossa. Runo liittyi v. 1973 tapahtuneeseen Chilen… |
380 |
|
|
|
Matti Rossin vuonna 1974 julkaistu kokoelma Soi, kivinen lanka sisältää kokonaisen sarjan runoja, jotka on omistettu Victor Jaralle, "chileläiselle taiteilijalle jonka fasistit murhasivat Santiagon stadionilla syyskuussa 1973". Yksi tämän Ääni kansansa suuressa äänessä -kokonaisuuden teksteistä on Perhonen Santiagon stadionilla (s. 38-39). |
| Tiedättekö, onko Tennysonin runoa "Mariana" käännetty suomeksi? Etsintöjeni perusteella ei ole. (ps. suuri kiitos edellisestä vastauksesta, jonka sain tämän… |
196 |
|
|
|
Valitettavasti Alfred Tennysonin runoa Mariana (1830) ei ole suomennettu.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.britannica.com/topic/Mariana-poem-by-Tennyson |
| Kenen runo. Kuvaa elämää nähneiden esineiden huutokauppaa. On mekko, ilotytön sormus ym. Katkelmia: paljonko tarjotaa kohta paukahtaa yks kaks kol ja hahhaa |
268 |
|
|
|
Etsitty runo on Larin-Kyöstin Paholaisen huutokauppa, alun perin kokoelmasta Unta ja totta (1901). |
| Miten tämä koulussa opittu runo menee kokonaisuudessaan: Baikal, Balkas, Araljärvi, älä niistä vettä särvi. Jos sä vettä tahdot juoda, joet suuret sen voi… |
433 |
|
|
|
Einar Fieandtin runonäytelmästä Karttaleikki peräisin oleva runo Aasian joista löytyy esimerkiksi Pääskynen-lehden numerosta 7/1915, sivulta 12.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959137?page=12 |
| Nyt on tosi huteralla pohjalla tiedot, mutta muistan vuosien takaa runon sisällissodasta, josta vaikutuin kovasti. Runossa muistaakseni teloitettiin jotakuta… |
503 |
|
|
|
Viidalla ei ole montaakaan runoa, jotka suoranaisesti liittyvät vuoden 1918 tapahtumiin. Yrjö Varpio nimeää kirjassaan Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa kuitenkin kaksi Betonimylläri-kokoelmaan sisältyvää tekstiä: "Aiheita 'Vallankumous' ja 'Kapina' -runoihin Viidan ei tarvinnut hakea kaukaa. Kansalaissota, 'kapina', oli ollut Pispalassa Viidan nuoruusvuosina vielä tuoreessa muistissa ja lukuisten tarinoiden kohteena." Näistä lyhyt ja ytimekäs Vallankumous saattaisi jopa käydä etsitystä runosta. Ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä kuuluu seuraavasti: "Monttunsa reunalla metsikön takana / silmillä likainen liina tai lakana / 'Eläköön vapaus!' huusi mies." (s. 33) "Vaikka runo aiheensa puolesta liittyy kansalaissodan tapahtumiin... |
| Hukkasin Eino Leinon runon, jossa mainitaan lapsen syntyneen keskikesällä ja runossa mainittiin sana 'terho'. Voi kun löytyisi jostakin! |
1448 |
|
|
|
Etsimäsi runo on Eino Leinon Halla Helkavirsien toisesta sarjasta (1916)
Kyseinen säe kuuluu runossa kuuluu näin:
"Ja oli yksi pieni piika,
lemmen lehti, tammen terhi,
syntynyt sydänkesällä,
kesäpuussa keinuteltu."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906886?term=syntynyt%20… |
| Etsin runoa, ehkä Itkosen. Muistaakseni se alkaa näin: Sinä hymyilet haalistuneessa valokuvassa köyhäinapuna saatu liian iso talvitakki ylläsi… Runo on… |
333 |
|
|
|
Kyseessä on Jukka Itkosen runo Kirje äidille kokoelmasta Laulu laulusta (1994). Runon voi lukea myös teoksesta Äideistä parhain : runoja äideille (toim. Tuula Simola, 1997, s.57). Runo alkaa riveillä "Sinä hymyilet salaperäisesti / haalistuneessa valokuvassa hyllyn reunalla..."
https://finna.fi/Record/helmet.1312565 |
| Olen kuullut joskus runon, jossa on kohta Hiekasta linnat, hiekasta lyhdyt, hiekasta penkit ja parvekkeet.....kenenkähän runo voisi olla. Kiitos! |
652 |
|
|
|
Yrjö Jylhä runoili Toiviotiellä-kokoelmansa (1938) runossa Pieni taikuri lähestulkoon näin - Jylhän linnat, lyhdyt, penkit ja parvekkeet olivat lumesta, eivät hiekasta. |
| Turvetta ja timantteja sarjassa, 4. jaksossa. Voivalin lausuu runoa, jonka kertoo olevan Yrjö Jylhän tuotantoa. "Hiekasta linnat, hiekasta lyhdyt, hiekasta… |
781 |
|
|
|
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä." |
| Mistähän L. Onervan runosta seuraava katkelma on, ja onko runoa mahdollisesti käännetty englanniksi? "Näin unta, että metsä käveli ja mua vastaan astui joka… |
1036 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet eivät ole katkelma, vaan runo on tässä kokonaisuudessaan. 'Näin unta -' kuuluu Onervan aikanaan julkaisematta jääneeseen runotuotantoon. Elämäkerturi Reetta Niemisen mukaan näitä jälkeenjääneitä runoja on yli sata tuhatta. SKS:n kirjallisuusarkistossa Onervan jäämistöihin perehtynyt Hannu Mäkelä vahvistaa tämän mielikuvitukselliselta tuntuvan luvun oikeaksi. Mäkelä luki runot ("ne yli 100 000, joiden lukumäärää aiemmin hieman epäilin") ja kokosi vaikuttavimmista kaksi valikoimaa: Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004) ja Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953-1963 (Otava, 2005). Vuodelta 1952 peräisin oleva 'Näin unta -' sisältyy ensinmainittuun. Runoa ei ole käännetty englanniksi; Onervan tuotantoa on... |
| Kultainen päivä oli mennyt maille. Murheellinen oli lähtö sen, aina on lähtö murheellinen. (Aale Tynni: Scheherazade.) |
267 |
|
|
|
Katkelma on Aale Tynnin runosta Sherazade kokoelmasta Ylitse vuoren lasisen : runoja (1949). Kyseessä ei siis ole käännös.
Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (s. 690, 1990).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Löytyykö tutkimuksia, joissa käsiteltäisiin 1800-luvun suomalaisten säätyläistyttöjen kirjoittamia runoja? En siis tarkoita "oikeiden" runoilijoiden, kuten… |
304 |
|
|
|
Kirsi Vainio-Korhonen on käsitellyt Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirjaa teoksessa Suomen herttuattaren arvoitus: suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta (Edita, 2009). Siihen sisältyy luku Nuoren tytön maailma - Jacobina Charlotta Munsterhjelmin (1786-1842) päiväkirja. 1800-luvun aatelistyttöjen elämää tarkastelee myös Vainio-Korhosen tutkimus Sofie Munsterhjelmin aika: aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (SKS, 2012).
Suomalaisnaisten päiväkirjoista kertovia teoksia on useita, mutta ne eivät välttämättä kohdennu 1800-luvulle tai säätyläistyttöihin:
Anna Makkonen: Sinulle: romaani joka ei uskalla sanoa nimeään tai nainen, kapina, kirjoitus ja historia, eli mitä tapahtui kun tämän kirjan tekijä sai käsiinsä erään... |
| Onko kyseessä Tyyne Saastamoisen runo? Päivät putoavat kuin siemenet maahan |
374 |
|
|
|
Päivät putoavat kuin siemenet on Tyyne Saastamoisen runo. Se on julkaistu alun perin kokoelmassa Ehkä tämä on vain syksyä (Otava, 1972) ja sittemmin ainakin teoksessa Ruhtinaslintu : valitut runot 1960-1986 (Otava, 1987). Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978, useita uudempia painoksia). |
| Etsin runoa, mitä pidin lapsena melkein tunnuslauseenani. "Minua et muuta, muista se. Minua ei mikään pitele!" |
647 |
|
|
|
Minusta tuo kuulosti myös hieman Pikku Myyltä, muttei löytynyt mistään kirjasta.
Kyselin myös kollegoilta, mutta emme millään muistaneet mitään sopivaa kirjaa. Lause kyllä tuntui tutulta.
Lukijalta saimme kommentin: Tämä on Uppo-Nallesta. Laulava Lintukoira laulaa näin luvussa seitsemän, jossa joutuu eläinlääkäriin.
|
| Etsin kaunista runoa kuolleelle äidille. |
3801 |
|
|
|
Otan osaa suruun.
Muistorunoa tai muistovärssyä voi etsiä esim. kirjoista. Helmet tarkennettu haku ja hakusanoiksi runot ja suru ja kaipaus. Hakutulos
Myös netistä löytyy paljon muistorunoja hakusanalla muistovärssyt. esim. Kotilieden kooste tai Värssyt.fi
Itse löysin taannoin Eeva Kilven kauniin runon isoäideistä.
Kun mummot kuolevat,
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja ne humisevat lastenlastensa yllä
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat eläneet elämänsä. http://netti.nic.fi/~riti11/suruvarssyja.htm
|
Kysy kirjastonhoitajalta