| Mikä Tommy Tabermanin runokirja? Siellä onnen maassa käsiinkin on piiretty huulet, jotta sormet voisivat suudella. |
299 |
|
|
|
Sanoin "Siellä, Onnen maassa..." alkava runo on Tabermannin kokoelmasta Aistien alamainen. Se sisältyy myös hänen "rakastetuimpia runojaan" sisältävään valikoimaan Ihme nimeltä Me. Käsiin ei kuitenkaan ole piirretty, vaan niihin on "vaihdettu huulten nahka". |
| Missä 50-luvun Aapisessa oli A: kohdalla seuraavanlainen runo: "Auto satumaahan ajaa, katsos kuutta matkustajaa. Valo paistaa satumaasta, ajetaanpa sisään… |
703 |
|
|
|
Kyseessä on Aale Tynnin Satuaapinen vuodelta 1955. ISBN 951-0-04159-9. Siitä on myöhemmin otettu myös näköispainoksia. |
| Eeva Kilpi on kirjoittanut romaanin Elämän evakkona. Onko häneltä samannimistä runoa, ja jos on, niin missä kokoelmassa? |
612 |
|
|
|
Eeva Kilvellä on runo Elämän evakkona, joka alkaa rivillä "Mie rakastin sinnuu ko Karjalaa". Runo on kokoelmasta Laulu rakkaudesta (1972), mutta voit lukea sen myös esimerkiksi teoksesta Perhonen ylittää tien -- kootut runot 1972-2000 sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (1987).
https://finna.fi/
|
| Haen Pirkko Jaakolan Leipätyttöa-aiheista runoa, joka on esitetty ainakin Alpo Jaakolan Leipätyttö-patsaan julkistamistilaisuudessa 1980-luvulla. Onkohan sitä… |
174 |
|
|
|
Alpo Jaakolan Leipätyttö-patsaan paljastustilaisuus järjestettiin Loimaalla 22.8.1982. Loimaan Lehdessä 24.8.1982 on julkaistu uutinen paljastustilaisuudesta. Uutisen mukaan paljastutilaisuudessa esitettiin Pirkko Jaakolan runo Savilaulu Loimaan leivänkantajalle. Runo on julkaistu kokonaisuudessaan uutisen yhteydessä. |
| Olisiko mahdollista saada Wordsworthin runon Daffodils toinen säe suomennettuna? (esimerkiksi Aila Meriluodon Keltanarsissit-versiosta): Continuous as the… |
228 |
|
|
|
Aila Meriluodon suomennos William Wordsworthin runosta Daffodils (1804) sisältyy teokseen Elisabeth Holden: Luontopäiväkirja 1905 (suom. Ritva Leppänen ja Aila Meriluoto, Otava, 1989) , s. 42.
Myös Aale Tynni on suomentanut tämän runon. Tynnin suomennos on luettavissa mm. teoksesta William Wordsworth: Runoja (1949).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
| Tranströmerin runossa Flygblad on "ett lidandets parkering". Miten sanat on käännetty Polttilan suomennoksessa? |
182 |
|
|
|
Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
|
| Löytyykö sellaista runoa, jonka lausuin kansakoulun 4 luokalla vuonna 1965 äitienpäivä juhlassa. Runo oli nimeltään :Äiti ratissa. Muistan runosta pienen… |
314 |
|
|
|
Äiti ratissa on nimimerkin E. A. (luultavasti Ester Ahokainen) kirjoittama runo, joka löytyy esimerkiksi Väestöliiton vuosina 1941–70 julkaiseman äitienpäiväohjelmavihkosen Toukokuun toinen sunnuntai vuoden 1966 numerosta. Sen alkuperäistä, ennen kysymyksessä muisteltua äitienpäivää 1965 ilmestynyttä lähdettä en valitettavasti onnistunut paikantamaan. |
| Mistähän runosta seuraava katkelma mahtaa olla: "Piirakkaa nyt ette saa, käsineet on voissa..." Suunnilleen 1950-luvun jälkeen julkaistu kissasta kertova runo… |
162 |
|
|
|
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään tätä. Tietäisikö joku lukijoistamme? |
| Onko kukaan muu suomentanut Edda-runoja kuin Aale Tynni, ja jos on, niin missä niitä on julkaistu? Onko Eddan runot käännetty kokonaisuudessaan suomeksi… |
1010 |
|
|
|
Eddan runoja on suomentanut myös kääntäjä Alku Siikaniemi eli Alku Artur Siegberg. Käännökset julkaistiin Valvoja-aika-lehden numerossa 3/34. Kansalliskirjaston digitoitu lehti on luettavissa tästä.
Lisäksi Edda-runot on kääntänyt proosamuodossa Anni Sumari teoksessaan Óðinnin ratsu (Like 2007).
Tämän artikkelin mukaan Tynnin käännöksiä on kritisoitu omavaltaisuudesta ja taiteellisten vapauksien ottamisesta. Ilmeisesti niitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti lyhennetty. |
| Kysyisin tällaisen runon perään, jota isosiskoni on minulle lukenut ollessani alle kouluikäinen, ehkäpä vuonna 1992. Muistan vain onnettoman pienen pätkän… |
313 |
|
|
|
Runo on Kaija Pakkasen "Ähäkutti kuivalutti". Se alkaa: "Katti kerran metsästeli". Runossa kissa jahtaa hiirtä: "...tassullansa kiinni hipas". Runo sisältyy Kaija Pakkasen kirjoihin "Huilu hilpeä : loruja ja saturunoja" (WSOY, 1976) ja "Leikkimökin runokoppa" (Otava, 1982). |
| Kenen runo: Tahtoisin leikkiä tuulen kanssa ja kohota korkealle. Tahtoisin palasen taivasta ja pilviä tyynyn alle. Tahtoisin juosta kuin tuulispää ja löytää… |
1168 |
|
|
|
Emme valitettavasti löytäneet tietoja runon tekijästä. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon tekijästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Miten kuuluu Sirkka Turkan runo "Me kutsumme häntä, mutta hän ei kuule enää..." oikein jaoteltuna ja oikeilla välimerkeillä? |
5674 |
|
|
|
Alun perin Turkan kokoelmassa Yö aukeaa kuin vilja (1978) ilmestynyt Jään alla savinen ranta (nimi sisällysluettelosta) on yhdestä kappaleesta koostuva proosaruno. Kullekin riville on ladottu tekstiä palstan laidasta laitaan niin paljon kuin sille on mahtunut. Yö aukeaa kuin vilja sekä Turkan runokokoelmia yksiin kansiin niputtavat Teokset 1973–1983 ja Runot 1973–2004 rivittävät proosatyylisen tekstin kukin eri tavalla, joten lienee sallittua päätellä, ettei rivijako ole runossa merkitsevä tekijä. Runo on välimerkitetty pilkuin ja pistein kuin normaali suorasanainen teksti.
"Me kutsumme häntä..." on runon kolmanneksi viimeisen virkkeen alku. Runo päättyy näin: "Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. Hän on matkalla lapsuutensa... |
| Mitä voisi lukea/katsella iäkkään ihmisen kanssa? |
231 |
|
|
|
Tässä joitakin ideoita kirjastojen aineistosta.
Luettavaksi voisi kokeilla runoja. Ellei suosikkirunoja tai -runoilijoita ole mielessä, esim. kokoelmat Tämän runon haluaisin kuulla (uusin laitos Tammi 2014), Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus 2011) ja Sydämeni laulut : kauneimmat suomalaiset runot (Gummerus 2014) sisältävät tunnetuimpia ja rakastetuimpia runoja.
Kirjastoista löytyy myös mietelauseita ja vitsikirjoja. Lasten hauskoja tokaisuja on koottu mm. kirjoihin Vanhat tädit eivät muni (Schildts 2007) ja Krokotiilit eivät puhu suomea (Schildts 2007).
Vanhemmat lastenrunot ja -lorut voivat olla tuttuja vuosikymmenten takaa. Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä 1997) sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia... |
| …En voi luottaa aineeseen, siinä on ajan nuoli. —- Se syntyi ja se kuoli. Niin pieni oli perjantai ja silti tuska toistui… Muistan vain pätkittäin tuon runon… |
172 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta postituslistalta ei tunnistanut runoa tämän pätkän perusteella. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista tunnistaa runon? Jos näin onnekkaasti käy, kommenttikentässä sana on vapaa! |
| Kenen ja minkä runon Tellu lausuu elokuvassa "Hamsteri"? |
637 |
|
|
|
Markku Pölösen elokuva perustuu Veikko Huovisen Hamsterit-kirjaan, mutta kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, joten valitettavasti en pääse tarkistamaan, käytetäänkö teoksessa jotakin runolainaa. Kulttuurikuplia-blogissa mainitaan Hamsterit-elokuvasta seuraavaa:
"Paula Vesalan suloinen Kaksi kärpästä -laulu ja Eila Kivikk’ahon Kolme kuiskausta -runo (Sinikallio, 1942) jäivät muistiin kauniina yksityiskohtina."
Oletettavissa on, että kyse on Kivikk'ahon runosta. Sinikalliot-runokokoelma sisältyy useisiin Kivikk'ahon Kootut teokset -painoksiin, joita pääsee varaamaan oheisista linkeistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112917
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.320741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.558672
Lähde:
https://... |
| Mistä runokokoelmasta löytyy Maaria Leinosen runo, joka alkaa Ilo (tai iloa/ilon) sen pitäisi olla- jokaisen uuden aamun valon määrästä väristä riippumatta… |
677 |
|
|
|
Etsimäsi Maaria Leinosen nimeämätön runo on kokoelmasta Uni niin todellinen (1990). Runo alkaa rivillä "Ilo sen pitäisi olla jokaisen uuden aamun...".
Voit lukea runon myös teoksesta Maaria Leinonen: Elämän täysi : Kootut runot I, 1980 - 1993 (s. 271).
https://finna.fi/Record/vaski.151183
https://finna.fi/Record/vaski.455270 |
| Onko J.W. Goethen runoa 'Frühzeitiger Frühling' suomennettu? |
195 |
|
|
|
Ainoa suomennos Johann Wolfgang von Goethen runosta Frühzeitiger Frühling (1801) löytyy Otava-lehden numerosta 3 - 5 vuodelta 1918. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana.
Runon on suomentanut A. Kohonen. Kyseessä on kaiketikin Aapo Kohonen (1864 - 1930).
Voit lukea runon suomennoksen tästä linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/607344?term=Goethen…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap068.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aapo_Kohonen |
| Mistä Arvo Turtiaisen teoksesta löytyy runo joka alkaa seuraavasti: dorka tsittas kartalla ja onki pesuvadista. Jengi luudas ohi ja kysy: " tuleeks fisuu?"… |
284 |
|
|
|
Kyseessä on Arvo Turtiaisen neliosainen runo Se ja ne kokoelmasta Puhetta Porthaninrinteellä (1968). Runo tosin alkaa riveillä ”Se makas gartsalla ja ähki…” ja muut kohdat löytyvät tuonnempaa runosta hiukan eri muodoissa.
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Arvo Turtiainen: Runoja 1934 – 1968 (1974 ja 1968, s. 331 – 333).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Miten jatkuu runo Maan hiljaiset meistä he suurimmat lie |
215 |
|
|
|
Runolle löytyi jatkoa kuolinilmoituksesta:
Maan hiljaiset meistä suurimmat lie,
he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie.
Mutta sellainenkin jatko löytyi kuin:
...he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie,
sen mestarin luokse mi huojentaa.
Tekijää runolle lähteenä ja apuna käytetyt runojen suurkuluttajat eivät löytäneet. Runo on heille tuttu kuolinilmoituksista. |
| Loru pöllöistä |
854 |
|
|
|
Tuntemattoman kirjoittajan runo viidestä pöllöstä puussa sisältyy Eric Carlen teokseen Kaiken maailman eläimiä : Runoja ja riimejä mursusta sarvikuonoon (Animals animals, 1983). Runo löytyy teoksen sivulta 46.
Kaiken maailman eläimiä ilmestyi Jukka Itkosen suomeksi toimittamana vuonna 1991. Suurin osa kirjan runoista ja loruista on suomalaisten kirjailijoiden kynästä, osa on Jukka Itkosen englannista suomentamia.
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella.
https://finna.fi/Record/vaski.126121
https://finna.fi/Record/vaski.126121#componentparts
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lki.verkkokirjasto.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta