| Aaro Hellaakosken Runot-kirjasta on useampia (painoksia?) kappaleita lainattavissa erilaisilla kansilla. Onko sisältö sama? Miltä vuodelta uusin? |
213 |
|
|
|
Hellaakosken Runot on tosiaan kirjastoissa useampana eri painoksena. Runojen määrä on vaihdellut eri painoksissa, koska osa kokoelmista on julkaistu vasta vanhimman Runot painoksen jälkeen.
Helmet kirjastojen vanhin versio on vuodelta 1940. Sen esipuheen on kirjoittanut Anna-Maria Tallgren ja sen ulkoasutiedot kertovat: XXI, 171 sivua : kuvitettu.
Painos näyttäisi pysyneen samanlaisena vuoteen 1953, jolloin Eino S. Repo on lisännyt mukaan oman esipuheensa. Teoksen ulkoasu on hieman muuttunut: XXXI, 578 sivua, 1 kuval. : kuvitettu
Seuraava muutos näyttää tapahtuneen 1993, jolloin esipuheet jäivät pois. Ulkoasu lyheni:578, [1] sivua ; 19 cm. Kaikki uusimman painoksen runot lienevät jo tässäkin painoksessa.
Uusin... |
| Mistä tai keneltä ovat seuraavat sanat: Rakastaa sitä joka sinua rakastaa, olla valittunsa valittu merkitsee inhimillisen onnen rajaa, se merkitsee tulen… |
194 |
|
|
|
Ikävä kyllä lainaukselle ei löytynyt tekijää. Tyyliltään se muistuttaa esimerkiksi Tommy Tabermannin tuotantoa, mutta runoa ei löytynyt ainakaan niistä teoksista, joita kirjastossamme oli saatavana.
Jospa joku lukijoista osaisi auttaa? |
| Löytyisiköhän mistään kokonaisuudessaan runo, joka alkaa "Smetana ja piimälettu, ranskankerma hapatettu"? Runo oli ehkä 15-20 vuotta sitten Valion… |
407 |
|
|
|
Vuoden 2006 marraskuussa alkaneessa "Runomaito"-kampanjassa julkaistiin kuuden suomalaisen runoilijan runoja neljän kuukauden ajan. Kultakin kirjoittajalta mukana oli 3 runoa; tekstejä maitotölkeissä vaihdettiin noin kuuden viikon välein. Kampanjan runoilijat olivat Bo Carpelan (täysmaito), Elina Karjalainen (1,5 l rasvaton maito), Juuli Niemi (1 l kevytmaito), Eppu Nuotio (1,5 l kevytmaito), Tommy Tabermann (1 l rasvaton maito), A. W. Yrjänä (rasvaton luomumaito).
Jotkut kampanjasta uutisoineista lehdistä sisälsivät näytteitä runoista, mutta kysymyksessä muisteltuja säkeitä sisältävää tekstiä en valitettavasti onnistunut löytämään. Vaikuttaa siltä, ettei näitä maitotölkkirunojen tekstejä ole kampanjan päätyttyä julkaistu muualla.... |
| Äitini muistaa lapsuudessa lausuneensa runon joka on Alpo Vuolteen tuotantoa ja alkaa sanoilla " Ahon laidassa mökki pieni on ränsistynyt kyljellään.." … |
264 |
|
|
|
Muisteltu runo on Anna Kaitilan Kärsimysten koti ("Ahon laidassa mökki pieni / on ränstynyt, kyljellään, / niin suruisasti se silmää / metsälampehen välkkyvään. // -- "). Sen voi löytää esimerkiksi Maiju Seppälän kokoamasta valikoimasta Iltarunoja (1914) sekä Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta kokoelmasta Lausuntarunoja nuorelle väelle (1949). |
| Missä runossa on säe: kauneus on kuin lapsi, joka hymyillen lohduttavasti, mitään ymmärtämättä painaa (tai työntää) hentoa kättä haavaan kipeään. Tämä voi olla… |
325 |
|
|
|
Säe on Aale Tynnin runosta Kultakalat. Alun perin se ilmestyi Tynnin järjestyksessä toisessa runokokoelmassa Vesilintu (1940). Tauno Palo tulkitsee sen Henrik Otto Donnerin säveltämänä levyllä Kulkurin kannel (1972).
Kysymyksen sitaatti kuuluu runon kolmanteen säkeistöön: "Kauneus on kuin lapsi. / Kauneus on kuin lapsi: / katsoen lohduttavasti, / hyvyys silmissään, / mitään ymmärtämättä / painaa se hentoa kättä / haavaan kipeään." |
| Olen lukenut kouluaikoihin venäläisen runoilijan runon jossa HARKOVASSA SATAA RAKEITA, Olen hukannut sen ja se olisi niin ajankohtainen! Kiitos etukäteen… |
273 |
|
|
|
Tarkoittanet Jevgeni Jevtušenkon runoa Rakeita Harkovissa. "Rakeita sataa Harkovissa, rakeita suuria kuin rypäleet..." Se löytyy Jevtušenkon koottujen runojen kokoelmasta nimeltä "Runoni". Teos on saatavissa useista helmet-kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1319415__Srunoni__Orightr… |
| Kenen runo alkaa näin: Yö pimeä kuin ajatukset. Oletin että Risto Rasan mutta en löydä hänen runokirjoista tätä. |
286 |
|
|
|
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta, vaikka kysyin apua kollegoiltakin. Kävin itsekin vielä läpi Risto Rasan kootut runot, mutta kyseistä runoa ei löytynyt. |
| Olen kuullut iäkkään äitini lausuvan pätkiä runosta jossa luetellaan Aasian jokia ja järviä. En ole yrityksestäni huolimatta löytänyt mistään ko. runoa… |
201 |
|
|
|
Hei,
Tämä on Einar Fieandtin runonäytelmästä Karttaleikki peräisin oleva runo, tämä kohta (ja koko runonäytelmä) löytyy Pääskynen-lehden numerosta 7/1915, sivulta 12, joka löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä:
Tässä linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959137?page=12 |
| Löysin mummini Sinuhe egyptiläisen välistä käsinkirjoitetun runon, joka on otsikoitu: "Mika Waltari, Syksy 1939". Runo alkaa näin: "Miten hehkuivat… |
548 |
|
|
|
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
|
| Mistähän löytyisi Otto Mannisen suomennos Z. Topeliuksen runosta En sommardag i Kangasala? |
101 |
|
|
|
Kangasalaseura tiesi kertoa:"Topelius RUNOJA vlta 1949, neljäs painos. Esipuhe allekirjoitettu 1931. Erikoista on, että ko. Teoksessa on vain Mannisen suomennos runosta.." "Runo löytyy myös Kangasalan kirjastosta kirjasta Tämän runon haluisin kuulla 3" Linkki Helmet hakuun
Tämä saattaisi olla Helmet haulla löytyvä teos:Kootut teokset XI ; Runoja / Zacharias Topelius | WSOY | 1931 | 2. painos 1935 - 3. painos 1940 - 4. painos 1949 Linkki Helmet hakuun
|
| Mikä tämän Elsa Beskowin runon nimi on ruotsiksi ja/tai mistä sen voi löytää ruotsin kielellä? Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/ pitkin kultasiltaa,… |
363 |
|
|
|
Runo on ilmestynyt kirjassa Tomtebobarnen (1910). Runo löytyy ruotsiksi verkosta tästä linkistä. |
| Moikka. Mammani lausui joskus runoa ystävyydestä, josta muistan: Ystäviä ollaan, ystävinä pysytään. Enempää en muista, mutta runossa oli ainakin yksi… |
311 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun valtakunnalliselta postituslistalta kukaan ei varmuudella tunnistanut runoa, mutta eräs kollega kollega mainitsi säkein "Ystävinä eläkäämme, ystäviksi aina jäämme" alkavan värssyn, joka löytyy oheisen blogikirjoituksen kommenttikentästä:
http://inez54321.blogspot.com/2016/08/isanmaallista-uhoa-ja-riemukasta…
Toinen kollega mainitsi runon muistuttavan vanhaan kiiltokuvavihkoon kirjoitettua runonpätkää:
"Ystäviä aina ollaan
ystävinä pysytään.
Ystävinä sinne mennään
missä rauha peritään."
Tällaisille ystäväkirjoissa tai vastaavissa kiertäville värssyille ja loruille voi olla mahdotonta löytää alkuperäistä tekijää, ja muotoiluja samankaltaiselle sanomalle voi olla useita. Mikäli joku palstan lukijoista... |
| Kuka on kirjoittanut tämän muistovärssyn, jota hautaustoimistot tarjoavat: "Hän jätti tuuleen kuiskauksensa, hymynsä auringon lämpöön ja… |
1159 |
|
|
|
Tekstille ei löydy kirjoittajaa. Kyseessä on kaiketikin anonyymin kirjoittajan värssy, jota käytetään paljon muistoadresseissa ja seppeleissä. |
| Olisiko jostain Claes Anderssonin runoista vaiko irrallinen mietelause? |
766 |
|
|
|
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| 1. Onko espanjalaisen Antonio Machadon runoa "Caminante, no hay camino..." julkaistu suomeksi? 2. Miksi Lahden kaupunginkirjaston aikaisemmin ylläpitämä… |
201 |
|
|
|
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Tietokannoista löytyi viitetiedot, jonka mukaan CD-levyllä Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana on Antonio Machadon runoon sävelletty kappale Kuule kulkija. Runon on suomentanut Kristiina Hurmerinta. Kyseessä on siis etsimänne runo, mutta CD:ssä ei ole tekstiliitettä. Sanat pitäisi toisin sanoen "poimia" äänitteeltä.
Muista julkaistuja suomennoksia runosta en löytänyt.
Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana -äänite Helmetissä
|
| Anderssonin runo: kesät me muistamme aina |
1673 |
|
|
|
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
|
| Kenen runo? Geniuslaulu. Alkaa "Taivaalla loistivat tähdet, kaukaa, kaukaa... Sydän untaan tähtisäteillä sinetöi" |
269 |
|
|
|
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon. |
| Mistä kokoelmasta ja miltä vuodelta on internetin onnitteluissa pyörivä (väitetysti) Saima Harmajan runo: "Iloitse, iloitse ihminen / on elämä hetki vain! / On… |
346 |
|
|
|
Valitettavasti etsimäsi runon kirjoittajasta ei löydy tietoja. Siitäkään ei ole mitään viitteitä, että kyseessä olisi Saima Harmajan runo, vaikka netissä joissakin yhteyksissä näin kerrotaan. |
| Missähän kirjassa on Pablo Nerudan runo, jossa aiheena on kuolema. |
830 |
|
|
|
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980 |
| Missä Ilpo Tiihosen kirjoittamassa runossa sanotaan: ovat puukolla jäätä vuolleet ja täällä sataa lunta? |
338 |
|
|
|
Rivit ovat Ilpo Tiihosen runosta Talvitaivas, sen viimeisestä säkeistöstä. Runo on kokoelmasta Enkelin tavara (1986, s. 54).
Runokokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/sv-FI |
Kysy kirjastonhoitajalta