| Olisiko William Wordsworthin runon "Säkeita varhain keväällä" suomennosta saatavana? |
121 |
|
|
|
Runo sisältyy kokoelmaan Wordsworth: Runoja (1949, suom. Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen). Sitä on saatavilla useista kirjastoista.LinkkiFinna.fi: https://finna.fi/Record/helle.88325?sid=4880745021 |
| Etsin runoa, jossa on säkeet suunnilleen: Jos linnut äänestäisivät, millainen eduskunta olisi? Luultavasti Tommy Tabermannin. |
111 |
|
|
|
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Mikä on runossa mainittu "olkipylväs"? Nuoren, riuskan urosluteen mieli paloi vapauteen. Kutsuttuaan heimojoukon juhlasaliin sängynloukon urho päästä… |
171 |
|
|
|
Jos huomioidaan siteeratun kohtauksen tapahtumapaikka "sängynloukon juhlasali", arvelisin Viidan tässä oljilla viitanneen entisaikojen patjojen ja tyynyjen olkitäytteisiin. Riuska lude on nostanut yhden oljista pystyyn pylvääksi ja noussut sen päähän sanomaansa julistamaan. |
| Onko suomennosta William Wordsworthin runosta Surprized by Joy? |
158 |
|
|
|
'Surprised by Joy' on vuonna 1815 Wordsworthin kirjoittama 14-säkeinen sonetti. Etenkin ensimmäinen säe ”Surprised by joy – impatient as the wind” on suosittu ja usein käytetty lainaus. Runon suomennosta emme onnistuneet löytämään. Wordworthin runoja on suomennettu runsaasti, ja etenkin kääntäjä Aale Tynni on suomentanut niitä kymmenittäin. Kattavin kokoelma hänen runoistaan on Runoja (Wordsworth, William, et al. Runoja. 1949.) ja joitain yksittäisiä runoja löytyy antologiateoksistakin, kuten Järvikoulun runotar (Tapionlinna, Tellervo. Järvikoulun Runotar: Dorothy Wordsworth Ja Hänen Vaikutuksensa William Wordsworthiin Ja S. T. Coleridgeen. WSOY, 1946.) |
| Etsin Juha Mannerkorven runoa "Elin sittenkin.." |
86 |
|
|
|
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954. |
| Muistaakseni jossain 1930-luvun suomalaisessa runossa sanotaan: "Punertaa jo kaakonkulma/ tulossa on sota julma". Mikä runo on kyseessä? |
279 |
|
|
|
Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "... |
| Onko Bertol Brechtin runoa Reminiscence of Marie A. käännetty suomeksi? Jos on, niin missä se on ilmestynyt ja kuka on kääntäjä? Kiitos! |
135 |
|
|
|
Brita Polttila on suomentanut Bertolt Brechtin runon Erinnerung and die Marie A. (1920). Vuonna 1966 lauluyhtye Muksut levytti runon, joka oli saanut nimen Marie A:n muistolle.https://finna.fi/Record/fikka.4575896?sid=4872761595Runo julkaistiin vuonna 1969 Bertolt Brechtin runojen kokoelmassa Runoja 1914 -1956. Kirjassa runon nimi Marie A:n muisto ja tämä suomennos eroaa hiukan laulussa käytetyn runon suomennoksesta.https://finna.fi/Record/piki.4662?sid=4872763329https://www.deutschelyrik.de/erinnerung-an-die-marie-a-1920.html |
| Kenen kirjoittama runo? ....Voi lapseni miks kohtaskaan sinun äitiäs armo Herran... |
112 |
|
|
|
Pätkä on Oiva Paloheimon runosta Neitsyt Maarian kehtolaulu. Sitä löytyy nuottina kirjastoista, https://www.finna.fi/Search/Versions?id=uniarts_print.99726484206249&se…. |
| Topelius on kirjoittanut runon Joulukuusi, joka alkaa seuraavasti: "Tuo tumma vuorten valtija mun oli isänäni, ja kankaan kaunis kanerva armaana äitinäni."… |
299 |
|
|
|
Oskar Merikanto ja Mikael Nyberg ovat säveltäneet laulun Zacharias Topeliuksen Joulukuusi-runoon. Laulu tunnetaan myös nimellä Kuusen juhlahetki.Merikannon laulun voi kuulla esimerkiksi äänitteeltä Hiljainen Gloria.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1880537?sid=4870584495Mikael Nybergin laulua ei ole kuultavissa äänitteillä, mutta laulun nuotti sisältyy muutamaan viime vuosisadan alun laulukirjaan.https://finna.fi/Record/piki.127878?sid=4870826346 |
| Kenen mahtaa olla värssy: Hän jätti tuuleen kuiskauksensa, hymynsä auringon lämpöön ja tähtiin silmiensä ystävällisen tuikkeen. Vai onko tämä osa pidempää… |
428 |
|
|
|
Tästä värssystä on kysytty palvelussamme melko hiljattain. Tuolloin on todettu, että tekstille ei löydy kirjoittajaa. Kyseessä on todennäköisesti anonyymin kirjoittajan värssy, jota käytetään paljon muistoadresseissa ja seppeleissä.https://www.kirjastot.fi/kysy/kiireellinen-kysymys-kuka-on-kirjoittanut… |
| Missä kokoelmassa on ensimmäisen kerran julkaistu Kirsi Kunnaksen runo Sateella? |
164 |
|
|
|
Sateella on kokoelmasta Tiitiäisen tuluskukkaro. |
| Kuka on suomentanut apassien häärukouksena tunnetun runon ja missä kirjassa se esiintyy? Sillä näyttäisi olevan vakiintunut suomenkielinen muoto. Onkohan siitä… |
282 |
|
|
|
Verkosta löytyvien runon suomenkielisten toistumien yhdenmukaisuus viittaa yhteiseen alkuperäislähteeseen, mutta valitettavasti en sitä enkä suomentajan nimeä onnistunut jäljittämään.Runon englanninkielinen alkuperäisversio on amerikkalaisen kirjailijan Elliott Arnoldin romaanista Blood brother (1947). Tunnetuksi sitä on tehnyt etenkin kirjan pohjalta tehty elokuva Katkaistu nuoli (Broken arrow, 1950), jossa se esiintyy hieman romaanitekstistä poikkeavassa muodossa. Apasseilla on keskeinen osa kirjassa ja elokuvassa, mutta muuten runolla ei ole mitään tekemistä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurin kanssa – se on puhtaasti Arnoldin mielikuvituksen tuotetta. Pari hänen romaaneistaan on suomennettu, ei kuitenkaan Blood brotheria.The... |
| ”Neljäkymmentä vuotta me elettiin Oskarin kanssa, eikä se kertaakaan lyönny.. Kyllä sitä saa olla kiitollinen” -lauloi Anki Lindqvist mutta mikä teksti? |
456 |
|
|
|
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi |
| Kenen runo on ja miten jatkuu.. Keneltä minä pyytäisin keitä minulle velliä... |
295 |
|
|
|
"Keneltä minä pyytäisin: / älä anna minun vielä kuolla / keitä minulle velliä" alkaa Eeva-Liisa Mannerin runo Pohjaanpalaneet kokoelmassa Jos suru savuaisi : elokuun runot, ja muitakin (Tammi, 1968). Runon nimi esiintyy vain kirjan sisällysluettelossa.Manner viittaa Pentti Saarikosken aiemmin samana vuonna kokoelmassa En soisi sen päättyvän julkaistuun runoon, joka alkaa säkein "Älä anna minun kuolla. / Keitä minulle velliä." |
| Olen yrittänyt löytää kirjoittajaa seuraavalle runolle, mutta en ole saanut selville. |
171 |
|
|
|
Löysin ensimmäisen maininnan runosta Perhonjokilaako -lehdestä 16.10.2014. Linkki ostettavaan lehteen.En päässyt katsomaan, onko lehdessä mainittu tekijää.Muissa netistä löytyvissä runoissa ei mainittu tekijää. Runo saattaakin olla jonkin onnittelukortin teksti.Olisi tärkeää mainita aina tekijä lainaamansa tekstin yhteydessä. Mielellään myös teos, jossa teksti on ollut. Linkki lainausten ottaminen tekstistä. |
| Runo mustasukkaisuutta,alkaa.lensipä vierellä pääskysherran neiti leivonen kesällä kerran tapauksen tun |
81 |
|
|
|
Runo "Mustasukkaisuutta" sisältyy kirjaan Kajanto, Antero: "Paarma : eläintarinoita" (Pellervo-seura, 1946).Lähde:Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta |
| Kenen runo: Laulua leppälinnun suviöiden unien linnun...? |
131 |
|
|
|
Kyseessä on Anna-Maija Raittilan runo Leppälintu kokoelmasta Ruiskukkaehtoo (1947, s. 13).https://finna.fi/Record/lastu.28131?sid=4867826661 |
| Kuulin TV ohjelmassa Iiro Rantalan säestämänä runon "Puiden perhe" (?), ilmeisesti ranskalainen runoilija. |
259 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin Jules Renardin runo Une famille d’arbres teoksesta Histoires Naturelles (1896). Jorma Kaparin suomennos teoksesta ilmestyi vuonna 1973 ja se sai nimen Kuvien metsästäjä. Etsimäsi runo on teoksessa otsikoitu Puiden perhe. Kuvien metsästäjän saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://helmet.finna.fi/https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-jossa-ihminen-menee?language_content_entity=fi |
| Onko Pentti Saaritsalla runo "Turvattomuus,tämä tunne", (kokoelmasta en osaa seisahtaa). Miten saisin tämän luettavakseni netissä,onko mahdollista? |
137 |
|
|
|
Kyseistä runoa ei löydy netistä, joten täytyisi etsiä käsiinsä kirja. Runo löytyy myös mm. kokoelmasta Runoja 1965-1982. |
| Missä teoksessa ja minä vuonna L. Onerva julkaisi runon Iltatunnelma? |
308 |
|
|
|
L. Onervan runo Iltatunnelma on hänen vuonna 1904 julkaistusta kokoelmastaan Sekasointuja.https://www.gutenberg.org/cache/epub/58815/pg58815-images.html |
Kysy kirjastonhoitajalta