| Olen 67-vuotias ja olen pienenä poikana koulussa lausunut runoa, jossa on mm. teksti "aamuin vielä poikaräiväin peukaloita paleltaa". Olen unohtanut, kuka… |
1953 |
|
|
|
Alpo Noposen runossa Vuosileikki on teksti: "Maaliskuu tuo sanomaa saavunnasta kevätpäiväin. Aamuin vielä lapsiräiväin peukaloita paleltaa, vaikka lämmittävä syli aukeaa jo hankein yli".
Runo sisältyy Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot -nimiseen teokseen, sivu 578 (Otava 1996)
http://www.helmet.fi/record=b1087993~S9*fin
Alunperin runo on julkaistu Valistuksen lukukirjassa vuodelta 1906.
Runoa on kysytty aiemminkin
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d3c64152-bc4…
|
| Löytyykö Lord Byronin runolle "So, we'll go no more a roving" suomennosta, mahdollisimman vanhaa kaiken lisäksi, jotta tekijänoikeudet olisivat jo rauenneet?… |
1524 |
|
|
|
Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole... |
| Haluaisin tietää kahden runon julkaisuteokset. 1. Uuno Kailas; Raja railoa aukeaa... vuodelta 1931 2. Pekka Kejonen; Metsän ja kaupungin raja on meissä, ei… |
2843 |
|
|
|
Uuni Kailaan runo ”Rajalla” (alkaa sanoilla ”Raja railona aukeaa”) on julkaistu hänen runokokoelmassaan ”Uni ja kuolema” (WSOY, 1931). Kokoelma on saatavilla sähköisessä muodossa Euroopan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.pgeu.net/dirs/pge/pge05/100006/e100006.txt, koska Kailaan kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta ja teos on siten tekijänoikeuksien rajoituksista vapaa.
Pekka Kejosen runo ”Metsän ja kaupungin raja” löytyy kokoelmasta ”Suruttoman saattohoito” (WSOY, 2005).
|
| Meidän isä lausui meille runoja, joita oli kansakoulussa oppinut, kun olimme pieniä. Ainakin yhden runon nimi ja tekijä on jo jäänyt unholaan. Osattaisiinkohan… |
6567 |
|
|
|
Ensimmäinen runo on nimeltään Aamulla. Sen on kirjoittanut Helen C. Crew ja mukaillen suomentanut Kirsi Kunnas. Runo löytyy ainakin 1960-luvun aapisesta: Lukutunnin kirja. 1, Opin lukemaan : lasten aapinen / Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä & Pentti Merenkylä (Valistus, 1962).
Toinen ja kolmas katkelma ovat samasta runosta nimeltään Valkeat pilkut. Runo on Juvosen kokoelmasta Kääpiöpuu (WSOY 1949), ja se löytyy myös runoilijan Kootuista runoista. Runo alkaa näin: ”Lauloi haavan lehti, lauloi minkä ehti, laulussansa värisi kuin sydän ihmisen.” Toinen katkelma on runon viimeinen säkeistö (”On onnellista tietää…”). Välissä on vielä viisi muuta säkeistöä.
Neljäs runo on Immi Hellénin Ystävykset. Runo on ilmestynyt mm. Hellénin kokoelmissa... |
| Onko Oiva Paloheimo kirjoittanut runon 15 - vuotiaan rukous ? |
3497 |
|
|
|
Viisitoistavuotiaan rukous on Oiva Paloheimon runo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Vaeltava laulaja (WSOY 1935). Paloheimon tuotantoa on koottu yhteen teoksessa Runot (WSOY 1955, 2. laaj. p. 1981). Viisitoistavuotiaan rukous löytyy myös näistä teoksista.
|
| Onko Eino Leinon Runoon "Drubaduurin laulu" tehty sävellystä ? Jos on niin kuka? Samoin onko Larin Kyöstin runoihin tehdyistä sävellyksistä luetteloa? |
1792 |
|
|
|
Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta... |
| Onko Lindsay Kellerin enkeleistä kertovia runoja käännetty suomenkielelle? Kiitos! |
959 |
|
|
|
Haku Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei tuottanut tulosta, eli Lindsay Kellerin runoja ei ole käännetty suomeksi.
|
| Mummoni kuoli vastikään ja haluaisin löytää sopivan runon, jonka voisin lukea muistotilaisuudessa. Useimmat löytämäni runot kuvaavat suurta surua tai… |
2692 |
|
|
|
Antologia Vuodet kuin kuiskauksia, toim. Aino Räty-Hämäläinen, sisältää esipuheen mukaan runoja mm. mummo- ja tätienergiasta. Runoja on ryhmitelty aiheen mukaisesti, yksi aihepiireistä on Mummojen ja vaarien valtakunta.
Eeva Kilven teos Animalia sisältää osan "Mummografiaa". Siinä on hyvin kauniita runoja lastenlasten ja mummojen välisestä suhteesta.
Muita mahdollisia kirjoja, joita voisi katsoa
- Pää tallella : runoja ikääntyville, 2008. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Mummojen+runot+on+herkullinen+koko…
- Elämänviisauden kirja, 1992 (aiheina mm. lapsuus, isovanhemmat)
Nettihaulla tuli viittaus Pia Perkiön kirjaan Mummon kulta.
http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513143114
|
| Mistä löydän Arvo Turtiaisen runon Jäähyväiset lapsuuteni Rööperille? |
2227 |
|
|
|
Kysymäsi runo löytyy Arvo Turtiaisen runokokoelmasta ”Minä paljasjalkainen” (Tammi, 1962; uusi painos 2004). Sen pitäisi löytyä myös runovalikoimista ”Tämän runon haluaisin kuulla” 2 (Tammi, 1987) ja ”Runojen runot” (Tammi, 1989).
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
|
| Muistan lapsuudestani runon Sipakko-Vapusta, mutta en tiedä mistä kirjasta sen löytäisin. Kysymyksessä oli varmaan joku vanha kansakoulun lukukirja, mutta… |
2029 |
|
|
|
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
|
| Kenen runo tämä on? En muista kuin tämän pätkän. ...mull'oli pesä ihan uusi, siellä jo munia viisi- kuusi. Lapset sen löysivät ai ai ai, rintaani särkevän… |
2965 |
|
|
|
Etsitty runo on Immi Hellénin Aamukahvin ääressä. Vuonna 1951 julkaistu Hellénin Runoja-kokoelma ilmoittaa sen kirjoitusvuodeksi 1909. Sen jälkeen se on ollut mukana useimmissa Hellénin runo- ja lastenrunokokoelmissa Lasten runokirjasta (1930) Punaposki, kultasuuhun (2000), minkä lisäksi se löytyy useista antologioista ja lukukirjoista.
|
| Onko Emily Brontën runoa Love and Friendship suomennettu? |
884 |
|
|
|
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole ilmestynyt suomennettuna runokokoelmissa. Tarkistin asian Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sekä muutamista muista tietokannoista. Brontë-suomennoksia löytyi vain kaksi: ”Filosofin loppupäätelmä” (”Parnasso” 1987, nro 7, s. 433) ja ”Variskaa, lehdet” (”Runon suku”; Otava, 1991).
|
| Löytyykö Eino Leinon runosta "Lapin kesä" englanninkielistä käännöstä? Olen jo löytänyt YouTubesta nimimerkin M. Naskali tekemän käännöksen, mutta kaipaisin… |
2700 |
|
|
|
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan, FILI, http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mukaan Eino Leinon runoista on käännetty englanniksi Whitsongs (Helkavirsiä) ja We all walk here like fog.
Myös valikoimassa Armstrong: Finnish Odyssey on pari Leinon runoa, mutta ei valitettavasti Lapin kesää. Teoksessa Skating on the sea: Poetry, ed. Keith Bosley on muutamia Leinon runoja mm. Nocturne.
Lisätietoja Leinon käännöksissä on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa aikaisemmassa vastauksessa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=442d6663-2d9…
Hakuohjelmilla löytyy linkki Wikipediaan ja Loiriin sekä sivustoon
http://www.last.fm/music/Vesa-Matti+Loiri
|
| Onkohan Pablo Nerudalta käännetty suomeksi sellaista runoa, joka on rakkaudenylistys Valparaison kaupungille? |
1026 |
|
|
|
Kuvailemaasi runoa ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löytynyt kännösrunoja sisältävästä runotietokannasta eikä Nerudan suomennettuja teoksia selaamalla. Valparaiso esiintyy esim. Nerudan (suomentamattomassa) Canto General -teoksessa.
Käännösrunoutta voit etsiä tästä tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
|
| Onko suomennettu Gunnar Ekelöfin runot Eufori ja När de slipper ut? |
1255 |
|
|
|
Molemmat kysymäsi runot löytyvät Gunnar Ekelöfin suomennetusta runokokoelmasta ”Runoja” (Karisto, 1968). Kokoelman runot ovat Väinö Kirstinän ja Tarmo Maneliuksen suomentamia. ”Eufori” on julkaistu nimellä ”Euforia”, kun taas ”När de slipper ut” on saanut suomenkieliseksi nimekseen nimen ”Kun he pääsevät ulos”.
”När de slipper ut” löytyy suomeksi myös Ekelöfin kokoelmasta ”Epätasaiset runot” (Otava, 1981). Siihen runon on suomentanut Pentti Saarikoski nimellä ”Kun ne pääsee ulos”.
Muita suomennosversioita kyseisistä runoista en löytänyt tietokannoista enkä tutkimistani runokirjoista.
|
| Tietäisittekö mikä runo on kyseessä? Tässä pätkä siitä: ...nyt keijut pyykkiä pesi. Joka oksalta riippui paita ja paidoista tippui vesi. Runo on 1970-luvulta,… |
2151 |
|
|
|
Runon nimi on Aamu, ja se löytyy seuraavasta vanhasta aapisesta sivulta 87.
Kuosmanen, Paavo: Opin lukemaan. Lasten aapinen: Lukutunnin kirja 1.
Tekijät Kuosmanen, Paavo - Merenkylä, Liisa - Kuosmanen, Pentti. Kuvat Heljä Lahtinen. Helsinki, 1971.
Alkuperäinen runo on Helen C. Crewn. Sen on aapiseen mukaellen suomentanut Kirsi Kunnas.
|
| Löytäisitkö minulle sanat Jarkko Laineen maailman kauneimpaan runoon: Tulun ja Polin lääni on punainen En löydä sitä netistä. Minusta se on joskus ammoisina… |
4142 |
|
|
|
Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (... |
| Mistähän löytyy Elgar, Edward: The Self Banished (laulu + piano tai laulu + orkesteri) nuotti. |
1840 |
|
|
|
En löytänyt Suomen enkä pohjoismaiden kirjastoluetteloista kyseistä nuottia. Vain kappaleen sisältämä CD löytyy.
Googlettamalla sain selville, ja tulkitsin, ettei nuottia ole julkaistu. Edwar Elgar on säveltänyt kappaleen Edmund Wallerin runoon, jonka sanat kyllä löyhtyvät. Ks.:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Self_Banished
|
| Hyvä kirjastonhoitaja; Onko Helena Anhavan runoja, varsinkin kokoelmaa "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" käännetty englanniksi ja jos on, millä nimellä. Haluaisin… |
1869 |
|
|
|
Valitettavasti Helena Anhavan runoutta ei ole käännetty englannin kielelle. Kansallisbibliografiasta kävi ilmi, että hänen runojaan on kyllä käännetty viroksi, ruotsiksi ja venäjäksi.
|
| Mistä Eino Leinon kokoelmasta löydän runon Päivän laskiessa? |
1284 |
|
|
|
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alunperin 1896). Se löytyy myös kokoelmista Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
|