| Etsin runoa mummoista. Muistaakseni runossa on mm teksti "mistä on mummot tehty. |
6966 |
|
|
|
Runon tai lorun kirjoittaja on Eppu Nuotio ja se löytyy Anna-Liisa Haavikon ja Liisa Vihmasen toimittamasta teoksesta "Mummokirja" (Kirjapaja, 2004).
Loru löytyy kokonaisuudessaan alla olevan pdf-dokumentin alusta:
htts://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7743/Heikkila_Nina_Nybom_Isto.pdf?sequence=1
|
| Missähän Kuutti Lavosen teoksia esittelevässä taidekirjassa on myös hänen runojaan? |
1101 |
|
|
|
Kuutti Lavosen kirjassa Havahtumisia (2005, toimittanut Satu Itkonen) on sekä hänen runojaan että kuvataidettaan.
|
| Kukahan on kirjoittanut tämän: "haluan tehdä kanssasi sen mitä kevät tekee kirsikkapuiden kanssa". Onko sitaatti osa jostain pidemmästä runosta? |
4469 |
|
|
|
Kyseessä on Pablo Nerudan runo, joka on ilmestynyt alun perin kokoelmassa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” (1924). Suomeksi se löytyy Nerudan kokoelmasta ”Valitut runot” (Tammi, 1983) Pentti Saaritsan suomennoksena. Runo on teoksen osiossa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” numeroinnilla XIV ja sivuilla 20–21. Se alkaa ”Päivät päästään leikit kaikkeuden valolla”. Runo päättyy mainitsemaasi katkelmaan, joskin Saaritsalla suomennos on hiukan lainauksestasi poikkeava: ”Haluan tehdä kanssasi saman / minkä tekevät kevät ja kirsikkapuut keskenään”.
|
| Onko Anna Maria Lenngrenin runoa Pojkarne suomennettu? |
1271 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, ettei kysymääsi runoa ole suomennettu kokonaisuudessaan. Laulun kolme ensimmäistä säkeistöä löytyvät suomeksi laulukirjasta ”Lauluja Lönnrotin ajoilta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002). Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Muinaisten_aikain_muisto löytyy puolestaan Lenngrenin runon suomennosmukaelma, jonka on tehnyt Carl Helenius ja joka on ilmestynyt ”Turun Viikko-Sanomissa” 1825. Siinäkin on vähemmän säkeistöjä kuin alkuteoksessa.
Kohtuullisen määrän suomennosrunoutta sisältävä, osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne Lenngrenin runon suomennosta lainkaan. On tosin mahdollista, että runo olisi suomennettuna... |
| Kenen runo? Muistan pätkän oheista runoa, mutta en runon nimeä enkä kirjoittajaa...... "Useasti, monta kertaa, alati on mieleni tehnyt eniten olla runsaasti… |
993 |
|
|
|
Runo on Juhani Peltosen "Autioihminen paljastaa päänsä". Löytyy esimerkiksi teoksesta Peltonen, J. Koko valittu runous (WSOY 2007), s. 249.
|
| Onko Omar Khajamin runoja sävelletty lauluiksi? Jo on, niin onko laulujen nuotteja saatavissa jostakin? Tai edes levyllä jonkun laulajan esittämänä… |
2218 |
|
|
|
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Omar Khaijamin sanoittamia lauluja on suomennettu ainakin kaksi kappaletta: ”Kummaa on mielestäin” ja ”Käsittämätön Jumala”. Molempien sanat ja nuotit löytyvät Oskar Merikannon sävellyksiä sisältävän kokoelman ”Kauneimmat yksinlaulut” osasta 2 (Edition Fazer, 1977).
”Käsittämätön Jumala” on levytetty muutamaan kertaan, ja esimerkiksi Jorma Hynnisen esittämänä se löytyy CD-levyltä ”Kun saapuu Herra Zebaoth” (Herättäjä-Yhdistys, 2001). Viola-tietokannasta löytyy muitakin levyjä ja levytyksiä, kun etsit sieltä kappaleen nimellä ”Käsittämätön Jumala”.
Muille kielille on sävelletty enemmänkin Omar Khaijamin runoja, mutta ehkäpä nämä suomenkieliset sopivat parhaiten tarkoituksiisi.... |
| Olen kerran elämässäni kuullut Unto Kupiaisen runon, joka alkaa seuraavin sanoin: " Totuus on kuin nainen, alati muuttuvainen..." Haluaisin löytää runon… |
5199 |
|
|
|
Totuuden muuttuvaisuutta ja "naisellisuutta" käsittelee päätössäkeistössään Unto Kupiaisen kokoelman Peeveli ja peipponen (1958) runo Oppineen herran hautajaiset:
Totuuskin on matkustavainen
levoton sielu ja sen lajin nainen,
jolla on monta ylkää.
Eikä se ketään hylkää.
Lihoo vain tahi laihtuu,
aina kun sulhanen vaihtuu.
|
| Etsin runoa, jonka viimeiset säkeet ovat suurinpiirtein: ...kaukaa yhtyi tiemme/ Kun päivä on hajonnut illaksi/ emme ymmärrä toisiamme enää./ Ja tyynien vesien… |
842 |
|
|
|
Olemme käyneet läpi Kirstinän runokokoelmia kolmessa vantaalaisessa kirjastossa
(Tikkurila, Myyrmäki, Hakunila) ja runoa ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksesi
myös kirjastolaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jonka kautta monet
runot ovat löytyneet. Kukaan ei kuitenkaan ole (ainakaan toistaiseksi)
vastannut.
Olisi hienoa, jos meillä olisi käytettävissämme tietokanta, johon voisimme vain
naputtaa tietyn osan runoa ja se löytyisi. Sellaista tietokantaa ei kuitenkaan
ole.
|
| Milloin on julkaistu Lauri Pohjanpään runokokoelma Metsän satuja? |
2929 |
|
|
|
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
|
| Etsin kirjasto-aiheisia ja/tai kirjastoon liittyviä runoja sekä lasten että aikuisten kirjallisuudesta. Löysin itse Kaarina Helakisan ja Mervi Heikkilän runot… |
5310 |
|
|
|
Joskus aiemmin on vastattu kysymykseen kirjastoon, lukemiseen ja oppimiseen liittyvistä runoista. Vastauksen voit lukea seuraavan linkin takaa: Kirjastoai http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=16ad31c4-91b…
Tuossa vastauksessa mainitsemattomia suomalaisia kirjastorunoja löytyy ainakin seuraavilta;
Ilpo Tiihonen, runo "Biblio", julkaistu kokoelmassa "Largo", WSOY 2004.
Marja-Leena Mäkelä, kokoelmassa "Elämän nopia kaari" on useampia kirjastoaiheisia murrerunoja, julk. Cultura, 2009.
Käännösrunoja löysin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan (osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta muutamia;
Viktor Krivulinin "Runoja" kokoelmassa (Pohjoinen, 1994) on runo "Tulipalo tiedeakatemian... |
| Arvi Kivimaa on kirjoittanut sanat Joonas Kokkosen säveltämään Erekhtheion-kantaattiin. Se kantaesitettiin 1970 Turun yliopiston 50-vuotisjuhlissa. Onko ko… |
1508 |
|
|
|
Arvi Kivimaan runo löytyy Erekhtheion-kantaatin sisältävän cd-levyn tekstilipukkeesta (cd-levy Kokkonen, Joonas: Inauguratio, BIS-CD-498). Samalla äänitteellä on kantaatin ja Inauguratio-teoksen lisäksi Kokkosen 2. sinfonia ja Interludeja oopperasta Viimeiset kiusaukset. Teokset esittää Lahden kaupunginorkesteri, jota johtaa Osmo Vänskä. Kantaatin laulavat Satu Vihavainen, Walton Grönroos ja Akateeminen laulu. Cd on julkaistu vuonna 1991.
|
| Mistä löytäisin runon jossa on kohta Kuka nyt kiiskejä onkisi sanoi pojalle pojan järki ja hän uljaasti huutaa huikkasi hei vaan ja taas tuli särki |
2884 |
|
|
|
Kysymyksessä siteerattu runo on ensimmäinen osa (Prologi) Lauri Pohjanpään kymmenosaisesta sikermästä Eriskummallinen uni merikäärmeestä. Kokonaisuudessaan sikermä löytyy Pohjanpään kokoelmasta Sininen hämärä : uusi sarja metsän satuja ja muita runoja (WSOY, 1933). Prologi-osa on julkaistu muusta sikermästä erillisenä nimellä Kalajuttu monessa koululaisille suunnatussa lukemistossa, joista mainittakoon esimerkiksi Luen ja kerron [2] : Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Valistus, 1956) ja Lausuntarunoja nuorelle väelle (Valistus, 1958).
|
| Tällaista runoa 95-vuotias äitimme muisteli: .....ei mikään auta,kesän vehreät kätkevi hauta. Ken tuonelan pihasta vuoteensa tapaa, hän toivosta, vihasta,… |
2538 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Alpo Noposen runon Vuosileikki marraskuuta käsittelevästä säkeistöstä. Koulujuhlaan 12 eri kuukausiksi puetun lapsen esittämäksi tarkoitettu runo on julkaistu mm. Noposen runokokoelmassa Nuoruuden muistoksi : viisikymmentä runoa (Ponkala, 1912), Joulupukki-lehden vuoden 1906 numerossa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22825/1906_ocr.pdf…) sekä antologiassa Pieni aarreaitta [3] : Runoaitta (WSOY, 1993).
|
| Päivät tulevat, päivät menevät. Istutko sinä vain ja annat ajatusten virrata ohitsesi. Katso ja kuuntele, hetket ovat kallisarvoisia. Timantteja on kätketty… |
1687 |
|
|
|
Kyseessä on Einari Vuorelan runo Päivät tulevat, joka löytyy kokoelmasta Puut ajattelevat.
|
| Mistä löytäisin runon, jossa on säkeet joten kin näin "Mun huoneessain seinäl on, yks kuva halpa ja koruton. se siinä ollut on monta vuotta ja aina ihailen ma… |
1435 |
|
|
|
Etsitty runo on Paavo Cajanderin Kuva. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Kuva on mukana myös useassa runoantologiassa - esimerkiksi Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980) sisältävät tämän runon.
|
| Onko Lauri Pohjanpään runoa "Syksy" käännetty ruotsin kielelle ja jos on mistä se löytyy? |
1185 |
|
|
|
Ainakin Barbara Helsingiuksen nuottikokoelmassa Kanske en visa on Lauri Pohjanpään "Höst".
Kyseinen nuotti on tällä hetkellä paikalla Sellon ja Omenan kirjastoissa.
|
| Etsin runoa -Hiekkalaatikon reunalta alkaa avara maailma... Mistäköhän teoksesta tuon voisi löytää? Jo etukäteen kiittäen. |
1289 |
|
|
|
Runoa etsittiin muun muassa kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta runoa ei ole tunnistettu. Palaamme asiaan, jos ehdotuksia vielä ilmaantuu.
|
| Tiedustelen, onko T.S. Eliotin "The Journey of the Magi" suomennettu? |
929 |
|
|
|
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan runo on suomennettu ja se löytyy teoksesta: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja. Kääntäjä on Yrjö Kaijärvi ja runon suomenkielinen nimi on "Tietäjien matka" Sen alkusäkeet kuuluvat "Kylmä retki se oli, vuoden kaikkein pahin aika ajatella matkaa..." Runotietokantaan "Linkki maailman runouteen" voi tutustua osoitteessa
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Seuraavat sanat ovat lainaus W. B. Yeatsin tekstistä. Onko kyse jostakin hänen näytelmästään vai runosta, ja onko se suomennettu? ..."The fury and mire of… |
1006 |
|
|
|
Säe on peräisin Yeatsin runosta Byzantium. Se on ilmestynyt samannimisenä Aale Tynnin suomennoksena teoksessa Yeats, William Butler: Runoja (WSOY 1966, 2. p. 1999)
|
| Mistä löytäisin Hilja Haahden runot: Kunnia Herran, Häilyvä pisara sekä Tarhuri? |
1704 |
|
|
|
Kaikki kolme runoa löytyvät teoksesta Haahti, Hilja: Valittuja runoja (2.laaj.p. Otava 1926). (Häilyvä pisara on nimeltään Päilyvä pisara.)
Mikäli et omista lähikirjastoistasi tätä teosta löydä, voit pyytää kirjastoasi tilaamaan sen kaukolainana, esim. täältä Hämeenlinnasta.
|