dikter

3020 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1281–1300.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Rimbaud'lta suomennettu runo, jossa on englanniksi seuraava kohta: ‘I’d have liked to show children blue-water dorados, golden fish and fish that sing,’… 622 Katkelma on Arthur Rimbaud'n runosta Le Bateau ivre (1871). "J'aurais voulu montrer aux enfants ces dorades Du flot bleu, ces poissons d'or, ces poissons chantants." Saat sähköpostiisi Einari Aaltosen ja Kaarlo Sarkian suomennokset etsimästäsi kohdasta. Runon on suomentanut myös Tuomas Anhava. https://www.poetica.fr/poeme-1906/arthur-rimbaud-le-bateau-ivre/ http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Mistä teoksesta löytyy Mirjami Lähteenkorvan runo, joka kuuluu näin: Ei pieni puu myrskystä tiedä, ei pieni puu vielä myrskyä siedä. Ole suojana pienelle… 5109 Säkeet ovat neliosaisen runosikermän Puut toisesta runosta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Kastehelmi Karjalaisen toimittamassa Lähteenkorvan runojen valikoimassa Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968). Puut 1-4 on osa runoilijan viimeisistä säkeistä koostuvaa postuumia sikermää Kuin kukat ja linnut. Puut sisältyy myös Anna-Maija Raittilan toimittamaan Lähteenkorva-valikoimaan Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979). Karjalaisen valikoimassa kysymyksen säkeet ovat sivulla 161, Raittilan kokoamassa kirjassa sivulla 33.
Etsin runoa, mistä muistan vain vähän ja epämääräisesti. Tunnistaisiko kukaan? ”Talo julkisivulta on puhdas, valkoinen ja jalo...... .... Homeisten holvien… 291 Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mikä runo tämä voisi olla. Asiaa selvitettiin kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteisellä tieto-listallakin, mutta kukaan ei muistanut tätä runoa.
Kauan sitten luin runoa, jossa rinnastetaan vaihtoehtoja, ja aina kysytään Entä jos kuuntelisit rakkautta/ tai Entä jos kuuntelisit tuota kolmatta Se oli… 238 Puolalaisten naisrunoilijoiden lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, enkä tästä joukosta onnistunut täsmälleen etsityn kaltaista runoa löytämään. Etsinnän ulottaminen maantieteellisesti laajemmalle alueelle ei sekään tuottanut ratkaisevasti parempaa tulosta: varteenotettavin ehdokas oli silti puolalainen. Hannu Tarmion toimittamassa Maailman runosydän -kokoelmassa julkaistu Halina Poświatowskan "kuolemaan asti, sinä sanot" -säkeellä alkava otsikoimaton runo perustuu paljolti "entä jos" -kysymyksen toistolle. Tässä ei kuitenkaan suoranaisesti rinnasteta vaihtoehtoja, vaan runon minä ainoastaan esittää joukon mahdollisia tilanteita ja haluaa tietää, kuinka hänen rakastettunsa niissä toimisi: "entä jos muutut puuksi / voinko luottaa...
Tonttu tippeli joulu runo 1952 872 Ester Ahokaisen Tonttu Tippeli -runon voi löytää esimerkiksi Ahokaisen kirjasta Juhla joutuu (Valistus, 1952).
Missä Aaro Hellakosken kirjassa on runo "Portit"? 369 Portit löytyy Hellaakosken kokoelmasta Huomenna seestyvää (WSOY, 1953). Se on julkaistu myös Hellaakosken omassa kokoelmateoksessa Runot sekä monissa eri runoilijoiden tuotantoa sisältävissä kokoelmissa, mm. Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2006) ja Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Luen parhaillaan Hannu Mäkelän toimittamaa L. Onerva Liekkisydän. Valitut runot -kirjaa. Kirjasta löytyvä Ihminen-nimellä otsikoitu runo on eri, kuin aiemmin… 571 L. Onerva on kirjoittanut todellakin kaksi Ihminen -nimistä runoa. Ensimmäinen ilmestyi kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910) ja se alkaa sanoilla     Mikä olen? Tähdenlento     Luojan ikuisessa yössä,     tomujyvä aavan aineen     lakkaamattomassa työssä. Toinen ilmestyi kokoelmassa Murattiköynnös (1918) ja se alkaa näin:     Tavoittaa tyhjyys jumal-ajatuksen     kuin tähdenlennon ikikierroltaan,     Leimahtaa siivet liekkiin lentäväisen,     mi tuhaks raukee tulen saatuaan:
Haluaisin löytää netistä Pertti Niemisen runon Uskomme uniin. Onnistuuko se ja miten? 303 Uskomme uniin -nimistä runoa Pertti Niemisen tuotannosta ei löydy. RunosikermänTimanttisutra toisessa runossa kaksi säkeistöä alkaa rivillä Me uskomme uniin. Olisikohan kyse tästä runosta? Runo Timanttisutra on kokoelmasta Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa (1983). Runo on luettavissa myös Pertti Niemisen runojen kokoelmassa Näen syksyssä kevään : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2009). Netissä runon julkaiseminen edellyttää kirjalijan lupaa. Tekijänoikeudellisista syistä julkaiseminen ei olisi tässä tapauksessa sallittua. Saat runon sähköpostiisi.
Missä Tommy Tabermannin teoksessa kuvataan sukupuoliyhteyttä sanoin: ”Kuin menisi avonaisesta ovesta syyssateeseen.” 180 Emme ole onnistuneet saamaan selville mistä runosta on kyse. Verkkohauilla kyseistä säettä ei löytynyt, joten ainoa keino on selata läpi kaikki Tommy Tabermannin teokset.
"Elämä on ajoittain valoisa". Onko Pentti Saarikosken sanomaa? 533 Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182) Saat runon sähköpostiisi.
Lassi Nummen runossa sanotaan jotenkin näin; ...tämä yksinkertainen asia rakkaus... ... emme ole nuoria enää... ... älä vielä mene pois... ... linnun siipi… 995 Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin: Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni. Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni... Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä: Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää. ... Älä siis nouse, / älä aivan vielä. Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä. Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2.
Tulppaanin liekki leimahtaa - rakkaus polttava ilo... Mikä Lassi Nummen runo ja mistä kokoelmasta löytyy? 427 Kyseinen runo on avausrunona Lassi Nummen kokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982). Se sisältää vain nuo kaksi säettä, paitsi että siinä liekki hulmahtaa eikä leimahda. Runolla ei ole erillistä nimeä, hakemistossa nimenä on alkusanat eli Tulppaanin liekki.
Suomalaisia nykyrunoja identiteetistä? 852 Tässä kollegojen ehdotuksia identiteettiä käsittelevistä nykyrunoista. Alinna on yksittäisen runo, muut ovat kokoelmia: - Catharina Gripenberg: Ottaisit käteni, kummallista  - Riikka Ulanto: Tehen  - Erkka Filander: Torso - Jere Vartiainen: Minuus | Miinus - Jonimatti Joutsijärvi: Esiinkaivatut - Kristian Blomberg: Kaikessa hiljaisuudessa - Aura Nurmi: Leijonapatsailla - Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi - Jukka Itkonen runo  Vesinokkaeläin hänen runokokoelmassaan Koipihumppa : runoja lapsille 
Mistä Koskenniemen tuotannossa löytyy suomeksi seuraava: Var inte rädd för mörkret, ty ljuset vilar där vi ser inga stjärnor, där intet mörker är? Kiitos 563 Kyseinen teksti on ruotsalaisen Erik Blombergin (1894 - 1965) runosta Var inte rädd för mörkret (1920). Teksti ei siis ole ruotsinnos V. A. Koskenniemen runosta. Voitte lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä: https://musikkforlagene.no/butikk/var-inte-radd/ https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17802 https://libris.kb.se/
Etsin Lassi Nummen runoa, joka on sovitettu myös mieskuorolle, Käsittelee dementiaa, mm säe ---tyhjä kuori vain tuulessa kulkee... 416 Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995. Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni".
Kenen runo? Menee jotenkin näin. Kävelee lumista polkua. Näkee lumessa ( variksen) linnun jäljet ja kun kumartuu katsomaan niitä tarkemmin, huomaakin sen… 622 Kyseessä on Pekka Parkkisen runo Ruoho istuu lumen alla kokoelmasta Näin on (1970). Saat runon sähköpostiisi.      
Onko mahdollista saada Lauri Pohjanpään runo Palokärki? 436 Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).  Saat runon sähköpostiisi.
Haluaisin tietää kuka on kirjoittanut alla olevan runon "Poissa", milloin se on kirjoitettu ja mihin runokokoelmaan se mahdollisesti kuuluu?. Poissa Kun aamu… 583 Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908). Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.  
Edesmennyt mammani osasi siteerata 70 vuotta vanhan runon ulkomuistista, se liittyi viinan kiroihin ja meni jotenkin näin: Kävi kansalaiset sotaan viinaa… 318 Etsitty runo lienee Hilda Käkikosken Kohtuuden mies, josta löytyy useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Varhaisin vastaani tullut löytyy Päivälehdestä 17.10.1890 (nimimerkillä Kkkk.). Tätä vielä pari säkeistöä pitempi "kuuntelijan lähettämä" versio sisältyy antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2. Näiden lisäksi törmäsin myös tuntemattoman toimittajan viisisäkeistöiseksi laulutekstiksi lyhentämään Kohtuuden mieheen. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/474868?page=4
Onko proosarunolle pituus määritelmää? Voiko se olla jopa useamman sivun mittainen 351 Tieteen termipankki määrittele proosarunon näin: "lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä". Tämän tarkemmin pituutta ei ole määritelty. Koko määritelmän teksti löytyy alla olevasta linkistä: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:proosaruno&nb…;