| Muistaakseni jossain 1930-luvun suomalaisessa runossa sanotaan: "Punertaa jo kaakonkulma/ tulossa on sota julma". Mikä runo on kyseessä? |
419 |
|
|
|
Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "... |
| Onko Bertol Brechtin runoa Reminiscence of Marie A. käännetty suomeksi? Jos on, niin missä se on ilmestynyt ja kuka on kääntäjä? Kiitos! |
234 |
|
|
|
Brita Polttila on suomentanut Bertolt Brechtin runon Erinnerung and die Marie A. (1920). Vuonna 1966 lauluyhtye Muksut levytti runon, joka oli saanut nimen Marie A:n muistolle.https://finna.fi/Record/fikka.4575896?sid=4872761595Runo julkaistiin vuonna 1969 Bertolt Brechtin runojen kokoelmassa Runoja 1914 -1956. Kirjassa runon nimi Marie A:n muisto ja tämä suomennos eroaa hiukan laulussa käytetyn runon suomennoksesta.https://finna.fi/Record/piki.4662?sid=4872763329https://www.deutschelyrik.de/erinnerung-an-die-marie-a-1920.html |
| Kenen kirjoittama runo? ....Voi lapseni miks kohtaskaan sinun äitiäs armo Herran... |
134 |
|
|
|
Pätkä on Oiva Paloheimon runosta Neitsyt Maarian kehtolaulu. Sitä löytyy nuottina kirjastoista, https://www.finna.fi/Search/Versions?id=uniarts_print.99726484206249&se…. |
| Topelius on kirjoittanut runon Joulukuusi, joka alkaa seuraavasti: "Tuo tumma vuorten valtija mun oli isänäni, ja kankaan kaunis kanerva armaana äitinäni."… |
460 |
|
|
|
Oskar Merikanto ja Mikael Nyberg ovat säveltäneet laulun Zacharias Topeliuksen Joulukuusi-runoon. Laulu tunnetaan myös nimellä Kuusen juhlahetki.Merikannon laulun voi kuulla esimerkiksi äänitteeltä Hiljainen Gloria.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1880537?sid=4870584495Mikael Nybergin laulua ei ole kuultavissa äänitteillä, mutta laulun nuotti sisältyy muutamaan viime vuosisadan alun laulukirjaan.https://finna.fi/Record/piki.127878?sid=4870826346 |
| Kenen mahtaa olla värssy: Hän jätti tuuleen kuiskauksensa, hymynsä auringon lämpöön ja tähtiin silmiensä ystävällisen tuikkeen. Vai onko tämä osa pidempää… |
576 |
|
|
|
Tästä värssystä on kysytty palvelussamme melko hiljattain. Tuolloin on todettu, että tekstille ei löydy kirjoittajaa. Kyseessä on todennäköisesti anonyymin kirjoittajan värssy, jota käytetään paljon muistoadresseissa ja seppeleissä.https://www.kirjastot.fi/kysy/kiireellinen-kysymys-kuka-on-kirjoittanut… |
| Missä kokoelmassa on ensimmäisen kerran julkaistu Kirsi Kunnaksen runo Sateella? |
214 |
|
|
|
Sateella on kokoelmasta Tiitiäisen tuluskukkaro. |
| Kuka on suomentanut apassien häärukouksena tunnetun runon ja missä kirjassa se esiintyy? Sillä näyttäisi olevan vakiintunut suomenkielinen muoto. Onkohan siitä… |
438 |
|
|
|
Verkosta löytyvien runon suomenkielisten toistumien yhdenmukaisuus viittaa yhteiseen alkuperäislähteeseen, mutta valitettavasti en sitä enkä suomentajan nimeä onnistunut jäljittämään.Runon englanninkielinen alkuperäisversio on amerikkalaisen kirjailijan Elliott Arnoldin romaanista Blood brother (1947). Tunnetuksi sitä on tehnyt etenkin kirjan pohjalta tehty elokuva Katkaistu nuoli (Broken arrow, 1950), jossa se esiintyy hieman romaanitekstistä poikkeavassa muodossa. Apasseilla on keskeinen osa kirjassa ja elokuvassa, mutta muuten runolla ei ole mitään tekemistä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurin kanssa – se on puhtaasti Arnoldin mielikuvituksen tuotetta. Pari hänen romaaneistaan on suomennettu, ei kuitenkaan Blood brotheria.The... |
| ”Neljäkymmentä vuotta me elettiin Oskarin kanssa, eikä se kertaakaan lyönny.. Kyllä sitä saa olla kiitollinen” -lauloi Anki Lindqvist mutta mikä teksti? |
574 |
|
|
|
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi |
| Kenen runo on ja miten jatkuu.. Keneltä minä pyytäisin keitä minulle velliä... |
430 |
|
|
|
"Keneltä minä pyytäisin: / älä anna minun vielä kuolla / keitä minulle velliä" alkaa Eeva-Liisa Mannerin runo Pohjaanpalaneet kokoelmassa Jos suru savuaisi : elokuun runot, ja muitakin (Tammi, 1968). Runon nimi esiintyy vain kirjan sisällysluettelossa.Manner viittaa Pentti Saarikosken aiemmin samana vuonna kokoelmassa En soisi sen päättyvän julkaistuun runoon, joka alkaa säkein "Älä anna minun kuolla. / Keitä minulle velliä." |
| Olen yrittänyt löytää kirjoittajaa seuraavalle runolle, mutta en ole saanut selville. |
221 |
|
|
|
Löysin ensimmäisen maininnan runosta Perhonjokilaako -lehdestä 16.10.2014. Linkki ostettavaan lehteen.En päässyt katsomaan, onko lehdessä mainittu tekijää.Muissa netistä löytyvissä runoissa ei mainittu tekijää. Runo saattaakin olla jonkin onnittelukortin teksti.Olisi tärkeää mainita aina tekijä lainaamansa tekstin yhteydessä. Mielellään myös teos, jossa teksti on ollut. Linkki lainausten ottaminen tekstistä. |
| Runo mustasukkaisuutta,alkaa.lensipä vierellä pääskysherran neiti leivonen kesällä kerran tapauksen tun |
156 |
|
|
|
Runo "Mustasukkaisuutta" sisältyy kirjaan Kajanto, Antero: "Paarma : eläintarinoita" (Pellervo-seura, 1946).Lähde:Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta |
| Kenen runo: Laulua leppälinnun suviöiden unien linnun...? |
212 |
|
|
|
Kyseessä on Anna-Maija Raittilan runo Leppälintu kokoelmasta Ruiskukkaehtoo (1947, s. 13).https://finna.fi/Record/lastu.28131?sid=4867826661 |
| Kuulin TV ohjelmassa Iiro Rantalan säestämänä runon "Puiden perhe" (?), ilmeisesti ranskalainen runoilija. |
358 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin Jules Renardin runo Une famille d’arbres teoksesta Histoires Naturelles (1896). Jorma Kaparin suomennos teoksesta ilmestyi vuonna 1973 ja se sai nimen Kuvien metsästäjä. Etsimäsi runo on teoksessa otsikoitu Puiden perhe. Kuvien metsästäjän saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://helmet.finna.fi/https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-jossa-ihminen-menee?language_content_entity=fi |
| Onko Pentti Saaritsalla runo "Turvattomuus,tämä tunne", (kokoelmasta en osaa seisahtaa). Miten saisin tämän luettavakseni netissä,onko mahdollista? |
158 |
|
|
|
Kyseistä runoa ei löydy netistä, joten täytyisi etsiä käsiinsä kirja. Runo löytyy myös mm. kokoelmasta Runoja 1965-1982. |
| Missä teoksessa ja minä vuonna L. Onerva julkaisi runon Iltatunnelma? |
371 |
|
|
|
L. Onervan runo Iltatunnelma on hänen vuonna 1904 julkaistusta kokoelmastaan Sekasointuja.https://www.gutenberg.org/cache/epub/58815/pg58815-images.html |
| Onkohan Eino Leinon "Hymni tulelle" käännetty saksaksi? Ei tarvi olla kirjoissa ja kansissa tai helposti saatavilla, pieninkin vihje on askel eteenpäin. Kiitos… |
319 |
|
|
|
Teoksessa Das Antlitz Finnlands (1942) on Eino Leinon runon Hymni tulelle saksannos Hymne an das Feuer. Luettelointitiedoissa ei valitettavasti kerrota runon saksantajaa.Teos on Turun yliopiston kirjastossa, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan. https://www.finna.fi/Record/utu.9915539855405971?sid=4865656402#tocMikäli haluat teoksen kotilainaan, sinun kannattaa tilata se oman lähikirjastosi kautta Varastokirjastosta kaukolainaan.Teos Doch ein Lied steht über allen (2017) sisältää Mandred Sternin saksannoksia Leinon runoista. Teoksessa on myös Hymne an das Feuer. Kyseistä teosta ei kuitenkaan näytä olevan kuin Deutsceh BIbliothekin, Helka-kirjastojen ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.https://www.finna.fi/Record/helka.... |
| Tabermannin runo,,, kynttilöitä toisillemme, alkaa sanoin Tähtikirkas öinen laulu,,,, |
234 |
|
|
|
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa, joka alkaa sanoin Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden. Runo on kokoelmasta Duende (1996).https://www.finna.fi/Record/outi.327376?sid=4865502250 |
| Missä ehkä japanilaisessa runokirjassa on runo, jossa kirjoittaja kertoo luontonsa olevan sellainen, että näkee unta nukkumisesta? |
119 |
|
|
|
Tuo voisi hyvinkin olla esimerkiksi Bashōn tai Yoshida Kenkōn kynästä, mutta emme valitettavasti saaneet asiaan varmuutta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai mietelmän? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Kenen kirjoittama ja mistä löytyy runo, joka päättyy: Sillä, ken kaikki ne arvet kesti, otsa on höyrynnyt tuskan hiestä. Rakasta turvallisesti arpista miestä! |
163 |
|
|
|
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24 |
| Mistä kirjasta löydän sadun, joka alkaa näin: kerron sadun oravasta, joll on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa...? Äitini, joka oli syntynyt 30- luvulla… |
361 |
|
|
|
Runo "Kolme oravanpoikaa" alkaa: "Kerron sadun oravasta: Sill' on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa." Runon on kirjoittanut Hilda Huntuvuori.Runo sisältyy kirjoihin "Kansakoulun lukukirja. 2" (WSOY, useita painoksia, 18. painos 1950, s. 187-188) ja "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962, s. 40-42). |
Kysy kirjastonhoitajalta