| Mistä kokoelmasta ja miltä vuodelta on Tuula Korolaisen runo Remmikengissä? |
72 |
|
|
|
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298 |
| Onkohan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa niin etevää "suomalaisen isänmaallisuuden" tuntijaa, joka osaisi seisovilta jaloilta eli noin vain tunnistaa,… |
201 |
|
|
|
Säkeet ovat Johan Jacob Nervanderin. Kysymyksen sitaatin mukainen suomennos vaikuttaa olevan peräisin J. V. Snellmanin Kootuista teoksista löytyvästä johdannosta teokseen Skrifter af Johan Jakob Nervander:"Nervander olikin syvimmästä sielustaan laulanut: Henkeni sä löydät aina sieltä, / missä hehkuvimmin sytyttävät mieltä / valo, vapaus, isänmaa." (Kootut teokset. 10, Elämäkertoja, puheita, esitelmiä, runoja, s. 18. – WSOY, 1930 ; Kootut teokset. 12, Heinäkuu 1849–elokuu 1855, s. 231. – Opetusministeriö, 2003)Lainatun runon Till Miss L. kokonaisuudessaan suomentanut Toivo Lyy on tulkinnut saman katkelman näin: "Henkeän' ei vangiks saa / Maiset siteet: sieltä sen sa aina / Löydät, missä loistaa voitokkaina / Vapaus, Valo, Isänmaa!" (Miss L–... |
| Kenen runo alkaa " Minä rakastan sinua tässä...Tummissa varjoissa... Näen kaukana laivan..... |
117 |
|
|
|
Kyseessä lienee Pablo Nerudan runo, joka alkaa "Minä rakastan sinua tässä". Runo on 18. runo kokoelmasta Veinte poemas de amor y una canción desesperada ja sen on suomentanut Matti Rossi.Runo sisältyy mm. teoksiin Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (1964) ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, (1968). |
| Kenen runo ja mistä löytää? Muistaakseni se oli alakoulun lukukirjassa 1977-1983 paikkeilla. Runon nimi saattoi olla Jätä linnulle laulupuu. Ainakin runossa… |
213 |
|
|
|
Hei,Tämä voisi olla Jaakko Rugojevin "Jätä linnulle laulupuu". Löytyy mm. Rugojevin Kivenä koskessa -runokokoelmasta s. 21. |
| Miten jatkuu runo? Se olen minä täällä hei... |
340 |
|
|
|
Kyseessä on Eeva Kilven nimeämätön runo kokoelmasta Animalia (1987, s. 27). Runo alkaa lauseella Se olen minä täällä taas. Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000. |
| Kuka on suomentanut Wislawa Szymborskan runon "Curriculum vitaen kirjoittaminen"? |
378 |
|
|
|
Wisława Szymborskan runon Curriculum vitae (Pisanie życiorysu) kokoelmasta Ihmisiä sillalla (Ludzie na moście, 1986) on suomentanut Jussi Rosti.Runon voi lukea vuonna 2006 ilmestyneestä teoksesta Wisława Szymborska: Ihmisiä sillalla (toimittanut ja suomentanut Jussi Ros7i). Runo Curriculum vitae ei sisälly vuonna 1998 ilmestyneeseen suomennoskokoelmaan Ihmisiä sillalla. |
| Onko georgialaisen Akaki Tseretelin runoa/laulua Suliko suomennettu? |
519 |
|
|
|
Koko runoa en löytänyt suomennettuna, mutta laulun sanoituksena osittain. Tosin en hallitse runon alkuperäistä kieltä, joten vertasin suomenkielisiä sanoituksia englanninkieliseen käännökseen.Monissa julkaisuissa laulua sanotaan kansanlauluksi, mutta Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan sen on säveltänyt Varvara Tsereteli ja sanoittanut Akaki Tsereteli.Nimellä "Kultaseni" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tyyni Halminen-Levitzky. Laulu alkaa: "Rakkaimpani hautaa etsin". Sanoituksessa mainitaan myös ruusu ja satakieli. Säkeistöjä on neljä. Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Selvät sävelet. 7" (Otava, 1994).Toisen suomenkielisen sanoituksen nimellä "Suliko" on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Etsinyt mä kaikkialta oon".... |
| Löytyykö sanat runoon: MUMMON MATKA JOULUKIRKKOON Se alkaa: Salomaan mökistä varhain hän lähti, oppaana välkkyvä aamutähti, taivahan sinessä säteillen tietä se… |
81 |
|
|
|
Runo löytyy kahdesta eri lehdestä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut: nimellä "Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon" lehdestä "Joulukukka : lasten joululehti" (1924, s. 1) ja nimellä "Mummun matka joulukirkkoon" lehdestä "Walistuksen lasten lehti" (1930, nro 8, s. 57). Kummassakin lehdessä tekijäksi on merkitty "I. H." Tekijä voisi olla Immi Hellén, joka on ollut "Walistuksen lasten lehden" (tai "Valistuksen lastenlehden") toimittajana. Suurin osa hänen runoistaan julkaistiin lehdissä. Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon:Digi.kansalliskirjasto.fi, Joulukukka, 01.12.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354292?page=3 Mummun matka joulukirkkoon:Digi.... |
| Mitä laulua Pirkko Saisio laulaa äänikirjassa Suliko .. kohta on kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa |
258 |
|
|
|
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä... |
| Mistähän kokoelmasta löytyisi Lassi Nummen runo "Kohtaaminen louhikkoisella solatiellä" (nimen tarkasta oikeellisuudesta ei ole varmuutta) |
91 |
|
|
|
Lassi Nummen runo Kohtaaminen louhikkoisella solatiellä on hänen kokoelmastaan Taivaan ja maan merkit (1956). Voit lukea runon myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977.https://finna.fi/Record/anders.40745?sid=4927505682 |
| Mistä kirjoista löytyisi tietoa runoilija Maija Konttisesta (1873-1949). Onko hänestä olemassa muuta valokuvaa kuin Mikkelin tyttökoulun viimeisen luokan… |
139 |
|
|
|
En onnistunut löytämään Maija Konttisesta kuin ihan minimitiedot seuraavista verkkolähteistä:Konttinen, Maija | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluKonttinen, Maija | KirjasampoMaija Konttinen – WikipediaHain myös Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, missä pitäisi olla kaikki Suomessa suomeksi ilmestynyt aineisto luetteloituna, mutta sieltäkään ei Konttisesta löydy mitään elämäkerta-aineistoa, pelkästään osumia hänen teksteistään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistostakin löytyi vain yksi osuma, Maija Konttisen yhdessä Betty Tiusasen kanssa lähettämä sähkösanoma Otto Manniselle: konttinen, maija | Hakutulokset | SKS Finna |
| Onko persialaisen Rumin runoa "The Guest house" suomennettu? Rumi eli ilmeisesti Jalāl ad-Dīn Muhammad Rūmī (pers. جلالالدین محمد رومی 1207–1273) oli… |
304 |
|
|
|
Verkosta löytyy erilaisia suomennoksia "Vierasmaja"-nimellä. Runoa käytetään etenkin elämäntaitoa ja mindfulnessia käsittelevissä yhteyksissä. Verkosta löytyvien suomennosten alkuperää on haastavaa selvittää ilman kääntäjätietoja. Mahdollisesti suomennoksia on tehty englanninkielisen käännöksen pohjalta.Runon suomennosta on selvitetty palvelussa myös aiemmin, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu suomenkielisissä runoteoksissa.Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Rumin tekstejä persian kielestä, mutta tätä kyseistä runoa ei löydy hänen kääntämistään teoksista:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-jaakko-hameen-anttila-suomentanut?language_content_entity=fiRunosta on suomennos ainakin tietokirjassa Juhani Laakso: Mielen taito. Suomennos on... |
| Etsin suomennosta Marina Tsvetajevan kolmelle eri runokatkelmalle, jotka minulla on saksaksi. Löytyisiköhän tietoa? |
82 |
|
|
|
Ensimmäinen sitaatti on runosta heinäkuulta 1919, toinen ymmärtääkseni Tsvetajevan vuonna 1910 omakustanteena julkaistusta esikoiskokoelmasta ("Ilta-albumi"); kolmas sitä vastoin ei ole peräisin runosta lainkaan, vaan se on ote Marinan 26.11.1938 päivätystä kirjeestä tyttärelleen Ariadnalle (Alja).Tutkin Tsvetajeva-valikoimat Ylistys, hiljaa! : valitut runot 1912-1939 (Siltala, 2017) ja Valitut runot (Pulvis & Umbra, 1997) sekä antologiat Uuden runon Venäjä ja Neuvostolyriikkaa. 3, mutta näistä ei vastaani tullut siteerattuja runokatkelmia vastaavia säkeitä. – Ainoat löytämäni suomennokset Tsvetajevan Aljalle osoittamista kirjeistä ovat toukokuulta 1941 (Parnasso 4/1996). |
| Muistaakseni Lauri Pohjanpään eräs runo päättyy näin "portinpieli kaatuu, kun vähän koskettaa, pois lähtee jätkä, paatuu, ja polttaa tupakkaa." Mikä on runon… |
74 |
|
|
|
"Veräjänpieli kaatuu, / kun hiukan koskettaa. / Pois jätkä kulkee, paatuu / ja polttaa tupakkaa." – Näin päättyy Einari Vuorelan runo Jätkän koti, kokoelmasta unhoituksen maa (1937). |
| Federica Lorgan runo ...tyttönä tulit hameesi hiekalle heitit... |
111 |
|
|
|
Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614 |
| Onko Aleksandr Puškinin runoa (tiettävästi vuodelta 1829), joka alkaa sanoilla На холмах Грузии лежит ночная мгла suomennettu? |
120 |
|
|
|
Runosta löytyy ainakin kaksi suomennosta: Ilpo Tiihosen tulkinta (raakakäännökset ja toimitustyö Jukka Mallinen) kokoelmassa Muistomerkki (WSOY, 1999) ja Olli Hyvärisen käännös kokoelmassa Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 (Atrain&Nord, 2018).Alkusäkeet näissä ovat seuraavanlaiset: "Yön usva peittää kumpuilevan Gruusian" (Tiihonen) "Yön usva peittelee kummut Gruusian" (Hyvärinen) |
| Miten jatkuu runo ja kuka on sen kirjoittanut ? Pian ja niin äkkiä omenapuun kukkien aika on ohi ja puistossa pltetaan kultaisia lehtiä. Pian ja niin… |
246 |
|
|
|
Kukaan vastaajista ei valitettavasti tunnistanut runoa. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa runon ja sen kirjoittajan? |
| Onkohan runoilija Matthew Arnoldin runoa "Thyrsis" (1865) koskaan suomennettu? |
193 |
|
|
|
Arnoldin runoja on käännetty suomeksi perin vähän, ja Thyrsis vaikuttaa kuuluvan hänen lyyrisen tuotantonsa suomentamattomaan osaan. |
| Mistä löydän Arvo Turtiaisen runon, jossa on kohta ……..” sydäntäni kaipuu riipaisee”…. |
274 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin Arvo Turtiaisen runo Kevätkaipuu kokoelmasta Laulu ajasta ja rakkaudesta (1954, s. 8).Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/ |
| Etsin minulle rakasta lapsuuden runoa tai lorua josta olen rakastanut, mutta ikäväkseni unohtanut osan: Tammikuussa tammipakkas pojat lumella luo umpeen ojat… |
121 |
|
|
|
Runo sisältyy nimellä "Vuosi" kirjaan "Hanhiemon iloinen lipas" (WSOY, 1954; useita painoksia). Kirjan runot on "vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt" Kirsi Kunnas. Alkuteos on nimeltään "The tall book of Mother Goose". |
Kysy kirjastonhoitajalta