| Löytyykö suomeksi Frans Mikael Franzenin runo Till de hemmavarande? |
1332 |
|
|
|
Kysymäsi Franzénin runo löytyy Em. Tammisen suomennoksena nimellä ”Kotona oleville” kokoelmasta ”Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia” (Otava, 1891). Runo on sivuilla 77–80, ja ruotsinnokseen verrattaessa siinä näyttävät olevan kaikki samat säkeistöt. Suomennos ei tosin ole kovin tarkka ruotsinkieliseen verrattuna vaan luovasti käännetty.
Pari kysymäsi runon säkeistöä löytyy myös Ester Hällströmin (myöh. Ståhlberg ja J. K. Ståhlbergin puoliso) kirjoittamasta elämäkerrasta ”Frans Mikael Franzén” (Kansanvalistusseura, 1905): 3. ja 4. säkeistö. Ne lienevät Hällströmin suomentamia ja poikkeavat Tammisen käännöksestä.
|
| Onko Esaias Tegnérin runoa FLYTTFÅGLARNA suomennettu? Jos on, mistä löydän? |
923 |
|
|
|
Tegnérin yksittäisten runojen suomennoksia löytyy joistakin antologioista, mutta kysymääsi runoa ei niistä löytynyt.
Lähde:
Linkki maailman runouteen - käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Tarkistin Tegnérin teosten/runojen suomennokset myös Suecana extraneasta, ruotsalaisen kirjallisuuden käännöstietokannasta, mutta siellä mainittiin ainoastaan suomeksi käännetyt kokonaiset teokset.
http://libris.kb.se/hitlist?q=tegner&p=1&r=;spr:fin&f=simp&g=&m=10&d=li…
|
| Mistä Verner von Heidenstamin runosta seuraava lainaus mahtaa olla: Det är skönare lyssna till den sträng som brast, än att aldrig spänna en båge. Ja onko sitä… |
963 |
|
|
|
Kyseessä näyttäisi olevan von Heidenstamin runo ”Åkallan och löfte”. Koko runon sanat löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www.svensklyrik.se/poeter/verner-von-heidenstam/kallan-och-lofte.
Runoa ei ole luultavastikaan suomennettu. Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa ei ole siihen sopivaa suomennosta, osoitteessa https://finna.fi olevasta Viola-tietokannasta ei löydy runosta suomennettua versiota laulun muodossa, eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannastakaan osunut silmiin ruotsinnosta muistuttavaa Haidenstamin runosuomennosta.
Ei ole aivan mahdotonta, että runon suomennos olisi ilmestynyt jossakin pienjulkaisussa tai lehdessä, jota ei... |
| Mistä runokoelmasta on peräisin seuraava Tommy Tabermannin runo: Joka valitsee aseekseen sulan, höyhenen kynänpätkän, hän voittaa raudan ja teräksen, hän… |
2323 |
|
|
|
Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
|
| Etsisin runoa rakkaan siskoni poismenoon liittyvään lehti-ilmoitukseen jossa ilmoitetaan hautapaikka sekä aika. Kummatkin siskoni laittavat oman tekstinsä… |
6298 |
|
|
|
Hei,
Läheisen poismenoon ja suruun liittyviä runoja löytyy useista eri teoksista. Tässä niistä muutamia:
- Anhava, Helena. Valoa: runoja
- Haikea on aika jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun.
- Kaskinen, Anna-Mari. Lohdun sanoja.
- Raittila, Anna-Maija. Ota hänet vastaan: sanoja suruun.
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Lisää teoksia löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston aiheluettelosta Sanoja suruun:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Autamme mielellämme kirjastossa runokirjojen löytämisessä.
Lauseita ja runoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Memoria hautaustoimisto on koonnut joitakin lyhyitä muistolauseita nettisivuilleen:
http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet... |
| Mistä kokoelmasta löytyy Pablo Nerudan runo: "Päivästä päivään leikit..." tai "päivät päästään leikit..." |
1966 |
|
|
|
Kysymäsi runo ”Päivät päästään leikit...” löytyy ainakin Pablo Nerudan kokoelmista ”Runoja” (Tammi, 1964) ja ”Valitut runot” (Tammi, 1983). Suomentaja on Pentti Saaritsa. Saaritsan suomennos löytyy myös monien eri tekijöiden runoja sisältävän kokoelman ”Tämän runon haluaisin kuulla” toisesta osasta (Tammi, 1987).
|
| Onko Tommy Tabermannin kirjoja käännetty ranskan, espanjan tai englannin kielelle? |
2363 |
|
|
|
Antologiassa 'Treasury of Finnish Love' on englanniksi kaksi Tommy Tabermannin runoa: 'Tämä on se kohta' ja 'Mene metsään'. Teos on lainattavissa joissakin Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1110327~S9*fin
Ranskaksi tai espanjaksi Tabermannia ei ole ilmeisesti käännetty.
Lähde:
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
|
| Onko Alfred Tennysonin runoa The Two Voices suomennettu? |
766 |
|
|
|
Tennysonilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Joitakin yksittäisiä runosuomennoksia löytyy http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… , mutta ei runoa The Two Voices.
|
| Onko T. Tranströmerin runoa Blåsipporna suomennettu ja jos on niin mistä löytää? |
1041 |
|
|
|
Tuo kysymäsi proosaruno löytyy suomeksi Caj Westerbergin suomentamasta Tranströmerin runokokoelmasta ”Kootut runot 1954-2000” (Tammi, 2001) nimellä ”Sinivuokot”. Runo löytyy kirjan sivulta 301.
|
| Onkohan Nils Ferlinin runoa Vilse suomennettu? Jos on, niin mistä voisin saada sen käsiini? Runo on ilmestynyt ruotsiksi kokoelmassa Goggles (1938). |
1123 |
|
|
|
Näyttää siltä, että ainoa kysymäsi runon suomennos sisältyy kokoelmaan : FERLIN, Nils : Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Tornio 1990. (Harhaan, s.143. Suomentaja Leo Saukkoriipi.) Saatavuus Helmetissä: http://www.helmet.fi/record=b1241692~S9*fin
Mainio tietokanta hakea runosuomennoksia on Linkki maailman runouteen, Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Miten jatkuu runo "Oli ruuhessa poika ja koukkuhun sylkäs...". Lauri Pohjanpään runo. Haluaisin koko runon. |
1948 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana):
http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
|
| Kysymys on runosta "Heikki ja peikko", joka on ollut 1940-luvun lopussa jossain kansakoulun lukukirjassa. Kuka on runon kirjoittanut ja missä kirjassa runo on… |
2457 |
|
|
|
Heikki ja peikko on Lauri Pohjanpään runo. Runo on alun perin ilmestynyt pienenä kirjasena vuonna 1938, mutta tätä painosta voi olla vaikea saada käsiinsä.
Pohjanpää, Lauri
Heikki ja Peikko / kuvitt.: R. Koivu
Helsinki : Koulutarpeiden keskusliike, [1938]
15, [1] s.
Sarja: Pikkuväen kuvasatuja; 6
Runo on painettuna myös ainakin teoksessa Pieni aarreaitta III, WSOY 1993 (s. 253-254)ISBN 951-0-17874-8. Pieni aarreaitta –kirjasarjaa löytyy monista kirjastoista.
|
| Kolusin kirjaston läpi, mutta vieläkin olen klassikko runon suomennusta vailla...Miten Alexander Popen Eloisa to Abelard tanssii kauniilla äidinkielellämme ? |
1529 |
|
|
|
Valitettavasti kysymääsi runoa ei näyttäisi olevan julkaistu kokonaisuudessaan suomennettuna. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä yliopistokirjastojen Lindasta kummastakaan ei löydy suomennoksia joissa kysymäsi runo voisi olla.
Yleisten kirjastojen Frank-monihaun mukaan kysymäsi runo löytyy teoksesta TUHAT laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa / toimittanut ja suomentanut Aale Tynni,[Helsinki] : WSOY, 2004, mutta siinäkin se on vain osittain. Saman osan epäilen löytyvän äänikirjasta RUNOAITTA 2 : käännösrunoäänitteitä / koonnut Jarkko Laine ; lausujat Ritva Ahonen, Tuomas Anhava, Jarmo Heikkinen...et al. Osa 6 : Kuule! Rakkaani tulee! Kyseistä äänitettä ei valitettavasti ole meillä Turussa eli en voi tarkistaa asiaa,... |
| Onko Goethen Westöstlicher Divan ilmestynyt suomeksi ja jos niin missä? |
1547 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, ettei Goethen teosta ”West-östlicher Divan” ole suomennettu kokonaisuudessaan. Sen sijaan osia ja yksittäisiä runoja siitä lienee ilmestynyt monissa julkaisuissa. Niitä sisältyy runsaammin ainakin Goethen ”Valitut teokset” -sarjan osaan 7, jonka on suomentanut Otto Manninen, ja Teivas Oksalan suomentamaan Goethe-valikoimaan ”Runotarten lemmikki”, jossa on runoja kokoelmaan kuuluvista ”Suleikan kirjasta” (”Buch Suleika”) ja ”Kapakkakirjasta” (”Das Schenkenbuch”).
Yksittäisiä runoja on aika mahdotonta poimia kattavasti lukuisista Goethen runoja sisältävistä julkaisuista. Lehden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Giethen yksittäisiä suomennettuja runoja voi... |
| Mistä Liisa Laukkarisen runokokoelmassa on runo, josta muistan osia: "Kun pelko on tulossa/menen sitä ovelle vastaan" ja: "istun sen kanssa samaan pöytään ja… |
2725 |
|
|
|
Kävin läpi kaikki Liisa Laukkarisen runokokoelmat, mutta kysymääsi runoa ei osunut niistä silmiin. On mahdollista, että runo olisi ilmestynyt jossakin runoantologiassa, lehdessä tai muussa julkaisussa tai että runo ei olisikaan Laukkarisen vaan jonkun toisen.
Laitan kysymyksesi kirjastojen tietopalvelun postituslistalle, jos joku siellä oleva tunnistaisi runon. Ilmoittelen sinulle, jos saan selvyyttä asiaan.
Lisäys: Runo löytyy kokoelmasta "Lapsen matka maailmaan" (1979) sivultya 82 sekä antologiasta "Parantava runo" (1985). Runo oli jotenkin jäänyt minulta huomaamatta kokoelmaa selaillessani.
|
| "aamuisissa kun alkoi olla päivä, aholla juoksi kettu räivä, joka etsi aamusuurustansa,jolla nälkä kurni suoliansa"... miten sitten jatkuu??? mummu kertoi… |
5997 |
|
|
|
Kyseessä on Aisopoksen satuun perustuva August Ahlqvistin runomukaelma ”Kettu ja korppi”, joka on ilmestynyt A. Oksasen eli Ahlqvistin runokokoelmassa ”Säkeniä” (G. W. Edlund, 1874). Runo löytyy myös Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta teoksesta ”Lausuntarunoja nuorelle väelle” (4. painos; Valistus, 1958). Koska Ahlqvistin – ja toki Aisopoksenkin – tekijänoikeudet ovat jo aikoja sitten rauenneet, laitan runon tähän kokonaisuudessaan:
KETTU JA KORPPI
(Mukaelma)
Aamuisissa alkoi olla päivä,
aholla kun juoksi ketturäivä,
joka etsi aamusuurustansa,
sillä nälkä kurni suoliansa,
kun ei eilispäivän syömisistä
ollut paljon yhtää [painovirhe?] virkkamista.
Tuossapa nyt keksi korpin puussa,
joll’ ol’ aika juustokyörä suussa.
Vesi kiehahtavi... |
| Voisiko kukaan auttaa? Löysin eräästä kuolinilmoituksesta runon, joka alkaa: "Tiet on kuljettu. Tiet. polut kaukaiset..." ja loppuu:" ...tuoksun jo tunnen… |
1856 |
|
|
|
Etsitty runo on Maaria Leinosen Tiet on kuljettu kokoelmasta Ja tähdet niin kirkkaat (Kirjapaja, 1993).
|
| Aamulehdessä oli joskus vuosia sitten kilpailu jossa valittiin Suomen synkin runo. Mitkä runot siinä äänestyksessä saivat eniten ääniä ja milloin artikkeli… |
1842 |
|
|
|
Helsingin Sanomat järjesti vuonna 2006 äänestyksen Suomen synkimmästä laulusta. Runoista en onnistunut vastaavaa äänestystä löytämään - Aamulehdestäkään.
Näistä lauluista äänestettiin: http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/%C3%84%C3%A4nest%C3%A…
Kymmenen kärki:
http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/Helismaan+teksti+vei+…
|
| Mikä mahtaa olla Jorge Luis Borgesin runo, jossa hän kirjoittaa jotain hetkestä, jolloin mielellään jättää tämän olemassaolon painon? Voinko saada koko runon… |
1544 |
|
|
|
Etsitty Borgesin runo lienee Tríada kokoelmasta Los conjurados (1985); suomeksi se löytyy nimellä Triadi Pentti Saaritsan suomentamana kokoelmasta Peilin edessä ja takana : runoja vuosilta 1923-1985 (WSOY, 1998).
Runon viimeinen säe tiivistää "olemassaolon painon" jättämisen ajatuksen näin: "Millaista helpotusta tunnemmekaan sinä ja minä hetkellä juuri ennen kuolemaa, kun kohtalo päästää meidät murheellisesta tottumuksesta olla joku, ja koko universumin painosta."
|
| Tiedustelen erästä runoa, jonka alkuperästä minulla ei ole kovin tarkkaa muistikuvaa, mutta se on melko varmasti suomalainen. Runo on humoristisen kepeä… |
1797 |
|
|
|
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
|
Kysy kirjastonhoitajalta