| Heippa! Joskus 10v. sitten törmäsin runoon, joka oli kirjoitettu Suomen vapaussodan punaisista. Runo oli hyvin moittivasävyinen. Tyyliin "te kurjat mitä teitte… |
1625 |
|
|
|
Kansalaissodan punaisista runoili moittivaan sävyyn Ilmari Kianto, tähän tapaan:
"Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat!
Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat!
Te raa'at raukat ilman kansallistuntoa!
Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa!
- Mitä teitte nyt maalle?"
Kansan tuomio -runo, josta ylläoleva ote on peräisin, julkaistiin Karjalan armeijan tiedonannot -lehdessä 3.4.1918. Se löytyy myös Kiannon vuonna 1918 omakustanteena julkaisemasta sotarunojen kokoelmasta Hakkaa päälle! : sotarunoja valkoiselle armeijalle.
|
| "Ja minne valon kylvö lankeaa, se syntyy, mikä kahlittuna vasta odotti hetkeään. Maisema vavahtaa. Ja liike syntyy liikkumattomasta ja kaikki mikä muuttuu,… |
742 |
|
|
|
Etsiskelimme runotietokannoista ja kyselimme valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta kukaan ei tunnistanut etsimääsi sitaattia. Tunnistaisikohan joku lukijoistamme?
|
| Onko Kristian Lundbergilta suomennettu mitään? Kokonaiosta kirjaa ei kai ole käännetty mutta olisiko yksittäisiä runoja? |
958 |
|
|
|
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
|
| Kuulin vanhan ihmisen lausuvan runoa: se kertoi sotilaasta, jonka nimi taisi olla Mikko Pöksyläinen. Mistähän runon löytäisi? |
1706 |
|
|
|
Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
|
| Kysyisin kuka on kirjoittanut runon, jonka yksi säkeistö menee jotenkin näin "Ken tietä käy, tien on vanki, vapaa vain on umpihanki" |
18591 |
|
|
|
Tietä käyden tien on vanki.
Vapaa on vain umpihanki.
Näihin säkeisiin päättyy Aaro Hellaakosken runo Lyhyesti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Huojuvat keulat (WSOY, 1946).
|
| Kertoisitko mitkä kaksi rakkaustarinaa tähän runoon liittyy ? Millainen kauhutarina runossa kerrotaan ? "Niin pienenksi kasvoimme. Äskeittäin olit vaahtera… |
4044 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi... |
| Lapin joulu ei ollut etsimäni runo, eli edelleen hakusessa runo joka ehkä alkaa säkeellä: "Tuntureitten keskellä on lappalaisten kota, siell on paikka suojaisa… |
1603 |
|
|
|
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään etsimääsi runoa. Tietokantoja on koluttu ja kollegoilta on kyselty ympäri Suomen. Muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
|
| Mistä kokoelmasta löytyy (Lauri Viidan?) runo Koirien torikokous? |
816 |
|
|
|
Ainakaan Lauri Viidan Kootuista runoista Koirien torikokousta ei löytynyt, joten luultavimmin kyse ei ole Viidan runosta. Valitettavasti runolle ei löytynyt muutakaan tekijää.
|
| Mistä runoteoksesta Lauri Pohjanpään runo "Kaksi ystävää." on? Löysin sen runoilijan 1947 vuoden "Valitut runot" kokoelmateoksesta. Kiitos! |
1322 |
|
|
|
Kaksi ystävää -runo on kokoelmasta Oodi elämälle (WSOY, 1928).
|
| Tsehovin Kolmessa sisaressa on lainaus Pushkinin lasten runosta: On poukamassa vehryt tammi ja kultaketju sitoo sen. En löydä mistään tätä runoa, onko se… |
2729 |
|
|
|
Mašan kolmesti Kolmen sisaren ensimmäisessä näytöksessä siteeraama Puškin-katkelma on peräisin runoelman Ruslan ja Ludmila prologin alusta. Kokonaisuudessaan tämä runo löytyy Aarno Salevan suomentamana Puškinin runoelmien suomennoskokoelmasta Kertovia runoelmia (Artipictura, 1999). Salevan tulkitsemana Ruslanin ja Ludmilan prologin alku kuuluu seuraavasti:
Rannalla meren vehmas tammi,
tammessa ketju kultainen,
ja yötä päivää viisas kissa
ketjussa kiertää tammen sen.
Käy oikealle - laulun laulaa,
vasempaan - tarun tarinoi.
Antologiassa Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Otava, 1946) on Lauri Kemiläisen suomentamia katkelmia Ruslanista ja Ludmilasta, mutta kysymyksessä siteerattuja säkeitä ei niihin sisälly.
|
| Onko T.S. Eliotin The Hollow Meniä suomennettu, ja jos on, niin miten kääntyvät viimeiset säkeet "This is how the world ends/Not with a bang but a whimper"? |
4837 |
|
|
|
T.S. Eliotin runoelma "The Hollow Men" on suomennettu nimellä "Ontot miehet" ja kokonaisuudessaan se sisältyy teokseen "Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja" (Otava, 1949 ja 1988).
Runon viimeiset säkeet kuuluvat suomennoksessa näin:
"Tällä tavoin maailma loppuu
ei paukahtaen vaan kitisten."
(suom. Kai Mäkinen)
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.helmet.fi/
|
| Haen runoa nimeltään Raanunkutoja. Runo alkaa muistaakseni näin. Kohta on kangas kudottuna. Loimilangat on loppuneet. Ja runo päättyy muistaakseni näin:… |
1538 |
|
|
|
Runo on V. A. Koskenniemen ja ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Tuli ja tuhka vuonna 1936. Se löytyy myös Koskenniemen Kootut teokset II -kokoelmasta (1955). Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Muistit aivan oikein runon alun ja lopun.
|
| Sakari Topeliuksen runon Äitini ,sanat |
2826 |
|
|
|
Sakari Topeliuksen runo Äitini on ainakin seuraavissa teoksissa:
Suomen kansalliskirjallisuus, osa 9,(1941), (runon suomentaja Otto Manninen)
Suuri ohjelmakirja, toim. Yrjö Karilas, (1962), (runon suomentaja Alpo Noponen)
Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa, (1947), (runon suomentaja Alpo Noponen).
Mannisen ja Noposen suomennokset eroavat hieman toisistaan.
|
| Löytyykö käännöksiä ruotsiksi ja englanniksi seuraavista runoista: Saima Harmaja: HUHTIKUU/ Sininen ilta. Runoja. WSOY, 1932; Lauri Viita: BETONIMYLLÄRI/… |
3097 |
|
|
|
Eipä juuri löytynyt. Lauri Viidan Kotitaival-runo on käännetty englanniksi ja sävelletty. Nuotti, Betonimylläri = Concrete man : lauluja Lauri Viidan runoihin = Songs to poems by Lauri Viita ; English versions by Aina Swan Cutler and Robert Shure (1993), löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/
Ezra Poundin runon De Aegypto alkukieli lienee englanti. Se löytyy luettunakin esim. täältä:
http://wn.com/De_Aegypto_by_Ezra_Pound
Muista käännöksistä ei löytynyt tietoa. Runojen käännöksiä on etsitty alla olevista käännöstietojen tietokannoista:
http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://portal.unesco.org/culture/en/ev.php-URL_ID=7810&URL_DO=DO_TOPIC&…
|
| Löytyisikö runo, joka alkaa näin: Löys lapsi pienen linnun pesästään pudonneen, ei lentää lintu voinut ei nousta siivilleen... |
2682 |
|
|
|
Runo on Lauri Pohjanpään, nimeltään Linnunpoika. Se on julkaistu ainakin kokoelmassa Kärsimys ja elämä : uskonnollisia runoja, WSOY, 1939.
|
| Mikä on nimeltään uusin suomenkielinen käännöskokoelma Dylan Thomasin runoista? Ja kuka on kääntäjä? |
1892 |
|
|
|
Uusin suomennettu kokoelma on vuodelta 1990 ja nimeltään Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan: valikoima runoja. Kokoelman on suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola.
Yksittäisiä runoja on julkaistu sen jälkeenkin mm. Parnasso- ja Taite-lehdissä sekä kokoelmassa Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta: runosuomennoksia -teoksessa (Tuomas Anhava, toimittaneet Helena ja Martti Anhava). Tietoa yksittäisista runosuomennoksista löytyy Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
|
| Meiltä kysyttiin tänä aamuna asiakkaan lapsena kuultua runoa, jossa esiintyy lause: "Sarvet on päässä kuin sankarilla juuri kuin pässillä puskurilla" Mistä… |
1989 |
|
|
|
Kyse on Immi Hellénin runosta Hiiriä pyydystämässä. Runo löytyy mm. Hellénin teoksista Punaposki, kultasuu sekä Lapsuuden lauluja.
Runo alkaa sanoilla "Katsopas kummaa, virkkoi Miiri…
|
| Onko Percy Bysshe Shelley'n runoa "Adonaïs" käännetty suomeksi? |
1645 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu.
Percy Bysshe Shelleyltä on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja (Shelleyn runoja, 1929). Siinä runoa ei ole.
Siitä ei ole myöskään mainintaa Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Täysin ei voi sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
|
| Onko olemassa kirjaa tai ohjetta runojen loppusoinnuista. Suomenkielistä. |
2844 |
|
|
|
Ainakin Mervi Kantokorven teoksessa Runousopin perusteet (Yliopistopaino, useita painoksia) käydään läpi erilaisia runomittoja. Ehkä siitä voisi olla sinulle hyötyä?
|
| Miten mahtaa olla suomennettu Ginsbergin Huuto-runon kohta: "Angelheaded hipsters burning for the ancient heavenly connection to the starry dynamo in the… |
4696 |
|
|
|
Anselm Hollon suomentamana kysymyksessä siteerattu Huuto-runon kohta kuuluu seuraavasti:
"enkelipäiset hipsterit, himoiten, palavasti, suoria linjoja taivaaseen, yön koneiston tähtidynamoon,"
Hollon ensimmäinen käännösversio ilmestyi Parnasso-lehden numerossa 2/1961. Tämä tulkinta sisältää alkuperäisen Howlin ensimmäisen ja laajimman jakson hieman alkuperäisestä lyhennettynä ja sensuroituna (joitakin alatyylisiä ilmauksia on korvattu asteriskein: ***********). Kysymyksen säe on yksi niistä, jonka Hollo tästä versiosta on jättänyt kokonaan pois. "Tämä ei aiheudu vapaaehtoisesta sensuurista eikä liioin uuden amerikankielen suomentamisen toivottomuudesta -- vaan pelkästä laiskuudesta. En halunnut rasittaa lukijaa ja itseäni - kohtelias... |