| Löytyykö jostain kirjasta Topeliuksen runo Mennyt? |
2103 |
|
|
|
Zacharias eli Sakari Topeliuksen runo on alkukieliseltä nimeltään Den flydda. Se on suomennettu ainakin kahdella nimellä: Mennyt ja Paennut. Mennyt-niminen, sävellettykin suomennos löytyy nuottikirjasta Hartaita lauluja 1 (toimittaja Pauli Ahvenainen). Suomentaja on H. Klemetti.
Paennut-niminen Uuno Kailaan suomennos löytyy Topeliuksen suomennosten kokoelmasta Runoja (WSOY, 1950).
Alkuperäinen, ruotsinkielinen runo on mm. teoksessa Sånger 1: Ljungblommor (1. p. 1860) sekä viime vuonna ilmestyneessä teoksessa Ljungblommor (Zacharias Topelius, utgiven av Carola Herberts under medverkan av Clas Zilliacus, 2010).
Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
|
| Olen etsinyt lastenlaulua 70-luvulta, jossa lauletaan: "lukki kutoo kutomistaan, koht on lämmin sammakolla...". Mikä laulu mahtaa olla kyseessä ja mistä sen… |
2480 |
|
|
|
Laulun sanat ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta Lehtisammakko. Runona se löytyy ainakin kahdesta Kaarina Helakisan toimittamasta kirjasta Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen kansan runotar.
Lauluksi runon on säveltänyt Heikki Valpola ja esittänyt Kiti Neuvonen. Laulua ei ole kuitenkaan levytetty, vaan se on olemassa ainostaan Yleisradion äänitteenä vuodelta 1973. (Lähde: Yleisradion Fono-äänitetietokanta, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=lehtisammakko).
Kuuntelumahdollisuutta voit tiedustella Ylen äänilevystöstä, aanilevysto@yle.fi
http://noora.yle.fi/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto
|
| Lyhyt runo, jossa kaipuun sininen kukka rinnastetaan talonmiehen / työmiehen sinisiin haalareihin. Kenenkähän suomalaisen runoilijan säkeistä on kyse? |
3020 |
|
|
|
Kaivattu runo voisi olla Jarkko Laineen Kaipuun kukka vuonna 1970 ilmestyneestä kokoelmasta Tulen ja jään sirkus:
Ja kaipuun kukka -
se on sininen,
samaa sinistä
kuin puutarhurin
haalarit.
|
| Haluaisin kysyä Lauri Pohjanpään runosta, jonka säkeet kuuluvat (ainakin osittain) seuraavasti: "Sa olet valkeain unten laps' ja suuren rakkauden, me kuolemme… |
1630 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo Kehtolaulu sisältyy hänen vuonna 1910 julkaistuun ensimmäiseen runokokoelmaansa Mielialoja. Runossa on vain kaksi säkeistöä, eli kysymyksessä se on siteerattu kokonaisuudessaan.
|
| Onkohan seuraava runo suomennettu: William Knox, O why should the spirit of mortal be proud? Tarvitsisin siitä käännökseeni ensimmäisen säkeistön: O why should… |
908 |
|
|
|
Käytettävissämme olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt tietoa siitä, että tätä runoa olisi suomennettu.
|
| Edesmennyt mummoni lausui saunassa runoa joka alkoi: Saunatonttu nokinenä, löylyn saapi viimeisenä... Muuta en siitä muista, mutta runo oli varsin pitkä… |
6727 |
|
|
|
Aino Niinistön runo "Saunatontun jouluaatto" sisältyy kokoelmaan "Aarrekammio" vuodelta 1985. Kokoelman julkaisutietoja ei jostain syystä valitettavasti löydy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, mutta teos on kyllä lainattavissa monissa yleisissä kirjastoissa.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1316…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1428705%7CSAarrekammio%7C…
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
|
| Onko suomennettu Thomas Grayn runo Elegy Written in a Country Church-Yard? Haen seuraavia säkeitä: Full many a flower is born to blush unseen, And waste its… |
1232 |
|
|
|
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka... |
| Etsin erästä Lassi Nummin runoa miehestä, joka menetti muistiaan ja hampaitaan (muistaakseni). Miehellä oli aasialainen nimi ja jotenkin lehtiartikkeli liityi… |
1101 |
|
|
|
Mahtaisiko kyseessä olla Yö yöltä pääni käy pienemmäksi sikermästä Huhtikuun aamu, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiidentyven (Otava, 1984)? Muistin menettäminen ("- en muista enää / mitään. En yhtään mitään."), hammas ("Niinkuin hammas, jota särkee yhä vähemmän.") ja aasialainen nimi ("Herra Daruma Japanista") tästä ainakin löytyvät.
|
| Kun syntien mitta on täys ei hän nuku eikä hän syö pieni pätkä ranskalisesta runosta mutta kuka kirjoitti sen? |
2167 |
|
|
|
Kutakuinkin kysymyksessä siteeratulla tavalla alkaa Uuno Kailaan viimeisestä runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931) löytyvä 23-säkeistöinen balladi Mestari Amedé (SKS:n vuonna 2002 julkaisemassa kirjassa Runot 1922-1931 nimi on muodossa Mestari Amedée, ja Maunu Niinistön Uuno Kailas : hänen elämänsä ja runoutensa -teoksen mukaan se on jossakin Kailas-valikoimassa ilmestynyt myös Amedé-nimisenä).
"Kenen syntien mitta on täyttynyt, ei nuku eikä syö.
Hänen valvovat aaveet sielussaan, jota Jumalan ruoska lyö.
Jos maass' ei kostoa kohtaa hän, hänet taivaissa tuomitaan,
sillä Herra on mahtava vihamies, joka kostaa aikanaan."
|
| Kenen tekemä ja miten jatkuu runo? Alkaa näin: Kuka metsässä illoin huutaa , kenen valitus kaukaa soi. se soi kuin naisen itku, ken siellä vaikeroi.... |
2852 |
|
|
|
Runo on Lauri Pohjanpään Palokärki. Löytyy ainakin teoksesta Kiurun tupa (1958) sekä kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot /toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen(1996).
|
| Tarvitsisin pari riviä Robert Frostin runon "Stopping By Woods on a Snowy Evening" suomennoksesta, mikäli se löytyy Ville Revon toimittamasta kokoelmateoksesta… |
2170 |
|
|
|
Metsän reunassa lumisena iltana sisältyy Tähtien väri -antologiaan. Ville Repo on kääntänyt kysymyksessä siteeratut säkeet näin:
"on vastattava sanoistaan,
saa uni jäädä vartomaan"
|
| Olen koittanut etsiä joulurunoa ja lähimmäksi on päässy Kaarina Helakisan Joulu kuulostaa kulkuselta.
Joulu tuntuu pumpulilta.
Joulu maistuu piparilta
tai… |
4088 |
|
|
|
Runo on juuri tuon pituinen. Kaarina Helakisan runo Joululaulu löytyy vaikkapa kokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut.
|
| Onko Rudyard Kiplingin runosta "If" olemassa virallista suomennosta? Ja jos on, niin kuka on sen suomentanut ja milloin? |
6034 |
|
|
|
Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
|
| Mistä olisi mahdollista löytää Eino Leinon runon Rauha ruotsinkielinen käännös? |
1687 |
|
|
|
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
|
| Kävin eilen Helsingin kulttuuriravintolat opastetulla kierroksella. Mieleeni jäi A.Kiven määritelmä kulttuurista, mitä se edustaa kullekin. Haluaisin löytää… |
1213 |
|
|
|
Kyseinen kävelykierros on Helsingin turistioppaiden järjestämä, joten kysyimme heiltä, mistä kulttuurin määritelmästä kierroksella puhuttiin. Saimme vastauksen, että kävelyllä siteerattiin Eino Leinon runoa Kyltyyri. Runo on alun perin ilmestynyt Eino Leinon runokokoelmassa Tähtitarha (1912). Kolmisäkeistöinen runo löytyy netistäkin kirjoittamalla hakukenttään kyltyyri.
|
| Onkohan Wystan Hugh Audenin runoa "Many Happy Returns" julkaistu suomeksi? |
1409 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Audeninrunoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
|
| Joku on laittanut nettiin alla olevat runot (tekijöiden nimet mainittu). Osaisitteko kertoa, missä kyseisten kirjoittajien teoksissa runot on julkaistu?… |
7803 |
|
|
|
1. Kyseistä runoa siteerataan useammallakin Internetin hääsivulla, esim. http://www.ampiaistehdas.net/haasivut/ohjelma.html
Kirjoittajaksi on vahvistunut verkkohääopas Amoriini.com:in ylläpitäjä Admiina, oikealta nimeltään Johanna Matthiesen.
http://www.amoriini.com. Runoa ei taida löytyä painetussa muodossa.
2. Ote löytyy Gibranin teoksesta Profeetta. Teosta löytyy useampaakin painosta Helmet kirjastoista.
3. Ote löytyy Topeliuksen kirjasta Lehtisiä mietekirjastani. Teosta löytyy mm. Pasilan varastosta ja Tikkurilasta.
Kohtiin 1 ja 2 vastaukset löytyivät Kysy kirjastonhoitajan vastausarkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
|
| Tervehdys! Mahtaako John Donnen runoa "Break of Day" olla suomennettu? Kaipaisin käännökseeni sitaattia, jota käytetään aika usein: "The day breaks not, it… |
1256 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Donnen runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
|
| Mieleeni on jäänyt soimaan kaksi irrallista runosäettä: "Laula, satakieli, laula!" sekä "Elämä on lyhyt, siksi laula, kuolema on pitkä, laula siis!" Mistä ja… |
2100 |
|
|
|
Jälkimmäinen runonpätkä on Uuno Kailaan runosta Linnut. Se on pitkähkö runo, ja muistamassasi kohdassa sanotaan näin:
Elämä on kaunis. Siksi laula!
Kuolema on pitkä. Laula siis!
Iltarusko, pilvet, kaste ota,
onni tyven ota säveliis.
Runo on kokoelmasta Uni ja kuolema vuodelta 1931. Siitä on otettu uusi painos vuonna 2007. Kokoelman runoja löytyy myös Kailaan runokokoelmista Runot 1922-1931 (2002), Unten maa (1989) ja Runoja (1977).
Ensimmäisen runon tekijästä ei löytynyt tietoa. Satakielen laulusta on monikin runoilija kirjoittanut, mm. Aaro Hellaakoski.
|
| Kirjastonhoitaja! Onko Victor Hugon runoa Demain, dès l'aube (vuodelta 1856) suomennettu? Kaipailisin runon alkua suomeksi: "Demain, dès l'aube, à l'heure où… |
2534 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, ja saat ryhtyä käännöstyöhön.
Monia Victor Hugon yksittäisiä runoja on suomennettu, ja niitä löytyy antologioista ja kirjallisuuslehdistä. Hyvä lähde yksittäisten runojen suomennosten etsimiseen on Lahden kaupunginkirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta