runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2914 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–100.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin Eeva Kilven runoa, joka meni jotenkin niin, että ”sinä olet ollut jossain kaukana…” ja lopussa muistaakseni oli, että runon kertoja kysyy, joko olet… 66 Kaivattu runo löytyy Eeva Kilven Animalia-kokoelmasta. Sisällysluettelossa sen nimeksi on merkitty ensisäkeen mukaisesti Se että on kerran käynyt kaukana.
Unto Kupiaisella on hieno runo, joka käsittelee luomisen tuskaa ja jolla on latinankielinen nimi. Aika pitkäkin on. 80 Kyseessä lienee Unto Kupiaisen runo Conceptio artis kokoelmasta Peeveli ja peipponen (1958, s. 39).
Mikä on tämän runon nimi ja kuka sen on kääntänyt suomeksi? Runo on Rilken. Ja vielä, muistinko käännöksen täysin oikein? Jos en, voitko laittaa sen tähän? … 102 Kyseessä on Rainer Maria RIlken runo Yön partaalla (Am Rande der Nacht teoksesta Buch der Bilder II) vuodelta 1906. Runo sisältyy teokseen Rainer Maria Rilke: Hetkien kirja : Runoja vuosilta 1899 - 1908 (1992, s. 67), johon runot on suomentanut Anna-Maija Raittila. 
Missä Eeva-Liisa Mannerin runossa puhutaan äidistä? 51 Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken...
Etsin runoa, jonka juoni menee kutakuinkin näin: Ihmiset juhlivat (tai ovat ainakin kokoontuneet yhteen) ja havahtuvat kesken kaiken kuuntelemaan upeaa linnun… 59 Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Mistä löytyy ajatus Sinä tulit minulle ja minä sinulle yhdessä meistä tuli vahvat. 112 Voisikohan etsimäsi teksti olla Einari Vuorelan runosta Yhteenmeno kokoelmasta Yön kasvot (1923)?Kyseistä runoa on etsitty palvelussamme aiemminkin. Runo päättyy näin: "Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät."https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-meni-einari-vuorelan-runo?language_content_entity=fiRuno sisältyy myös esimerkiksi teokseen Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille : valitut runo 1919 - 1975 (toim. Eila Kostamo, 1989)  
Etsin Jukka Jarvolan säveltämän ja Kaarina Helakisan sanoittaman lastenlaulun Elmeri merta purjehtii sanoja. Esim. kirjasta Vauvojen laulun aika löytyy… 98 Näissäkin kirjoissa on vain yksi säkeistö Helmeri merta purjehtii -laulusta, mutta pidempänä versiona kuin lähettämässäsi liitteessä. Koulun musiikki. 3-4 (Otava, 1986)Koulun musiikki. 3-4 : Opettajan kirja (Otava, 1987)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)Kaarina Helakisan kirjoittamassa runossa on kaksi säkeistöä. Runo on julkaistu vuonna 1976 teoksessa Posetiivi (WSOY) ja se on nimeltään Helmeri Meri. Jukka Jarvolan säveltämät runot löytyvät Posetiivi-nimiseltä kasetilta ja LP-levyltä.  Helmeri Meri -runon voi lukea myös Helakisan teoksesta Niille joilla on nauravat korvat : valitut runot (Otava, 2008) sekä kokoelmista Vauhtipyörä : meidän lasten runot (Otava, 2002) ja Pieni aarreaitta. 3 : Runoaitta (WSOY...
Mistä löydän Mika Waltarin runon Ihmisen poika? 62 Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Lauri Viita Kirkonmenot Kun pappi väsyy kiistämään ja katsoo kanttoriin ja rahvas ryhtyy niistämään ja veisaa, veisaa niin käy haavi sielut riistämään ja vie… 97 Ainakin Yrjö Varpio on Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa -teoksessaan niistämisen kirjaimellisen tulkinnan kannalla: "Kolehdinkantovaiheessa kirkonmeno on ehtinyt käännekohtaansa: pappi on vilkaissut kanttoriin, koska ei halua jatkaa saarnaansa, rahvas on väsynyt istumaan kirkonpenkissä ja niistää nenää." (s. 96)
Jari Tervon Loiri-elämäkerrassa oli kai Veskun isän kuolinilmoituksen runo - ehkä Lauri Viitaa? Mikä oli tämä runo? 125 Kyseessä on Uuno Kailaan runo Paljain jaloin saman nimisestä kokoelmasta vuodelta 1928.Voit lukea koko runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Paljain jaloin teoksesta. Runo on sivuilla 69 - 70. Teos aukeaa alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906928?page=72Jari Tervo: Loiri (2019)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2388376?sid=5097712654
Onko Aleksandr Puškinin runosta Klevetnikam Rossii eli Venäjän panettelijoille olemassa suomennosta? Ja jos on, mistähän se löytyisi? 58 Runo löytyy suomeksi ainakin Olli Hyvärisen tulkitsemana Puškin-valikoimasta Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 nimellä Venäjän parjaajille.
Hakusessa Elvi Sinervon runo, joka käsittelee vuonna 1945 syntynyttä ikäluokkaa 92 Oi lintu mustasiipi -kokoelman runo Elokuu 1945 käsittelee sodanjälkeiseen maailmaan syntynyttä lasta. Kokoelmaan Neidonkaivo sisältyvä runo Me olemme kansa ("Kun poikani syntyi -- ") voitaisiin ehkä tulkita laajemmin tähän ikäluokkaan kuuluvia käsitteleväksi: "Lukemattomat ovat lapseni tänään, / oraana raunioille nousseet. / Joka mökissä heitä on syntynyt, / joka veräjänpielessä vilisee / näitä sinijärvisilmäisiä, / näitä auringonlämpöihoisia, / sodanjälkeistä satoa."
Haen suomennosta Andrew Marvellin runoon To His Coy Mistress. Ilmeisesti Aale Tynnin suomennos löytyisi teoksesta Tuhat laulujen vuotta. 63 Aale Tynnin suomennos Kainolle rakastetulle Andrew Marwellin runosta To His Coy Mistress sisältyy esimerkiksi teokseen Tuhat laulujen vuotta (1974, s. 213).Runon ovat suomentaneet myös Veijo Meri (Aralle rakastetulle teoksessa Runoni rakkaudesta) ja Kirsti Simonsuuri (Kainolle rakkaalleen Parnasson numerossa 2001:3). 
Etsin runoa, joka alkaa: Voi meitä, voi tyhjien kaivojen kansaa... 75 Tyhjien kaivojen kansa on Helvi Juvosen runo kokoelmasta Kuningas Kultatakki (WSOY, 1950).
Kenen runossa on ajatus, että iän myötä oppii valitsemaan mihin kuuseen kurkottaa tai mihin katajaan kapsahtaa? Mistä kirjasta se mahdollisesti löytyisi? 62 Valitettavasti en onnistunut kaivattua runoa tutkimani ikääntymisaiheisen lyriikan joukosta löytämään. Tuntisikohan joku lukijoistamme tämän?
Onkohan Rupert Brooken runoa "The Great Lover" suomennettu? 44 Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon.
Onkohan Philip Larkin runoa "This Be The Verse" koskaan suomennettu? 58 Philip Larkinin lyriikkaa on kaiken kaikkiaan käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta This be the verse kuuluu harvalukuisiin Larkin-suomennoksiin: Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -antologiasta löytyy Risto Ahdin suomenkielinen tulkinta Tässä sinulle säkeet.
Rakastan sinua enemmän kuin näet, enemmän kuin sanat voivat sanoa, enemmän kuin päivänvalo valaisee... Onko tämä jonkun Eeva-Liisa Mannerin runon alku? 78 Valitettavasti en osaa sanoa, kenen kirjoittamia kysymyksen säkeet ovat. Eeva-Liisa Manneriin niitä en onnistunut yhdistämään. Kyseessä voi olla käännöskin, ehkä englannin kielestä – ilmaukset ovat hieman sen suuntaisia.
Miten jatkuu Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston Nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät? 98 Rivit ovat Jean Sibeliuksen Ateenalaisten laulun toisen säkeistön alusta. Laulu on sävelletty Viktor Rydbergin runoon, jonka suomensi Yrjö Veijola.Voit lukea koko laulun sanat esimerkiksi täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_(1933) 
Lars Huldénin teoksessa Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus (suom. Saaritsa) on runo 'Kesä, pohjoinen kesä...' (s. 530). Etsin samaa runoa… 46 Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa...