| Löysin mummoni runoarkistoista seuraavan runonpätkän: ”Sytytän liekin merkiksi pimeyteen. Saavuthan, Jeesus, valoksi sydämeen. Keskelle roudan lämpösi… |
513 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut jäljittämään näiden säkeiden alkuperää. Ehkäpä joku lukijoistamme tuntisi tekstin ja osaisi auttaa. |
| Kenen runossa on jae: tuli syksy, satoi lumen, lehmät vietiin navettaan. Sontiainen mielipuoli nauroi hurjaa nauruaan. |
671 |
|
|
|
Kysymyksen runosäe näyttää jonkinlaiselta muunnelmalta sittemmin Pallena tunnetuksi tulleen nuoren Reino Hirvisepän koulunsa lehteen 20-luvulla kirjoittamasta "lyyrisnaturalistisesta tieteisrunoelmasta" Sonetti sontiaiselle, "ajatellut ja runoluomukseksi sommitellut Hieroglyphus Petterquist, hyönteisrunoilija":
Suruissansa sontiainen / lehmää laihaa katseli. / - Vieläköhän elonkorjuu / tästä koskaan joutuvi!
Kului kesä, syksy saapui, / sontiainen vanheni. / Mutta lehmän uumenissa / vitkaan vilja mämmehti.
Tuli talvi tuiskupäinen, / veivät raavaan navettaan. / Sontiainen - mielipuoli - / nauroi hurjaa nauruaan.
(Lähde: Reino Hirviseppä, Kuin vierivä virta. WSOY, 1975, s. 218)
Viisikymmentä vuotta myöhemmin Hirviseppä... |
| Mistä löytyisi sellainen runo, josta muistan vain pätkiä. Nimi on ehkä Taivaan portti. "Ei voi suuremmaksi taivaan portti tulla, täytyy pienemmäksi tulla… |
773 |
|
|
|
Kyseessä on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runon voi myös lukea antologiasta Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) sekä ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjasta (Tammi, 1978).
Runoa on kysytty palvelussamme ennekin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-ja-mika-runo-mina?from=popular |
| Lorenzo Runebergin runo vanhuudesta? |
352 |
|
|
|
Lorenzo Runebergin 90-vuotispäivän kunniaksi julkaistuun runokokoelmaan Rappusilla (Artipictura, 2005) sisältyy sikermä runoja otsikolla "Miltä tuntuu tulla vanhaksi" (s. 47-65). Kaivattu runo on todennäköisesti jokin näistä. |
| Missä Lassi Nummen kokoelmassa on runo, joka päättyy (ainakin suurinpiirtein): "ja maailman kaikki rakkaus hiljaa laulaen seisoo majani ovella"? |
426 |
|
|
|
Kyseessä on Lassi Nummen runo Minun rakkauteni kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan (1954). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (1978) sekä antologioistaTämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, Tammi, 2000) ja Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009).
Kaikki edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Kuka on kirjoittanut joulurunon, joka alkaa sanoilla Täällä minä tahtoisin jouluni viettää (kertoo metsästä)? Mistä runo löytyisi? |
466 |
|
|
|
Lastenkirjainstituutin kirjaston avulla löytyi vastaus runokysymykseen.
Kulkurin kirkko : Minä tahdon viettää jouluni juuri täällä, ulkona salolla.... (s. 86-87) löytyy seuraavasta kokoelmasta:
Lapsuuden joulu 2 : kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Kirjayhtymä, 1980. - 263 s. : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-26-1988-1 sid.
Lähdetiedon mukaan runo on julkaistu alun perin kokoelmassa Suomalaista urheilurunoa (1958). |
| Mistä saisin luettelon Suomessa 2010-luvulla julkaistusta runoudesta? Mistä saisin luettelon 2010-luvulla kirjoitetusta, Suomessa ilmestyneestä runoudesta? |
276 |
|
|
|
Kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot kaikesta Suomessa itsenäisinä monografioina julkaistuista runokokoelmista. Erilaisissa lehdissä ja vastaavissa ilmestyneistä yksittäisrunoista ei kukaan pidä ei pysty pitämään tarkkaa luetteloa.
2010-luvulla julkaistut runokokoelmat pääsee selaamaan kirjoittamalla sanahakuun "runot" ja valitsemalla lajittelukohdasta UUSIMMAT. Tällä lailla löyty 515 osumaa. Osumien joukossa ovat myös vieraskielisten runojen suomennokset.
Sen selvittäminen, mitkä runot on julkaisemisen lisäksi myös kirjoitettu 2010-luvulla, edellyttää valtaa tutkimustyötä, koska aniharvoin itse julkaisuissa on jokaisen runon kohdalla mainintaa sen syntyajasta ja vaikka olisi, tätä tietoa ei rutiininomaisesti siirretä... |
| Runo, jossa puhutaan surullisen tai väsyneen näköisistä jaloista parturissa |
646 |
|
|
|
Jyri Schreckin asemesta ehdottaisin Jarkko Lainetta ja Nauta lentää -kokoelman runoa Sikermä V, josta löytyy kaikkea kaivattua: surua, väsymystä, parturi, jalkoja.
Surullista kuin parturissa, / en tiedä mikä siinä on. Ikkunasta näkyvät / ihmisten jalat. Ne näyttävät väsyneiltä. |
| Mistä Eino Leinon Helkavirsiä-kokoelman ensimmäinen runo: ”Ihalempi” kertoo? Onko tyttö tehnyt jotain metsässä, mitä runon lopetus tarkoittaa, miksi hiidet… |
1331 |
|
|
|
"Ihalempi"-runosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hankkia käsiinsä V. Tarkiaisen kirja Eino Leinon runoudesta, johon sisältyy siitä seikkaperäinen analyysi (s. 64-71). Tarkiainen kytkee runon Kalevalan ja Kantelettaren Marjatta-aiheeseen sekä kansanrunoutemme Maria-legendoihin ja näkee sen kuvauksena nuoren neitsyen yliluonnollisesta äidiksitulosta ja taivaaseen joutumisesta. Hiidet ovat hänen mukaansa suoraa perua "Marjatan virrestä": "Kaikissa sen muunnoksissa säilyttivät pahansuovat hiidet, jotka virittävät eksyttäviä virvaliekkejä yksinäisen kulkijan tielle, tärkeän asemansa ja merkityksensä kansansaduistamme saatuna perinteenä. Ne esiintyvät alkukantaisen luonnonmystiikan salaperäisinä edustajina ja taitavasti sovitettuna... |
| Kenen runosta tämä alku on? "Kun ruusut versoavat sydämestäsi, muutut itsekin ruusuksi. Kun satakielet laulavat sielussasi olet itsekin satakieli." |
233 |
|
|
|
Runo löytyy muutamilta muistorunosivustoilta, mutta vailla mainintaa tekijästä. Emme valitettavasti saaneet selville runon kirjoittajaa. |
| Kenen runossa on sanat: "elämämme viivat ovat erilaiset kuin puun ja vuorien rajat?" |
206 |
|
|
|
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi runoa. |
| Onko Josif Stalin julkaissut runoteoksia ja onko niitä mahdollisesti suomennettu? |
862 |
|
|
|
Stalinin runotuotanto on peräisin ajalta ennen Stalinia. Hän herätti huomiota runoilijana jo teini-ikäisenä ja hänen töitään julkaistiin maineikkaassa georgialaisessa sanomalehdessä, Iveriassa. Maan suurin runoilija, ruhtinas Ilja Tšavtšavadze ihaili nuoren runoilijan säkeitä ja valitsi niistä viisi julkaistavaksi. Iveria julkaisi Stalinin runot tämän lempinimellä "Soselo", ja ne saivat laajan lukijakunnan. Näitä pieniä georgialaisia klassikoita julkaistiin sittemmin maan parhaan runouden antologioissa ennen kuin kukaan oli "Stalinista" kuullutkaan. Tuleva diktaattori kuitenkin kadotti halun runojen kirjoittamiseen, "koska se vaatii ihmisen kaiken huomion - helvetin paljon kärsivällisyyttä. Ja tuohon aikaan olin vilkas kuin... |
| Löytyisikö Einon Leinon Sinikan laulun lopusta tulkintaa; mitä voisi tarkoittaa "Milloin heikon haavehahden?" |
726 |
|
|
|
"Heikko haavehahti" tarkoittanee "heikkoa haaveiden laivaa" eli kyseessä on yksi Sinikan laulun monista laivoihin liittyvistä kielikuvista samoin kuin "tuonen pursi" ja "unten haaksi". Leino on yhdyssanaansa muotoillessaan käyttänyt runoilijan vapauttaan ja pudottanut haahdesta toisen a:n saadakseen loppusoinnutettua sen kahden-sanan kanssa. Haahti tarkoittaa samaa kuin haaksi, joka on "alusta, laivaa, venettä, purtta" tarkoittava runollinen ilmaus. |
| Missä Eila Pennasen runoteoksessa on runo, jossa on teksti jotenkin näin: "kun muut olivat jo kolmannessa näytöksessä minä vasta tavailin ensimmäisen näytöksen… |
463 |
|
|
|
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
|
| Mistä kokoelmasta löytäisin L.Onervan runon, joka alkaa näin: Soi sieluissain myrsky yltiöpäänä, sit kenkään ei kuule, ei nää. Mut muotoni kuori kivenä jäänä… |
483 |
|
|
|
Vuodelta 1947 peräisin oleva runo Myrsky ja hiljaisuus sisältyy L. Onervan alkuperäiskokoelmien ulkopuolelle jääneestä lyriikasta koottuun valikoimaan Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004). |
| Mielessäni pyörii lapsuudessani kuultu runo mutta en muista sitä kokonaan.Siinä oli seuraavanlaisia säkeitä: Kun herätyskello soi ärhäkästi koko Mirrilän väki… |
429 |
|
|
|
Ikävä kyllä runo jäi arvoitukseksi. Olisiko lukijoilla tietoa siitä? |
| Onko lapsille kirjastoaiheisia runoja? Mieluiten uusia. |
384 |
|
|
|
Lastenkirjainstituutin Onnet –tietokannasta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta löytyvät seuraavat ainakin yhden kirjastoaiheisen runon sisältävät lastenrunokokoelmat :
Mansikki ja moni muu : runoja.Mervi Heikkilä ; kuvitus: Virpi Penna
Helsinki : Kirjapaja, 2009.
Kaupunkiretki : lastenrunoja. Jukka Itkonen ; kuvittanut Matti Pikkujämsä
Helsinki : Kirjapaja, 2011.
Kissa kissa kissa .teksti: Tuula Korolainen ; kuvittanut Virpi Talvitie
Helsinki : Lasten keskus, 2013.
Metsärunoja lapsille. Nalle Karhu ; [piirrokset: Aleksandra Andersen]
[Helsinki] : Orson Oy HumArt, 2002.
Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa.Toimittanut Kaarina Helakisa ; kuvittanut Jori Svärd
Helsingissä : Otava, 1980.
Varoitus... |
| Minä vuonna Aale Tynnin runo Lapset nurmella on ilmestynyt ja missä kokoelmassa tai lehdessä? |
832 |
|
|
|
Ensimmäinen teos, jossa Tynnin Lapset nurmella ilmestyi oli Aarteiden kirja. 2: Kerro äiti (toimittanut Kirsi Kunnas). Sen ensimmäinen painos on vuodelta 1956. |
| Kenen kirjoittama on runo, joka alkaa: "Man vill bo vid havet, vid strandkanten där jorden vidgas som ett öppet bröst Man vill att det skall vara söndag soligt… |
250 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme saaneet selville runoilijaa. Tunnistaisiko joku lukijoista sen? |
| Mistä Aale Tynnin kokoelmasta on perinteinen lastenruno Lapset nurmella? |
677 |
|
|
|
Runo löytyy ainakin allamainituista kirjoista, joissa on mm. runoja useilta kirjailijoilta:
- Lasten oma lukukirja / toimittaneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Lasten oma aapinen / Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti / toim. Kirsi Kunnas
- Rudolf Koivun runokirja / toimittaja: Sanna Jaatinen
- Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja / Kuvitus Kristiina Louhi ; Toim. Laura Voipio ; Nuottien toimitus ja kirjoitus: Olli Heikkilä |
Kysy kirjastonhoitajalta