| Miten nämä otteet Paavo Haavikon runoista mahtavat kuulua suomeksi: Politik, att göra det möjliga tills det till slut blir omöjligt JA Stormakterna skriker, im… |
418 |
|
|
|
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa. |
| Ovatko alla olevat lasten lorut/runot kaikki vanhoja kansanloruja vai onko niillä vielä tekijänoikeus voimassa? Onko teillä tietoa asiasta...? - Körö körö… |
4776 |
|
|
|
- Körö körö kirkkoon on lastenlaulu, jonka sävel ja sanat ovat tuntemattoman tekijän.
- Kierrän, kierrän kaupunkia on suomalainen kansaruno.
- Harakka hyppii maassa on kansanloru.
- Harakka huttua keittää on suomalainen kansanlaulu.
- Tässä on isä tukeva, tässä äiti puuhaisa on suomalainen lastenloru.
- Veetään nuottaa on kansanloru.
- Maanantaina makkarat tehtiin on suomalainen kansanruno.
- Leivon, leivon leipäsiä on suomalainen kansanruno.
Tiedot löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta: https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm) Monet loruista/runoista on myös sävelletty. Sävellysten tekijänoikeudet on erikseen selvitettävä.
|
| Kenen runoilijan omakuva sisältää säkeet: on paksu nahka läskipohjanahka - - - äkämän nostaa |
865 |
|
|
|
Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka.
"On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38) |
| Kenen runo tai oikeastaan laulu on : Ei liikahda lehti, ei laulut kaiu, ei tuulonen tuomen tuoksuja tuo, ei kaitsevan paimenen torvet raiu, ei vaarat vastahan… |
743 |
|
|
|
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna... |
| J. H. Erkon runo: "Kiehu kattila, siitä sappea, jolla pyörrytä ihmishenkeä." |
452 |
|
|
|
Etsitty J. H. Erkon runo on nimeltään Viinanpolttajan sanat. Se on alun perin julkaistu Erkon kolmannessa Runoelmia-kokoelmassa vuonna 1876.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_100869 |
| Mikä Hellaakosken lyhyt runo kertoo siitä että kun ilo ei löydy ulkoapäin, se löytyy sisältäsi kuitenkin? Oli Aamulehden mietelauseenakin äskettäin. |
2090 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Hellaakosken vuonna 1943 julkaistuun Uusi runo -kokoelmaan sisältyvän sikermän "Pientä kokoa" toinen runo: Ihan turhaan tuotakin tuskailet / jos päivä ei pilkota polkusi yllä. / Se valo, jota ulkoa löydä et, / sehän rintasi luolassa loimuu kyllä. |
| . Äitini ja minä olemme etsineet jo pidemmän aikaa erästä vanhaa runoa. Kyseinen runo liittyy jotenkin Salon kaupunkiin ja salon ensimmäisen nimetyyn… |
253 |
|
|
|
Kirjaston lähteistä ei vastausta valitettavasti löytynyt. Salon kotiseutuyhdistyksestä Salo-Uskelan seurasta luvattiin selvittää asiaa ja pyydettiin ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Sähköpostiosoite on salouskelanseura@gmail.com ja seuran kotisivut löytyvät alla olevasta linkistä:
https://salo-uskelanseura.fi/ |
| Ilmeisesti Helena Anhavalta on runon säe: "Itsensä kanssa on opittava elämään kuin vaikean taudin." Mutta mistä runosta se on? Ja mistä tuon runon voi löytää? |
2573 |
|
|
|
Kyseessä on Helena Anhavan runo, joka alkaa rivillä Itseään on turha lähteä pakoon. Tämä nimeämätön runo on kokoelmasta Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Helena Anhava: Runot 1971 -1990. |
| Etsin runoa josta muistan pikku pätkiä,esim"jos toinen kaatuu toinen auttaa ylös,jos toisella on nälkä toinen antaa',muistelen, että otsikko oli kaksin. |
968 |
|
|
|
Runo on varmaan Leo Ilkka Vuotilan "On kaunis tie" Tieto olikin jo selvitetty tällä palstalla 2004. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-on-on-kaunis
Runo löytyy netistä helpoosti haulla "Vuotila Kahdelle" esim blogista Ilon aika. http://ilonaika.blogspot.com/2016/02/talle-paivalle-tuli-leo-ilkka-vuotilan.html |
| Mistä löytäisin Tommy Tabermannin runon joka muistaakseni alkaa sanoilla "Me astumme palavaan taloon käsi kädessä" |
594 |
|
|
|
Tommy Tabermannin runo Palavaan taloon on kokoelmasta Sallittu hedelmä (1994 ja 1998). Runo sisältyy myös teokseen Elämä on kaunis : runoja, säkeitä ja värssyjä muistoksi, kiitokseksi ja omaksi iloksi (toimittaneet Sinikka Pellinen ja Soile Tapola, 1994).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Tiedustelisin sellaista, että löytyykö sellaisen RUNOn sanat jostakin kuin ONNELLINEN? ja Kuka on kirjoittanut sen? Runo kertoo linnusta ja Jumalasta ,,,, |
271 |
|
|
|
Näin vähäisin tiedoin emme valitettavasti onnistuneet runoa löytämään. |
| Mistä voisin saada Mika Waltarin runon, jossa on kohta: ...ihmiselämä on kuin soihtu, joka sammuu savuten ja käryten. |
663 |
|
|
|
Runo löytyy Waltarin vuonna 1967 julkaistusta kokoelmasta Pöytälaatikko : Muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 sivulta 29. Runo on osa yhdentoista runon kokonaisuutta nimeltä Sokean runoilijan mukaan (Abu al Ma'arri, s. 973 j.Kr.)
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa Vaski-verkkokirjastosta oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.110352 |
| Mistä Ilpo Tiihosen kokoelmasta löytyisi runo joka alkaa ”Herätä minut jo hetkeä ennen kuin unesi haalistuu”? |
479 |
|
|
|
Ilpo Tiihosen runo Herätä minut sisältyy kokoelmiin Tähtipumppu (1992) ja Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (2000).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://www.finna.fi/
|
| Mistä ja kenen runosta on pätkä" älä epäile epäile etten minä.." |
385 |
|
|
|
Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. -- |
| Mistä löydän Mirkka Rekolan esseen (v. 1982) Helvi Juvosen Kuningas Kultatakki -runosta - se on tyhjyys- ja ristianalyysi? |
279 |
|
|
|
Mirkka Rekola: Päivää loistavampi. Helvi Juvonen: Kuningas Kultatakki sisältyy teokseen Suomalaisia kirjailijoita: kirjailijat kirjailijoista, toim. Mirjam Polkunen ja Auli Viikari. Tammi, 1982. |
| Saisinko runon ja tekijän, menee jotenki: Merkillistä, että tässä tuntuisi olevan kuin käden ulottuvilla jokin toinen tapa elää, viisaampi,,,? mutta minä en… |
502 |
|
|
|
Runo löytyy Markku Lahtelan kokoelmasta Muistiinpanoja (Gummerus, 1981). |
| Löysin aiemman kysymyksen, jossa kysyttiin "Onko Koskimiehen ja Merikannon maakuntalaulua Kymmenen virran maa käännetty englanniksi?" ja vastauksen "Tämän A.V… |
451 |
|
|
|
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”.... |
| Löytyisiköhän tällainen runo: se alkaa kutakuinkin "Ensin halusin nähdä Taj Mahalin" ja päättyy sitten lähiniityllä joku perhonen jonkun kukan lehden päällä. … |
191 |
|
|
|
Emme valitettavasti saaneet selville, mistä runosta on kyse. |
| Mistä löytyisi sellainen Kalle Väänäsen runo, josta muistan jotain... On pöyällä leivän kannikka, jossa russakat hiääröö. On piimän sintua tuopissa, missä… |
1169 |
|
|
|
Runo on nimeltään Uamupäevän kuva ja se löytyy Kalle Väänäsen kirjasta Sanarieskoo. Kirja sisältää Väänäsen koottuja murrerunoja ja on lainattavissa Lohjan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. |
| Missä ja minä vuonna on julkaistu Kerttu Meriläisen Kirja Sampon sivuilla oleva runo Euroopan äidit? |
385 |
|
|
|
Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin kulttuuritoimikunta järjesti vuosina 1997-1999 evakkokertomusten keräyksen "Kävit sie? Näit sie? Muistat sie?", johon yli 200 kertojaa osallistui. Kerttu Meriläisen vuonna 1996 kirjoittama runo Euroopan äideistä on tämän keräyksen satoa. Noin sata keräyksessä vastaanotettua kirjoitusta - Meriläisen teksti mukaan luettuna - julkaistiin vuonna 2001 kirjassa Kävit sie? Näit sie? Muistat sie? : evakkokertomuksia. Keräyksen kaikki yli 200 kirjoitusta on sittemmin julkaistu Evakkoinstituutin verkkosivuilla.
http://evakko.net/fi/?x=evakko&y=evakkokertomus&id=254&writer=Meriläinen Kerttu
http://evakko.net/evakko.php |
Kysy kirjastonhoitajalta