| Mistä Gunnar Björlingin runosta on käännös, kai Tuomas Anhavan: "Jokaisessa sanassa on valo runoa"? |
16 |
|
|
|
Kyseinen sitaatti on Gunnar Björlingin nimeämättömästä runosta, joka alkaa suomennoksessa näin: "Puhdas runo on ajatus, typerä olet kun et tiedä sitä, / sinä tunnet nuo tieteesi." Runo on kokoelmasta Fågel badar snart i vattnen (1937). Tuomas Anhavan suomennoksen runosta voit lukea teoksesta Gunnar Björling: Kosmos valmiiksi kirjoitettu : Valitut runot (1972), s. 78. https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/CarpelanB/titlar/StudierIGunnarBj%C3%B6rlings/sida/241/faksimil |
| Etsin runoa, joka on ollut 70-luvun oppikoulun lukukirjassa, ja jossa sanotaan variksesta: suku tuskin sataa vuotta ja jo pyrkii seurapiiriin. |
64 |
|
|
|
Emme pystyneet tunnistamaan runoa. Olisiko palstan seuraajilla tietoa? Saimme ehdotuksen kommentoijalta: Löytyy Keskikoulun lukukirja 1:stä, Lauri Pohjanpään runo Naakkarouva. |
| Voisiko löytyä mikä Maaria Leinosen runo ja miltä ajalta on kysymyksessä, joka kuuluu näin: Ei enää polkua tämän metsän halki. Koskaan. Se on hukassa. Vuodet… |
67 |
|
|
|
Etsimäsi runon nimi on En enää polkua. Se löytyy esimerkiksi Maaria Leinosen runokokoelmasta Silta joka kantaa - ilon ja voiman runoja (Kirjapaja, 2003), jossa on kokoelma runoja kirjoittajan aiemmasta tuotannosta. Kyseinen teos on lainattavissa Lumme-kirjastoista.Linkki teoksen tietoihin Lumme-verkkokirjastossa: Silta joka kantaa : ilon ja voiman runoja | Lumme-kirjastot |.En valitettavasti onnistunut löytämään tietoa, milloin etsimäsi runo on kirjoitettu. Tieto saattaa löytyä yllä olevan linkin teoksesta. |
| Mistä löydän ruotsinkielisenä Solveig von Schoultzin runon Heinäkuun 17. päivä? |
36 |
|
|
|
Solveig von Schoultzin runo Siesta, joka alkaa "Det är den sjuttonde juli" löytyy kokoelmasta Molnskuggan (1996) sekä myös kokoelmasta Den heliga oron: dikter i urval 1940-1996 (1997).Helmet:Molnskuggan Den heliga oron: dikter i urval 1940-1996 |
| Löytyykö tällaista runoa Katson kesään sinisten silmien poutaa ja minun tulee lämmin Päivettyneellä ohimollasi on suolaisia pisaroita Entä kun kaikki on ohitse… |
36 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet tätä runoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? |
| Kysyisin, kenen kirjoittama/mistä teoksesta on oheinen runo: "Aurajoessa väreilee valaistu kaupunki maanpäällistäkin kauniimpi. Akvarellilehmuksia, joiden alle… |
46 |
|
|
|
Etsintä Turun pääkirjastossa ei tuottanut tulosta. Ehkä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa runon alkuperän? |
| Onko olemassa Lassi Nummen runoa "resepti runontekoon"? |
47 |
|
|
|
Hyllyssämme olevista Lassi Nummen runokirjoista en löytänyt kyseisen nimistä tai sitä vastaavaa runoa. Vaski-kirjastoista on kuitenkin saatavilla useita runojen kirjoittamiseen opastavia tai sitä käsitteleviä kirjoja. Tässä muutama esimerkki: Kirjoita runo! : opas aloittelevalle runoilijalle | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjoita vuosi : 12 matkaa kirjoittamisen taitoon | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotRunoAapinen : aistisen, tunteellisen ja älyllisen kirjoittamisen alkeet | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotPyydettyä, eli Miten ihmeessä kokoelmani ovat syntyneet | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotValitut runot ; Kuinka säkeitä valmistetaan | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot |
| Saaritsa Sinä aamuna heräsin orkestraaliseen.. |
59 |
|
|
|
Pentti Saaritsan nimeämätön runo kokoelmassa Tritonus (1976) alkaa "Sinä aamuna kun heräsin orkestraalisessa epävireessä". Runo löytyy myös kokoomateoksesta: Pentti Saaritsa, Runoja 1965-1982 (Kirjayhtymä, 1983), s. 127. |
| Onko venäläisen runoilijan Ivan Savitš Nikitin'in runoja suomennettu? Jos on, niin milloin? |
46 |
|
|
|
Löysin Ivan Savvitš Nikitiniltä (1824-1861) julkaistuna vain yhden suomennetun runon Kuoppa on kaivettu. Runon on suomentanut professori Lauri Viljanen (1900-1984) ja se on julkaistu seuraavissa kirjastoista saatavilla olevissa runoantologioissa.Kiparsky, Valentin ja Lauri Viljanen (toim.): Venäjän runotar: valikoima venäläistä lyriikkaa, Otava 1946Lauri Viljanen (toim.): Helikonin lähde: maailmanlyriikan suomennoksia, WSOY 1951Lähteet: Wikipedia: Ivan Nikitin, Finna-hakupalvelu |
| Missä runossa on tälläinen katkelma tai kenen runoilijan teksti tämä on: " Olen väsynyt matkan jälkeen, kun ylen paljon lien, vaiheeni monet nähnyt, uupunut… |
95 |
|
|
|
Mekään emme valitettavasti onnistuneet löytämään runosäkeiden alkuperää tai tekijää. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Isäni vihki meidät ja lausui tämän runon tilaisuudessa. Kuka on sen tekijä? Runo alkaa näin: Vain sun kanssas Herra Jeesus Käymme matkan yhteisen Kaksin emme… |
58 |
|
|
|
Runon ”Vain sun kanssas, Herra Jeesus” on kirjoittanut K. V. Tamminen (eli Kauko Veikko Tamminen). Runo on julkaistu Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen vuoden 1930 vuosikirjassa ”Kotimatkalla” (1929, s. 171-172). Tämä julkaisu on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Julkaisun lopussa olevan sisällysluettelon mukaan runon on kirjoittanut ”K. V. T.” eli K. V. Tamminen. Runo alkaa: ”Vain sun kanssas… emme kahden käydä tohdi, kanssas tie on turvainen…”.Tämä runo, tosin jonkin verran muunneltuna, sisältyy myös ”Siionin kanteleen” vuoden 1961 laitokseen (nro 458). Nuotin mukaan sävelmänä on ”kuopiolainen heng. kansansävelmä”. ”Siionin kanteleen” versiossa säkeistöjä on kuusi, kun... |
| Hakusessa runo ,jossa tällä elämänpituisella matkalla,jossa tiet poukkoilevat....mutta tällä matkalla olen laulanut kauneimmat lauluni ja rukoillut hartaimmat… |
52 |
|
|
|
En löytänyt virallista tekijää tai julkaistua teosta antamallesi katkelmalle. Ilmeisesti kyseessä on internetissä suru- ja tsemppikorteissa kiertänyt anonyymi runo. Teema ja tyyli muistuttaa hengellisten runoilijoiden Anna-Mari Kaskisen tai Anni Korpelan tuotantoa. Tutustumalla heidän runoihinsa voit löytää jotain samankaltaista. |
| Törmäsin vanhaan runonpätkään n.50-luvulta ja haluaisin tietää mistä runosta on kyse ja kenen käsialaa se on. "Älä muista surujaja. Hellä luontos voita. … |
78 |
|
|
|
Saimme vinkin kommentissa: Runon nimi on "Kansanlaulu" ja kirjoittaja Heikki Asunta (1904–1959). Tämä parodia kansanlaulusta "Älä itke, äitini" on julkaistu alun perin Asunnan kokoelmassa Viheriä oksa (1930) ja myöhemmin mm. antologiassa Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944). |
| Missä runossa toistuu säepari muistista mukaultuna: "jos en voi olla x, olen matto taikka hortensia". Muistiin tallentunut pätkä vuosien takaa todennäk… |
105 |
|
|
|
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet tätä runoa. Löytyisikö tämän palstan lukijoista runojen ystävä, joka tuntee matosta ja hortensiasta kertovat säkeet? |
| Kenen runosta on tämä, voisiko olla Aila Meriluodon ja mistä teoksesta se löytyy? Hän vuorten jälkeen paljon rojun alta löysi leijan, huilun, hyrrän sattumalta… |
74 |
|
|
|
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Huilu. Se on julkaistu kokoelmassa Uusia runoja (1924). Se löytyy myös useista Koskenniemen runojen kokoelmateoksista. Runosta on katkelma Sisä-Suomi -lehden numerossa 19.12.1924, joka löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista kokoelmista: 19.12.1924 Sisä-Suomi no 145 B - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Onko suomennettu Pablo Nerudan runoa, joka englanniksi alkaa sanoilla "I crave your mouth, your voice, your hair" |
82 |
|
|
|
Oheista runoa en löytänyt suomeksi Vaski-kirjastojen Turun pääkirjaston kirjoista. Alkuperäinen espanjankielinen sonetti XI on ilmestynyt Pablo Nerudan runokokoelmassa Cien sonetos de amor vuodelta 1959, ja se alkaa sanoilla "Tengo hambre de tu boca, de tu voz, de tu pelo". Kokoelma on saatavana Vaski-kirjastoista:Cien sonetos de amor | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKyseisen kokoelman runoja rinnakkain espanjaksi ja englanniksi on seuraavissa Vaski-kirjastojen kirjoissa: 100 love sonnets : Cien sonetos de amor | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot100 love sonnets = Cien sonetos de amor | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot |
| Oulussa Aaro Hellaakosken muistomerkissä on runo ”Ei aine käsiksi pääse polon rintamme kalleimpaan /viel kärsimys jälkehen jää se /se ei katoa milloinkaan…” En… |
71 |
|
|
|
Aaro Hellaakosken muistomerkkiin on hakattu säkeitä Hellaakosken runosta Ritari Rankki, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Me kaksi, 1920) ja sittemmin mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997).Lähde: Taidetta radan molemmin puolin |
| Kenen kirjoittama runo alkaa näin? Varkaan taikka suden muona oli lampaan lempi vuona. Mies nyt mietti kumpi paras, tapaa kurja vuona varas tahi luottaa kansan… |
67 |
|
|
|
"Varkaan taikka suden muona oli lampaan lempivuona" alkaa Lauri Viidan runon "Victoria" toinen osa. "Victoria" sisältyy Viidan "Betonimylläriin" (WSOY, 1947; useita painoksia) ja myös "Koottuihin runoihin" (WSOY, 1966; useita painoksia). |
| Missä runossa Saarikoski käyttää sanaa ”sihtuuna” |
125 |
|
|
|
Emme valitettavasti muistaneet mistä runosta voisi olla kyse. Muistaako joku kysymyksen lukijoista Saarikosken runon, jossa olisi käytetty sanaa "sihtuuna"? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Osmo Hormia (1926-83) kirjoitti ilmeisesti 1970- tai 1980-luvulla runon Siirtolaisten laulu, joka käsittelee Ruotsissa asuvia suomalaisia. Mistähän runon voisi… |
58 |
|
|
|
Emme löytäneet runoa nimeltä "Siirtolaisten laulu". Runo voi kenties olla hänen teoksessaan "Matkalaulu". Kyseistä teosta ei ole Vaasan kaupunginkirjastossa. Toisaalta, myös teoksen nimeä kantavan runon hengestä voi löytää siirtolaiselämän kaikuja. Emme voi tekijänoikeussyistä kirjoittaa runoa vastauksen yhteyteen, mutta löydät osia siitä Osmon muistokirjoituksesta Kieliviesti-lehden numerosta 1/83: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1176719/FULLTEXT01.pdf |
Kysy kirjastonhoitajalta