| Helsingin päärautatieaseman kellotornin kello löi ensimmäistä kertaa tänään, 20.8. 2023. Onko teillä tietoa, onko kellotornissa aina ollut soittokoneisto? Ja… |
200 |
|
|
|
Kellotornissa ei ole soittokoneistoa. Ääni toteutettiin kaiuttimin ja vahvistimin.
Ks. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009793728.html |
| Pitikö 1800-luvun lopulla käydä jotain kursseja päästäkseen asemamieheksi rautatieasemalle, vai koulutettiinko uudet työntekijät työn ohessa? |
88 |
|
|
|
Mikko Laakson kirjassa Oikeilla raiteilla : raideammattilaisten työn historia (Siltala, 2017) kerrotaan, että vuoteen 1922 asti rautateillä oli voimassa jako virkamiehiin ja palveluskuntaan. Ensinmainitut rekrytoitiin yleensä upseerien ja aliupseerien parista, jälkimmäiset edustivat suomenkielistä, alempaa yhteiskuntaluokkaa. Virkamiehille kuuluivat esimerkiksi keskushallinnon, asemapäällikön, sähköttäjän ja lipunmyyjän tehtävät. Palveluskunta taas työskenteli mm. juna-, asema- ja vaihdemiehinä, eikä näihin tehtäviin tarvittu kansakoulutodistuksen lisäksi muuta tutkintoa. 1800-luvun lopussa oli yleistä aloittaa asemalla palkattomana työntekijänä, ns. alokkaana, ja yletä siitä kokemuksen ja työnantajan tarjoaman koulutuksen avulla.... |
| Onko pääkaupunkiseudun juna-asemista olemassa valokuvapankkia tai videoesittelyitä? |
411 |
|
|
|
VR:n sivulta löytyvät asemaesittelyt kuvina. Esimerkkinä linkissä Espoo. https://www.vr.fi/cs/vr/fi/espoo_fi
|
| Opettajaksi opiskeleva etsii tietoa (muut tiedot 100 % hallinnassa) ja kysyy, montako rautatieasemaa on Suomessa? Laskennassa saisi olla käytössä ja… |
594 |
|
|
|
Rautatieasema-nimityksestä on luovuttu, ja nykyinen termi on rautatieliikennepaikka. Luettelo nykyisistä ja lakkautetuista rautatieliikennepaikoista löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_rautatieliikennepaikoista
Artikkelista löytyvät myös avaamis- ja mahdolliset lakkauttamispäivämäärät. Luettelo perustuu Jussi Iltasen kirjaan Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat, josta saa myös paljon lisätietoa aiheesta. Kirja on ilmestynyt 2009, joten kirjan osalta tilanne tuskin on täysin ennallaan.
Liikennevirasto julkaisee luetteloa rautatieliikennepaikoista. Uusin on tältä vuodelta (1/2016), eli luettelo kertoo senhetkisen tilanteen:
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2016-... |
| Millaiset junat ohittavat juna-asemia pääkaupupnkiseudulla? ovatko ne kaukojunia, tavarajunia, jotain erikoisempia junia? Minkä aseman junat useimmiten… |
708 |
|
|
|
Asemat, joilla pääkaupunkiseudun lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät löytyvät HSL:n sivuilta:
http://aikataulut.reittiopas.fi/linjat/fi/train.html
Kaukoliikenteen junat voivat pysähtyä Riihimäen, Leppävaaran, Tikkurilan ja Pasilan asemilla:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/abc_lahiliikenne
Tavarajunat pysähtyvät omien sopimustensa mukaan.
Eli kaikenlaiset junat ohittavat asemia pääkaupunkiseudulla. VR:ltä ei osattu arvioida, minkä aseman junat useimmiten ohittavat. Radoilla liikkuu satoja junavuoroja päivittäin. Aseman ohittamisessa noudatetaan Liikenneviraston antamia nopeusrajoituksia.
Junabongaus on harrastus, jossa voi mm. valokuvata junia, seurata kalustokiertoa tai yrittää löytää harvinaisia junia tai vetureita. Alla linkki Vantaan... |
| Vanha helsingin päärautatieaseman päätepysäkki kaivokadulla. Matka muistaakseni n.160 m. |
536 |
|
|
|
Helsingin rautatieaseman raiteet sijaitsivat aivan aseman vieressä Kaivokadun reunassa. Laitureiden päälle rakennettiin suuri puurakenteinen katos. Lähiliikenteen matkustajat tulivat juniin suoraan rautaportista Kaivokadulta ja ainoastaan kaukomatkustajat kulkivat asemahallin läpi. Rakennus sijaitsi lähempänä Kaivokatua kuin nykyinen asemarakennus. Sen pääty osoitti Kaivokadulle, ja pääsisäänkäynti oli Rautatientorin puolella.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema
http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/rautatieasema_2.html
|
| Suomen rautateiden vanhoja aikataulukirjoja? Missä voisi tutustua? |
1566 |
|
|
|
Ota yhteyttä Suomen Rautatiemuseoon. Museo tosin sijaitsee Hyvinkäällä. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää
Puhelin: 0307 25241, Fax: 0307 25240, e-mail info@rautatie.org
|
| Etsin rautiekirjallisuutta, lähinnä Kyrön rautatieasemasta, mutta myös Turku - HML radasta. |
1103 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston varastossa on muutamia teoksia luokassa 69.622, jotka käsittelevät Suomen rautatielaitoksen historiaa kuten Sohlman, K.E.: Piirteitä rautateiden historiasta ja Suomen valtionrautatiet 1862-1912. Uudemmasta kehityksestä kertoo sarja Valtionrautatiet, joka käsittää osat
1912-1937, 1937-1962 ja 1962-1987.
Aineistorekisteristämme voit myös hakea materiaalia esim. asiasanoilla "rautatiet"/"raideliikenne"/
"rautatieliikenne" ja yhdistämällä sen asiasanaan "historia".
Kyrön asemasta löytyi hyvin vähän aineistoa. Varastossa on teos Rautatieden arkkitehtuuri (lk. 72.36),
joka kertoo Suomen asema-arkkitehtuurista yleensä. Laajemmin asiaa käsitellään teoksessa
Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, jossa... |
| Haluan tiedot kaikilta kirjastoilta mitä kirjoja heillä on rautateistä, varsinkin koskien Ypäjän rautatieasemaa |
1376 |
|
|
|
Seuraavista rautateiden historiaa koskevista teoksista löytyy varmaan jonkin verran tietoa asemarakennuksistakin:
-Muistomerkki puusta perinnöksi, juhlakirja Pekka Kärjelle 16.4.2000.
[Helsinki], Museovirasto, 2000
-Kiiskinen, Kyösti, Rautahevon kyydissä junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon. Jyväskylä Gummerus, 1996
- Valanto, Sirkka, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, Hki, Museovirasto, 1982
Mahtaisiko Ypäjän asemasta löytyä jotain teoksesta Jokioisten rautatie 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, [Helsinki], Museorautatieyhdistys.
Sinun kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Ypäjän kirjastoon, heillä on varmaankin kotiseutukokoelma, josta saattaisi löytyä kirjallisuutta myös asemasta. Yhteystiedot: Osoite Perttulantie 59, 32100... |
| Seinäjoella (kaupunki, kauppala, taajaväkinen yhdyskunta) ei ole koskaan ollut virallista ruotsinkielistä nimeä. Seinäjoen rautatieaseman alkuperäinen nimi oli… |
1326 |
|
|
|
Näin yksityiskohtaisessa erikoisalan kysymyksessä kannattaa varmaan ottaa yhteyttä ko. erikoisalan tietopalveluun, esim. Suomen Rautatiemuseoon http://www.bearware.net/rautatie/fi/default.asp
Rautatiemuseolla on mm. yli 10 000 nidettä käsittävä kirjasto. Seinäjoen seudun paikallishistorioista saattaa myös löytyä tietoa (esim. Alanen, Aulis J. : Seinäjoen historia 1. 1970). Internet-linkissä http://www.helsinki.fi/~kekallio/asemasta.htm on tietoa mm. Seinäjoen seudun rautatieliikenteen alkuvaiheista.
|
Kysy kirjastonhoitajalta