rakennushistoria

11 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–11.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuka on aikoinaan rakennuttanut Marjatan talon Helsinkiin (Vilhovuorenkuja 20) ja kenelle se on kuulunut? Onko se joskus kuulunut Wärtsilä Oy:lle? 126 1.2.2021 Helsingin kaupunki on ostanut Wärtsilä oy:ltä osakehuoneiston, joka sijaitsi Marjatan talossa. "Kiinteistöjen ostot. Wärtsilä-yhtymä Oy:ltä päätettiin 1.90 2 mmk:n kauppahinnasta ostaa Bostads Ab. Wilhelmsberg -nimisen yhtiön osakkeet n:o 267—270, jotka oikeuttavat yhtiön omistamassa talossa Vilhovuorenkuja 20 olevan huoneiston n:o 141 hallintaan. Tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokkaan kuuluvista em. määrärahoista myönnettiin kiinteistölautakunnan käytettäväksi 1 913 412 mk kauppahinnan ja leimaveron suorittamista varten (22. 2. 173 §)." https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1956_01/1956_01_12.pdf Koko talon rakennuttajasta ei löytynyt tietoa. Suunnittelijoiksi mainitaan Georg...
Luin hiljattain vanhan Helsigin Sanomain uutisen Helsingin vanhimmasta kivirakennuksesta, niin sanotusta Apteekkitalosta Suomenlinnassa. Mikä on Tukholman,… 51 22.1.2021 Jos kivirakennuksilla tarkoitetaan tässä asuinrakennuksia eikä esimerkiksi kirkkoja, niin muun muassa näitä rakennuksia pidetään vanhimpina kivitaloina: Pariisin luultavasti vanhin kivitalo on Nicolas Flamelin rakennuttama talo, joka valmistui vuonna 1407. https://www.pop.culture.gouv.fr/notice/merimee/PA00086213 https://en.wikipedia.org/wiki/House_of_Nicolas_Flamel Tukholman Gamla Stanissa, osoitteessa Stora Gråmundgränd 5 sijaitsee Wibomska Huset 1400-luvulta. Talon tiedoissa ei korostettu rakennusmateriaalia, mutta kuvissa talo näyttää kivirakennukselta. http://www.stockholmgamlastan.se/byggnader/index.php Islannin vanhin kivitalo on Viðeyjarstofa, joka on rakennettu vuosina 1752-1755. Talo sijaitsee Viðeyn saarella lähellä...
Eivätkö ihmiset ole kokoontuneet yhteen juhlimaan tai käymään kauppaa sisätiloissa historialliseen aikaan koska aina kun jossakin ohjelmassa käsitellään… 77 23.7.2020 Kaupankäynti oli pitkään yksittäisten ammatinharjoittajien ja käsityöläisten vastuulla, eikä nykyisen kaltaisia suuria monimarketteja ole ollut vasta kuin joitakin kymmeniä vuosia. Vielä 1800-luvun alun Suomessa tuottajat myivät käytännössä itse sitä, mitä valmistivat. Ensimmäiset osuuskaupat tulivat Suomeen 1900-luvun alussa, samoin kuin Yhdysvaltojen ensimmäinen itsepalvelumarket avattiin 1916. Euroopassa kauppaa käytiin keskiajalla enimmäkseen satamakaupungeissa ja muissa keskittymissä, joita oli suurten kauppareittien varrella, ja näissäkin kojut, torit ja kivijalkakaupat sekä kiertelevät kauppiaat olivat yleisempiä kuin kovin pysyvät marketit.  Koska varsinaisten kaupparakennusten sijaan oli pääosin kärryjä, basaareja tai putiikkeja...
Onko missään kirjojen välissä Hietasaaren huviloista tietoutta edesmenneitten Martta ja Niilo Oulasvirran huvilakodistaan. Joskus 1975 luvulla se ainaki oli… 126 14.4.2020 Toppilansalmi - Hietasaari. Rakennusinventointi 1992 -julkaisussa (Oulun kaupunki, sarja A 109/1992) mainitaan osoitteessa Vaaskiventie 1 sijaitseva huvila, jonka on rakennuttanut oululainen merikapteeni ja joka on myöhemmin siirtynyt Oulasvirran suvun omistukseen. Nykyisin rakennus on tiettävästi kaupungin omistuksessa ja se on saanut huonon kuntonsa vuoksi purkuluvan. Huvilan runko-osat ovat vuodelta 1878. Lisärakennus on valmistunut 1920. Rakennusinventoinnin mukaan "Hirsirunkoinen, kiviperustuksien päällä oleva huvila on ulkoa vuorattu ja maalattu punamullalla. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä ja kerroksellisen rakenteensa." Erinomaisen katsauksen vanhaan oululaiseen huvilakulttuuriin saa Kaarina Niskalan...
Millaisia rakennus/sisustusmateriaaleja oli 50-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa? Lattia, seinät, keittiökalusteet, sohva jne. Entä millaista väritystä. 107 14.10.2019 50-luvun kerrostalojen rakennus-, ja sisustusmateriaaleista löytyy tietoja oheisista artikkeleista. https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Kaupunkiymparistot/Jalleenrakennuksesta_rationalismiin_1940(37712) https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Rakennusperinnon_hoito/Viisaita_korjausperiaatteita/Kerrostalojen_perusrakenteet_ja_talotekn(37828)   Kirjallisuutta: Kerrostalot. 1940-1960, Erkki Mäkiö et al., Rakennustietosäätiö, 1990. Sisustuskirja : tutkimuksellisia avauksia : Hki, 2011. (Teoksessa käsitellään kalusteita ja sisustustyylejä). Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista : Turku, 2008. (Tässä teoksessa käsitellään kattavasti eri rakennusmateriaaleja).  ...
Kaipaisin vinkkiä kirjasta/kirjoista, joissa olisi tietoa ja kuvamateriaalia Hämeenlinnan rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävistä… 165 12.7.2018 Meiltä löytyvät: Minun Hämeenlinnani / Salmi, Vexi. Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö / Putkonen, Lauri. Vanajanlinna / Eino Leino. Vuosi linnassa : Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin / Vilkuna, Anna-Maria Hämeenlinna : meidän kaupunkimme / toim. Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ; [värikuvat: Keijo Kääriäinen]. Lisää kirjoja saatte kaukolainaamalla muista kirjastoista.
Millä tavalla käytäntö on kautta historian määrittänyt rakentamisen estetiikkaa? Käsittääkseni vaikkapa puutalojen pysty-vaaka-pysty-mallinen ulkovuoraus on… 179 2.5.2018 Olet ehkä jo tutustunutkin Panu Kailan teoksiin. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät esim. Maalari maalasi taloa : julkisivujen värihistoria / Panu Kaila  2009 (978-952-468-181-0), Talo kautta aikojen. Julkisivujen historia / Kaila, Pietarila, Tomminen 1987 (951-676-403-7) ja Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila  1997 (951-0-19420-4). Muita kirjaehdotuksia: Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller  2002 (951-0-26336-2) ja Asunnon muodonmuutoksia : puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa / Kirsi Saarikangas 2002 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 860.  - 951-746-309-X). Hyödyllisiä linkkejä:  https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/ http://...
Vuorimiehenkatu 1:een liittyvä kysymys: aikaisemmassa vastauksessanne puhutaan vain siitä, että Merenkulkuhallitus sijaitsi kyseisessä osoitteessa… 1798 8.4.2010 Valitettavasti ei käytettävissämme olevien lähteiden kautta selvinnyt, olisiko sotaylioikeus toiminut jossain vaiheessa juuri Vuorimiehenkatu 1:ssä. Valtio kyllä vuokrasi ns. Marmoripalatsin Kaivopuiston Itäinen Puistotie 1:stä sotaylioikeuden istuntotiloiksi asekätkentäjutun käsittelyä varten v. 1947. http://fi.wikipedia.org/wiki/Marmoripalatsi Vuorimiehenkatu 1 on muutoin ollut todellinen merkkimiesten talo. Sitä ovat asuttaneet kenraalikuvernööri Bobrikovista alkaen lukuisat poliittisen, akateemisen ja sotilaallisen maailman vaikuttajat kuten esim. pääministerit Kyösti Kallio ja Aimo K. Cajander ja kenraalit Hugo Österman ja Kaarlo Heiskanen. http://www.yit.fi/palvelut/YIT-Koti/Asunnot/Uusimaa/Helsinki/Alueet/Vuo… Talossa ovat...
Mikä on nykyisen Pop/jazz konservatoriorakennuksen valmistumisvuosi ja kuka on sen suunnittelija? Rakennuksen osoite on Arabiankatu 2, 00560 Helsinki. 2075 27.3.2006 Pop & Jazz Konservatorio muutti nykyisiin tiloihinsa Arabian vanhan teollisuuskorttelin eteläosaan kesällä 1995. Tilojen suunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehdit Mauri Tommila ja Yrjänä Vuojala. Lisää tietoa osoitteesta http://www.terasrakenneyhdistys.fi/terasrakennelehti/1986-1998/96-2/006… ARTO-artikkelitietokannasta löytyi viitteet muutamiin lehtiartikkeleihin, joista saattaa olla iloa: *Hakola, Liisa: Pop & Jazz : konservatorion saneeraus ja uudisrakennus. - ProjektiUutiset : rakennusalan ammattilehti 8 (1995):4, s. 13-16, 18-20. *Pop/Jazz -konservatorio muuttaa Arabianrantaan : vanhasta tehdasmiljööstä rakentuu kulttuurin kaupunginosa. - Rakennustaito : rakentajain aikakauslehti 1995:6, 32-36. *Pop & Jazz Konservatorio...
Merenkulkuhallitus sijaitsi Vuorimiehenkatu 1:ssä Helsingissä. Viraston toiminta ja toiminta-ajankohta siellä? Nykyisinhän laitos toimii Porkkalankadulla. Entä… 4141 29.9.2005 Elia Heikelin ja Selim A. Lindqvistin Ullanlinnaan piirtämä Vuorimiehenkatu 1 valmistui vuonna 1897. Talon ensimmäinen omistaja oli Gustav Sundström puolisoineen. He möivät kiinteistön vuonna 1901 Suomen suuriruhtinaskunnalle eli valtiovallalle. Venäläiset hallintoviranomaiset sijoittivat Vuorimiehenkadulle santarmien esikunnan ja kenraalikuvernöörin kanslian, joten kyllä myös vuosina 1898-1904 kenraalikuvernöörinä toimineella Nikolai Bobrikovilla lienee ollut kansliansa siellä. Vuorimiehenkatu 1 kuuluu niihin Helsingin kantakaupungin kortteleihin, joilla on erityiset nimet. Vuorimiehenkatu 1:en korttelinimi on Ankerias. Merenkulkulaitos puolestaan muutti Vuorimiehenkatu 1:een heti perustamisensa jälkeen. Suomen itsenäistyttyä joulukuussa...
Tarvitsisin tietoa suomeen ensimmäisenä rakennetusta rivitalosta..kuulin, että se olisi Kulosaaressa ja rakennettu joskus 1910-luvulla. Olisi hyvä jos siitä… 1262 4.5.2005 Laura Kolben teoksesta "Kulosaari : unelma paremmasta tulevaisuudesta" vuodelta 1988 (s. 162) löytyi tieto, jonka mukaan arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemat Ribbinghofin rivitalot olivat Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus. Ne valmistuivat v. 1916-17. Kirjassa on myös piirroskuva alueen suunnitelmasta sekä runsaasti taustatietoja asiasta. Olli Lehtovuoren kirjassa "Suomalaisen asuntoarkkitehtuurin tarina" vuodelta 1999 kerrotaan ensimmäisistä rivitaloalueista ja ensimmäisistä elementtirakenteisista rivitaloista 1950-luvulla.