| Kun tulen Helsinkiin ja kävelen Pitkää siltaa. (Siis Hakaniemestä keskustaan päin.) Vasemmalla sillan penkereessä sillan eteläpäädyssä on suuri vanha… |
27 |
|
27.2.2024 |
|
Kumpikohan rakennuksista mahtaa olla kysyjän mielessä? Pitkänsillan eteläpuolella vasemmalla on Unioninkadulla taloyhtiö Bostadsaktiebolaget Unionsgatan 45, ja rannansuuntaisesti Siltavuorenranta 16.
Siltavuorenranta 16 valmistui vuonna 1885. Se oli alunperin Provianttimakasiini (viljamakasiini venäläiselle sotilasväelle), sitten Sota-arkiston käytössä ja sen jälkeen Kansallisarkiston lisätiloina.
Unioninkatu 45 valmistui vuonna 1926. Se tunnettiin myös nimellä Pikku Naantali.
Lähteet:
Ollila, Kaija : Puhvelista Punatulkkuun
[Helsinki] : Helsingin Sanomat, 1977
Helsingin vanhoja kortteleita : [1]
9519133585 kovakantinen
https://www.finna.fi/Record/hkm.C6CB42B9-71B9-401A-8D9D-1A292D9680AF?si…
https://finna.fi/Record/hkm.21DC0341-... |
| Tiedättekö satua, jossa hiiri asuu talossa. Ensin sammakko tulee ovelle ja pääsee taloon sisään. Sitten ovelle tule vuorotellen muita eläimiä ja lopuksi karhu… |
88 |
|
20.2.2024 |
|
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm. |
| Mistä saan tietää, onko tietty rakennus Tampereella suojeltu? |
96 |
|
5.2.2024 |
|
Tampereen suojellut rakennukset saa näkyviin kaupungin karttapalvelussa osoitteessa https://kartat.tampere.fi/oskari/. Valitse vasemman reunan valikosta "karttatasot", sitten esiin tulevasta valikosta "kaavoitus" ja vielä "asemakaava". Valitse sitten sen alla näkyvistä vaihtoehdoista "Asemakaavojen rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (julkinen)" aktiiviseksi. Suojellut rakennukset on merkitty karttapohjaan oranssilla värillä. Sivun alalaidasta voi vaihtaa pohjaksi ilmakuvan, josta merkintä erottuu paremmin.
|
| Saako Helsingin kuuluisissa rakennuksissa kuten Eduskuntatalossa vierailla ilman varsinaista asiaa? |
91 |
|
4.1.2024 |
|
Yliopistojen rakennukset ovat julkisia tiloja, ja niiden avoimissa osissa voi vierailla aukioloaikojen mukaan. Helsingin yliopiston rakennusten aukioloajat löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/tama-helsingin-yliopisto/ylio…. Kuvaamisesta löytyy tietoa tältä sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/medialle/valo-ja-videokuvaamin….
Senaatintorin ympärillä olevista rakennuksista avoimia vierailukohteita ovat myös Kansalliskirjasto (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/vierailu-kirjastossa), tuomiokirkko (https://helsingintuomiokirkko.fi/index/info.html#) ja Sederholmin talossa sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, johon on maksuton pääsy (https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/). Tuomiokirkon kivijalassa... |
| Minua kiinnostaa sana omakotitalo. Äkkiä en keksinyt muista osaamistani kielistä suoraa vastaavaa sanaa. Wikipedia osa kertoa omakotitalon historiasta, mutta… |
126 |
|
13.11.2023 |
|
Omakotitalo ei ole sanana suomen kielessä kovin vanha. Sana omakotitalo esiintyy vasta 1920-luvulta lähtien, sitä ennen käytettiin vastaavista taloista nimitystä pienasunto, yhdenperheentalo tai pieni asuintalo.
Omakotitaloista ja niiden rakentamisesta säädettiin ensimmäinen laki vuonna 1927, jossa myös määriteltiin omakotitalo ensimmäisen kerran. Omakotitaloksi kutsuttiin yhden- tai kahden perheen taloa, joka oli rakennuttajansa omana asuntona ja johon kuului pieni puutarha. Samalla valtio perusti lakisääteisen omakotitalorahaston (ARAVA-järjestelmä), joka myönsi lainoja korkeintaan 100 neliömetrin kokoiselle asunnolle 30 - 40 % lainaosuudella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(5701)
Myös Kansalliskirjaston... |
| Helsingin Palvelijatarkoti, Kalevankatu 21? |
90 |
|
14.9.2023 |
|
Kalevankatu 21 historiaa voisi ryhtyä selvittämään Arkistojen portin kautta. Sieltä löytyy osio Helsingin kaupungin kiinteistökortisto, jossa on tietoja 1800-luvulta 1950-luvulle. Sivuilta löytyvät myös tarkemmat hakuohjeet, sekä viittaus kirjallisuus lähteisiin.
Helsingin vanhoja kortteleita, osat 1-6. Helsingin sanomat, 1975–2001.
Mistä tietoa rakennusten historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Toim. Lahti, Juhana et al. Suomen rakennustaiteen museo 2003.
Linkki sivustolle
Kalevankadusta löytyy Wikipedia-artikkeli, josta löytyy tieto talon arkkitehdeistä. Talon suunnitteli Florentin Granholm, 1879 (korotukset Karl Johan Grönstrand 1890 ja Zaida Finkenberg 1892) Artikkelissa mainitaan myös muutama kuuluisa asukas... |
| Olisin kiinnostunut tietämään enemmän Turun vanhoista säilyneistä rakennuksista. |
114 |
|
13.3.2023 |
|
Turun vanhoista rakennuksista on kirjoitettu paljon kirjoja. Alla on joitain ehdotuksia - lisää löytyy esimerkiksi hyllystä 92.81 (Varsinais-Suomen historia) ja 72.92 (Arkkitehtuurin historia, Suomi).
Aalto, Petri:
Turun lähiöt
Laaksonen, Mikko:
Turku: historialliset kaupunkikartat
Turun seudun arkkitehtuuriopas
Turun seutu kartoin
Lahtinen, Rauno:
Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa
Kävely jugendtalojen Turussa
Turku ennen ja nyt
Turku ilmasta
Turun Jugend
Kylistä kasvoi Turku (Turun museokeskus 2021)
Myös internetistä voi löytää tietoa Turun rakennuksista. Yksi hyvä tiedonlähde on Turun opaskartta osoitteessa opaskartta.turku.fi . Jos valitset kartan valikosta Asuminen ja rakentaminen -> Rakennustiedot,... |
| Minua kiinnostaa Turussa Pakkarinkatu 1:ssä oleva jugend-henkinen kivitalo. Milloin se on rakennettu ja kuka sen on suunnitellut? |
188 |
|
15.11.2022 |
|
Rauno Lahtisen ja Hannu Laaksosen teoksessa Kävely jugendtalojen Turussa (2006, s.151) kerrotaan, että rakennusmestari Adrian Thomander sai piirrettäväkseen Linnankadun ja Pakkarinkadun kulmassa olevat puutalot vuonna 1907. Talojen piirustukset tilasi talonomistaja, poliisikonstaapeli Gustaf Emil Järvinen. Sisäpihan rakennukset suunnitteli puolestaan veli rakennusmestari Kaarlo Thomander. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1911, valmistui Pakkarinkadun puolella oleva kivinen naapurirakennus, joka sekin oli Adrian Thomanderin poliisikonstaapeli Järviselle suunnittelema. Kirjassa mainitaan talon huomiota herättävin osa, sen puolipyöreä torniosa. Kirjan mukaan samantyyppisen Thomander oli alun perin suunnitellut myös Humalistonkatu 13:een, mutta... |
| Mikä Metson kirjaston ulkoportaita vaivaa? |
82 |
|
7.9.2022 |
|
Portaiden värjäytymisen todennäköinen syy on saumalaastissa. Asiasta on ilmoitettu eteenpäin ja portaisiin on tulossa kuntotarkastus, jossa selvitetään, vaikuttaako asiaan jokin muukin tekijä. |
| Mikä rakennus sijaitsi Turun Vartionvuorenmäellä tähtitornin vieressä |
318 |
|
23.6.2022 |
|
Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".
Lähteet
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980.
"Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu 23.6.... |
| Mikä suomalainen ilmeisesti yliopiston kampus on tässä seuraavassa linkissä olevassa kuvassa? Ei tuo ole ainakaan Tampereen yliopistosta? (Nettisivulla kuva,… |
182 |
|
22.6.2022 |
|
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029 |
| Nurmijärvellä sijainnut Savitorppa toimi aikanaan keramiikan pajana ja taiteilijakotina. Mikä on rakennuksen nykytilanne? |
209 |
|
20.4.2022 |
|
Kysyin tätä Nurmijärven kunnalta, mutta selvitystyö näyttää kestävän. Ilmeisesti talo ei ole kunnan omaisuutta.
Se on kuitenkin merkitty Nurmijärven rakennusperintöselvitykseen suojeltavaksi rakennukseksi.
Vastaus saapuikin jo muutaman päivän odotuksella. Kiinteistön omistaa nykyään Ahlströ Antti kuolinpesä. Yhteystietoja ei ole saatavissa. |
| Katajanokanlaituri 1, Mitä eri yrityksiä ja viranomaisia tässä talossa on sen alusta nykyiseen hetkeen saakka toiminut? |
180 |
|
19.4.2022 |
|
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,... |
| Mitä nämä ötökät ovat? |
394 |
|
10.2.2022 |
|
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset.fi/ ja... |
| Koska Tampereen yliopistollisen sairaalan R-rakennus eli Radius on rakennettu? |
494 |
|
24.1.2022 |
|
Radius on valmistunut vuonna 2007.
http://www.vpl.fi/?portfolio=radius-tampereen-yliopistollinen-sairaala-2005-2007https://www.tays.fi/fi-FI/Toimipaikat/Tays_Keskussairaala/Hoitoyksikot/Syopatautien_poliklinikka/Syopalaakehoidon_uusitut_tilat_ovat_toim(131570) |
| Oulun Ainola kiinnostaa. Mitstä Anola on saanut nimensä? Onko nykyisestä rakennuksesta parempaa tietoa kuin Wikipediasta löytyvät? Mikä puu tai iso pensas on… |
203 |
|
29.11.2021 |
|
Rakennuksen nimi on ollut Ainola jo silloin, kun kauppaneuvos Åströmin suku lahjoitti huvilan Oulun kaupungille vuonna 1910. Lahjoituksen ehtona oli, että rakennuksen tuli toimia kirjastona ja museona. Nimi Ainola periytyi myös puuhuvilan tilalle rakennetulle kivirakennukselle. Atte Kalajoki kertoo kirjassaan Totta ja tarua (2001), että Ainola on nimetty Hemming ja Maria Åströmin tyttären Hannan mukaan. Hän oli perheen ainoa lapsi - siitä siis nimi Ainola.
Museon edessä kasvava puu on ehkä saarnivaahtera.
Ainolasta voi lukea lisää näistä teoksista:Maija-Liisa Bäckström: Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys r.y. 1896-1976 (1976)Kaarina Niskala: Hurmaavat Hupisaaret (2005)Anne Helaakoski: Ainola juhlii koko viikon. Kaleva 5.10.2011, s. 17. |
| Rakennustaiteen tekijänoikeudet |
459 |
|
30.9.2021 |
|
Rakennuksen saa kyllä valokuvata, piirtää tai maalata, mutta rakennuksen fyysinen muuttaminen tai toisen täsmälleen samanlaisen rakennuksen rakentaminen on kiellettyä, jos rakennus täyttää teoksen tuntomerkit. Tosin rakennustakin saa tekijän luvatta muuttaa, jos se on teknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Tekijänoikeuslaki Pykälä 25 e
"Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee.... |
| Turussa Koulukatu 5:n kohdalla on vanha kivinen hallirakennus, jonka historiasta tuntuu olevan mahdotonta löytää tietoa? |
287 |
|
28.9.2021 |
|
Turun kaupungin VII kaupunginosan korttelin 6 tontilla 1 (osoite Eerikinkatu 34 - Koulukatu 5) sijaitsevat entisen kaasulaitoksen konttorirakennus sekä pihan tallit ja makasiinit.
Lähde:
Turun kaupunginhallituksen kokouspöytäkirja 7.9.2009 Lausunnon antaminen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n tekemästä rakennussuojeluesityksestä (Koulukadun maisemakokonaisuus) https://ah.turku.fi/kh/2009/0907022x/2158616.htm
Kaupungin kaasulaitos toimi yhä 1920-luvulla Eerikinkadun ja Ursininkadun kulmassa. Koska vanha kaasulaitos ei kyennyt tyydyttämään nousevaa kaasunkulutusta, uusi kaasutehdas rakennettiin kaasukellon viereen ja se aloitti toimintansa joulukuussa 1929. Vanhan kaasulaitoksen... |
| Helsingin City-Centeriä on kuulemma alettu kutsumaan Makkarataloksi, koska Kari Suomalainen teki aiheesta pilakuvan. Mistä löytäisin tuon pilakuvan? |
1508 |
|
17.8.2021 |
|
City-Center oli Viljo Revellin (1910–1964) ja Heikki Castrénin (1929–1980) 1960-luvun alkupuolella Helsinkiin suunnittelema korttelikokonaisuus, joka oli tarkoitus rakentaa Kaivokadun, Keskuskadun ja Aleksanterinkadun rajaamalle alueelle. Suunnitelmasta toteutettiin lopulta ainoastaan Makkaratalona tunnettu rakennus, sillä sen täydellinen toteuttaminen olisi vaatinut monien vanhojen rakennusten purkamista. Revellin ja Castrénin suunnittelema Makkaratalo (virallisesti City-Center) valmistui vuonna 1967, vaikka sen tieltä jouduttiinkin purkamaan uusrenessanssia edustanut Skohan talo. Makkaratalo itse edustaa modernistista betonibrutalismia, joka heijastee valmistumisaikansa ihanteita nopeasti modernisoituvasta ja autoistuvasta... |
| Mikä on Pyynikin näkötornin vieressä oleva pieni punainen puurakennus? |
459 |
|
24.6.2021 |
|
Tampereen kaupungin tilapalvelujen mukaan rakennus on Tampereen kaupungin omistama ja asumiskäytössä, tällä hetkellä siinä asuu yksityishenkilö vuokralla. Rakennus on ollut olemassa jo ennen nykyistä graniittista näkötornia, joka valmistui vuonna 1929.
Pyynikin näkötornin vaiheista voi lukea Anne Volasen artikkeleista Tammerkoski-lehdestä. "Harjuteitä ja maisemia" -artikkelin mukaan ensimmäisen näkötornin rakentamisen valmistelu alkoi marraskuussa 1887. Tornin kupeeseen suunniteltiin torninhoitajan asuntoa ja keittiörakennusta ja suunnitelma myös toteutui, sillä myöhemmin todetaan, että "torni ja sen vieressä oleva vahtimestarin tupa keittiöineen oli tullut maksamaan 4500 markkaa". Onko kysymyksessä juuri tuo punainen puurakennus, siitä... |
Kysy kirjastonhoitajalta
