Raittila Anna-Maija

12 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–12.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten menee Anna-Maija Raittilan runo, joka kertoo Inkerin häistä? Se on teoksessa Ruiskukkaehtoo. 56 Anna-Maija Raittilan runo "Hääaaton aamu" päättyy säkeeseen "On huomenna Inkerin häät!". Kuten jo tiedätkin, Runo sisältyy Raittilan kokoelmaan "Ruiskukkaehtoo" (WSOY, 1947) ja myös hänen teokseensa "Valitut runot : runoja vuosilta 1947-1974" (Kirjayhtymä, 1978).
Miten alkaa runo: Ruiskukkaehtoo? Onko Raittilan runo? 191 Ruiskukkaehtoo on Anna-Maija Raittilan runo saman nimisestä kokoelmasta vuodelta 1947. Runo alkaa riveillä Taivaanko peltoa poljen! / Tähtiä täynnä on maa! https://finna.fi/    
Olen muinoin saanut ystävältäni runon - tai ehkä osan runosta. Kysyn nyt runon tekijää (Baudelaire??), julksisuvuotta sekä kokoelman nimeä. Suunnilleen näin… 98 Kyseessä on unkarilaisen Győző Csorban (1916 - 1995) runo Tämä ruusu tämä ruusu ( E rózsa E rózsa) kokoelmasta Séta és meditácio (1959 - 1964). Runon on suomentanut Anna-Maija Raittila ja se sisältyy unkarilaisen runouden antologiaan Kaivojen maa :  valikoima unkarilaista nykylyriikkaa (Kirjayhtymä, 1970, s. 31 - 32) Teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ https://csorbagyozo.hu/ http://mek.oszk.hu/02300/02370/
Hermann Hessen runo ”Vaiheet". 2383 Hermann Hessen runosta Vaiheet (Stufen) on kaksi suomennosta. Anna-Maija Raittilan suomennos sisältyy teoksiin Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (1983, s. 40) ja Maailman runosydän ( 1998, s. 565). Elvi Sinervon suomennos sisältyy teokseen Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (1995, s. 232). http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueellasi voit tarkistaa täältä. https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Etsin Anna-Maija Raittilan suomentamaa Johan Olav Wallinin kirjoittamaa runoa/virttä "Var är min vän" (Psalmen 305). Suomennos ilmeisesti "Missä on Ystäväni",… 299 Anna-Maija Raittilan suomennos "Missä on Ystäväni" Johan Olof Wallinin runosta "Var är den Vän" sisältyy seuraaviin nuotteihin: Erkkilä, Vesa: Elävät sinua ylistävät : Vesa Erkkilän hengellisiä yksinlauluja (FinnArtes, 2004; runoilijan nimi on julkaisussa virheellisesti "A. O. Wallin") Ruotsin kirkon virsikirja (Verbum, 2003, ISBN 91-526-5510-5; virret 305A ja 305B)
Syysruno kateissa! Mistä löytyy? Kenen, ja mikä kokoelma?" 666 Kadonnut syysruno on Anna-Maija Raittilan Viimeinen kesäilta hänen vuonna 1947 ilmestyneestä esikoiskokoelmastaan Ruiskukkaehtoo.
Asiakas kaipaa äidin menettämisestä kertovaa unkarilaista runoa 70-80 luvulta, runon nimi on/tai runossa mainitaan: Ei ole tiistaivehnästä 388 Kyseessä on Lajos Áprilyn (1887 - 1967) runo Tiistain vehnänen (Kalács, keddi kalács). Runo on kokoelmasta Ábel füstje (1965) , runosarjasta Fekete kő. Suomennos on luettavissa Anna-Maija Raittilan kääntämänä antologiasta Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1981, s. 66 - 67). http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=f56caa87-f95f-4fa0-b205-bec530f7b823 https://en.wikipedia.org/wiki/Lajos_%C3%81prily
Miten on virsi vanha kokonaisuudessaan levolle laskeun luojani armias ole suojani. 5189 Teksti nykyisen virsikirjan virteen 563 Ilta on tullut, Luojani oli alun perin yksisäkeistöinen. Tämä englanninkielinen lasten iltarukous ilmestyi tuntemattoman suomentajan kääntämänä vuonna 1860 Rietrikki Polénin toimittamassa lastenlehdessä Varpunen, jossa se kuului näin: Levolle laskeun, Luojani, / ole armias suojani, / sijaltani jos en nousisi, / ota taivaaseen tykösi. Sofie Lithenius sävelsi rukouksen 1890-luvulla. Edelleen yksisäkeistöisenä se liitettiin Pyhäkoululauluja-valikoimaan vuonna 1912 ja Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1920 tällaisena: Levolle lasken, Luojani, / Armias ole suojani, / Jos sijaltan' en nousisi, / Taivaaseen ota tykösi! Kolmisäkeistöiseksi laulun laajensi todennäköisesti Aune Krohn, joka samalla myös...
Oi Jumala, kuuntele runo, Villu Jurjo, suom. Anna-Maija Raittila, mistä kirjoista sen voisi löytää? Mistä teoksesta löytyy Mika Waltarin runo Salaisuus? 566 Villu Jürjon runo Oi Jumala, kuuntele sisältyy runoantologioihin Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (toim. Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1982) ja Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998). Mika Waltarin runo Salaisuus julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Sinä kirkkain (1929). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979). Edellä mainitut teokset lukuun ottamatta Waltarin Sinä kirkkain -teosta kuuluvat alueenne kirjastoverkon kokoelmiin. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ https://finna.fi/ Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979)
Etsin runoa, jossa yksi lause menee muistaakseni näin; Miksikö itkisin, siksikö vain kun en näe. Sitten jotenkin; Silmiksi sinulle, siiviksi sokealle... 1326 Hei! Voisikohan kyseessä olla Anna-Maija Raittilan runo Sokea? Se alkaa seuraavasti: -Ei ole siipiä, ei ole enkeleitä. -Miksi uskoisin - siksikö vain, kun en näe! -Mitä silmistä sumentuneista näistä, -mitä siivettömistä olkapäistä! -Siksikö vain en uskoisi, kun en näe? Runo löytyy ainakin teoksesta Rakkaudellasi hellytät: uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja. Kirjaneliö 1980
Herman Hesse: Arosusi. Suomennos Eeva-Liisa Manner. On olemassa toinenkin suomennos jokaa alkaa: "Arosusi, minä hölkytän ympyrää maailman umpihangissa,..." 3275 Hermann Hessen runokokoelmassa Huilunsoittaja: runoja 1895-1941 on toinen suomennos Arosusi-romaanissa olevasta runosta Arosusi. Sen on suomentanut Anna-Maija Raittila. Suomennos on vuodelta 1977.
Kateissa on runoilijan nimi, käsittääkseni unkarilainen, jotain tyyliin Erz... Tyrk... alkoivat nimet. Kuulin runon eräässä puheessa ja puhuja mainitsi nimen… 1199 Kyseessä on varmaan unkarilainen runoilija Erzsébet Túrmezei, jonka uskonnollista lyriikkaa Anna-Maija Raittila on kääntänyt suomeksi kolmiosaiseen käännösrunosarjaansa Uskon lyriikkaa: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa. Teokset ovat Kutsut minua nimeltä, Suurempi kuin sydämeni ja Lähteenkirkas hiljaisuus. Niiden saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi/ .