puulajit

7 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–7.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tammenterhon istutus 148 Tammenterhon idättämisestä ja taimen kasvattamisesta löytyy tietoa esim. seuraavista artikkeleista:Kotiliesi: https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/tammen-kasvatus-terhosta/Metsälehti: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lukijakysymys-miten-idatan-tammen/#632548b1Molemmissa jutuissa viitataan terhojen keräämiseen tuoreeltaan syksyllä, sillä kuivuneet terhot eivät idä. 
Mitkä ovat Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan laajimmat tervaleppämetsät? 87 Suomen lajitietokeskuksen sivuilta löytyy havaintopohjaista tietoa tervalepän esiintymisestä Suomessa ja Euroopassa: https://laji.fi/taxon/MX.38008/occurrence. Lajitietokeskuksen ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Tarkemman tiedon osalta kannattaa kääntyä suoraan sen puoleen: https://luomus.fi/fi/info.  
Mitä puulajeja Suomessa voi onnistuneesti kasvattaa kuusen, männyn ja koivun lisäksi? Mistä löytyy kattavaa luotettavaa tietoa niistä ja niiden ominaisuuksista… 168 Tietoa näistä aiheista voi hakea kirjastojen tietokannoista asiasanoilla metsänkasvatus, metsänhoito ja puulajit. Kirjoja suomalaisista puulajeista ja niiden kasvatuksesta sekä metsänhoidosta ja uudistuksesta: Valkonen, Sauli (2020): Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, Metsäkustannus. Luoranen, Jaana (2020) Metsänuudistaminen, Metsäkustannus. Pihlström, Kåre (2020) Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa, Metsäkustannus. Jatkuvaa kasvatusta jokametsään (2018), Itä-Suomen yliopisto. Haavan kasvatus ja käyttö (2000), Metsälehti-kustannus.   Verkosta Metsänhoidon suositukset-sivustolta löytyy tietoa metsän uudistamisesta eri puulajeille: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/...
Ovatko tunturikoivu ja hieskoivu saman lajin alalajeja? Kuinka korkeaksi tunturikoivu voi kasvaa esim. Etelä-Suomessa? 929 Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan. Lähteet: Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010) Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
Etsin tietoa Suomessa viihtyvistä, ulkomaisista, harvinaisista puulajeista. Minulla on kotona teokset Euroopan puut ja pensaat (hyvin suppea) ja Euroopan… 2636 Suomessa kasvavista puulajeista löytyy kyllä kirjoja HelMet-haun avulla osoitteessa http://www.helmet.fi. Valitse aihehaku: puulajit, rajaa hakua pudotusvalikosta aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi. Kirjasssa "Suomalaisia puulajipuistoja" on esimerkiksi kerrottu arboretumeista ja listattu niissä kasvavia, harvinaisiakin puita. Kokeile myös aihehakuja jalopuut, lehtipuut, havupuut. Kannattaa käydä myös Dendrologian seuran sivuilla osoitteessa http://www.dendrologianseura.fi
Etsin tietoa Jugendtyylistä huonekaluissa, intarsiasta, shellakan historiasta ja loimukoivusta materiaalina. 1250 Jugentyylistä löydät aineistoa hakemalla vapaa-sanakentässä sanalla "jugend" jonka voit myös yhdistää "ja" -sanalla sanaan "huonekalu". Mukana on sekä suomen- että englanninkielisiä kirjoja, joihin kannattaa tutustua itse. Intarsiasta löytyy samoin hakemalla yksinkertaisesti sanalla "intarsia". Voit kokeilla myös hakusanoja "puutyöt", "puuntyöstö". Loimukoivusta voit etsiä tietoa yleisistä puulajeja tai koivua käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy esimerkiksi hakusanoilla "koivu" ja "puulajit". Esimerkiksi luokista 57.11 ja 64.11 löytyy puuaiheisia kirjoja. Osoitteessa http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/puuteknologia/ on Taideteollisen korkeakoulun puuteknologiaa käsittelevä sivusto, jonka lähdeluetteloon kannattaa tutustua. Sellakasta...
Tahtoisin tietää minkä lajin jalavia Turun tuomiokirkkopuiston jalavat ovat? 1168 Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii). Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis). Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .