| Voiko riikinruotsissa (varsinkin Tukholman alueella) käyttää sanaa fest puhuttaessa festareista/ tarkoittaessa festareita (eikä sanaa festival)? Mielestäni… |
52 |
|
19.12.2023 |
|
Selvittelin asiaa sekä verkkohakujen että ruotsinkielisten työtovereiden avulla. Sana "fest" esiintyy verkossa toisinaan merkityksessä "festival", mutta yleensä aina yhdyssanan jälkiosana (gymnastikfest, schlagerfest, Jazzfesten). Ilmiö ei vaikuttaisi rajoittuvan Tukholman alueeseen. Pitäisin todennäköisenä, että sanan käytöllä on yhteys englannin kielen vastaavaan sanaan (ks. esim. Urban Dictionary) tai saksan moniin fest-loppuisiin tapahtumiin (Oktoberfest, Beethovenfest, Asparagusfest, Onionfest). |
| 1800-luvun alkupuolella tapaa parikymppinen nuorukainen metsässä karjapolulla 16-vuotiaan neidon. He tapaavat ensimmäistä kertaa, eivät tunne toisiaan. Neito… |
98 |
|
11.12.2023 |
|
Lähetin kysymyksesi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiantuntijalle ja sieltä ystävällisesti vastasi suomen kielen dosentti Kirsi-Maria Nummila. Alla hänen vastauksensa:
"Poika olisi esittänyt tervehdyksensä ja kysymyksensä omalla puhekielellään eli paikallisella murteella. Koska nuorten kohtaamispaikka ei ole tiedossa, ei kysymykseen voi vastata tämän tarkemmin. Tervehdyksenä poika olisi kaiketi voinut käyttää esimerkiksi tervehdyksiä Iltaa, ehtoota, päivää tai terve, jotka ovat kaikki vanhoja.
Meillä ei ole juuri olemassa tietoja 1800-luvun alkupuolen tavallisen kansan keskusteluista ja muusta arkisesta kielenkäytöstä. Esimerkiksi tuon ajan kirjoihin tallentunut suomen kieli eroaa siitä. Voidaan kuitenkin ajatella, että tuolloin... |
| Milloin Suomessa alettiin kutsua punaviiniä punkuksi? Voiko punk kulttuuria syyttää siitä että valko- ja punaviinin puhekielen nimitys on erilainen? |
103 |
|
30.10.2023 |
|
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa punkku-sanan käytön alun 50-luvulle, joten punk-kulttuuria voitaneen pitää syyttömänä siihen, ettei meillä juoda valkkarin ohella punkkaria. |
| Moikka! Olen yrittänyt löytää tutkimusta mistä luin ehkä yli 15v sitten. Siinä oli tutkittu suomen kielen sanoja puhumiselle. Tutkimuksessa oli löydetty… |
97 |
|
14.2.2023 |
|
Täsmälleen etsimäsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt. Kotuksen kirjastosta ehdotettiin, josko kyse olisi Ulla Vanhatalon väitöskirja-artikkelista (2002), jossa selvitettiin kyselytestillä kielenkäyttäjien käsityksiä siitä, minkälaisia merkityseroja erilaiset kommunikaatioverbit kantavat.
Linkki artikkeliin tässä. |
| Mistä tulee sanonta meikämanne? |
425 |
|
17.1.2023 |
|
Meikämanne on kaiketi muunnos 'meikäläisestä'. Vastaavia varhaisempia väännöksiä ovat esimerkiksi meikämauno, meikka, meikki, meikku, meikkis ja meikkapoika; samanaikaisia meikkämanne, meikä, meikämanni, meikäpoika ja meitsi (Heikki Paunonen & Jeongdo Kim, Nyt mä bonjaan : stuomi-stadi-sanakirja).
|
| Mistä voisi kuunnella miten suomen kieltä puhuttiin vaikkapa 1600-luvulla? Käsittääkseni sellaista kieltä voi lukea, siis sitä on painettu. Että sitä voi… |
408 |
|
5.9.2022 |
|
Suomen kieltä alettiin kirjoittaa laajemmin 1500-luvulla. Niin sanotun vanhan kirjasuomen kauden katsotaan alkaneen 1540-luvulla julkaistuista ensimmäisistä suomenkielisistä painotuotteista. Suomen murteita ja niitä edeltäviä kielimuotoja oli toki puhuttu jo paljon tätä ennenkin.
1600-luvulla kirjoitettua suomen kieltä voi kuunnella verkossa Kotimaisten kielten keskuksen videoilla, joilla Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat lukevat aikakauden tekstejä ääneen: https://www.kotus.fi/kielitieto/vanha_kirjasuomi/kuuntele_vanhaa_kirjasuomea
On hyvä muistaa, että vastaavalla tavalla kuin sopimuksiin ja normeihin perustuva nykyinen kirjakielemme ei varsinaisesti ole kenenkään äidinkieli, eivät 1600-luvulla kirjoitetut tekstitkään kuvaa... |
| Miksi jos sanotaan, että on esim. etsinyt jotakin paljon, niin sanotaankin, että vähän minä olen etsinyt sitä? |
149 |
|
5.5.2022 |
|
Hei!
Sana vähän sopii yllättävän moneen yhteyteen. Kysymyksessäsi mainitussa esimerkissä se on niin sanottu vahvistussana, jonka tehtävä on kirjaimellisesti vahvistaa lauseessa esiintyvää ilmausta. (Kielitoimiston sanakirja, viitattu 5.5.2022)
Vahvistussanojen roolia on pohdittu kattavammin esimerkiksi tässä Turun Sanomien kolumnissa (viitattu 5.5.2022), jossa esitellään muitakin sanoja, joita voidaan käyttää samalla tavalla nurinkurisesti kuin sanaa vähän. |
| Kysymykseni liittyy puhumiseen. Erityisesti nuoret naiset narisevat Ääni tulee kurkusta ja välillä hyppää falsettiin. Radiotoimittajissakin on narisijoita… |
436 |
|
30.3.2022 |
|
Et ole ainoa, joka on kiinnittänyt huomiota lisääntyneeseen nousevaan intonaatioon ja narisevaan puhetapaan. Yle kirjoitti aiheesta jutun jo lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2013. Silloin tutukija Johanna Vaattovaara arveli, että puhetapa saattaa olla keino ilmentää naisellisuutta. Samalla vähän lapsekkaalla puhetavalla voidaan viestiä myös tuttavuutta ja läheisyyttä. https://yle.fi/uutiset/3-6434290
Vuonna 2020 tehtiin tutkimus, jossa havaittiin suomalaisten naisopiskelijoiden puhekorkeuden nousseen selvästi 1990-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Korkeammalta puhuminen saattaa aiheuttaa ongelmia puheen tuottamiseen, mikä kuuluu esimerkiksi puheen narinana. Tarkkaa syytä nyt havaittuun puhekorkeuden nousuun ei ole vielä tutkittu, mutta... |
| Kuuluuko sana "tinttarointi" johonkin murteeseen vai onko se tavallista arkikieltä? |
203 |
|
9.12.2021 |
|
Sitä ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults eikä slangisanastoista, Erkki J. Kauhanen, http://stadinslangi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/11/suomi_slang… ja Seppo Palander, https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-s-o/. Se on siis ilmeisesti yleistä puhekieltä. Kotuksella on kielineuvontaa myös verkossa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv… ja myös murteiden sanakirjan toimitukseen saa yhteyden, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey… |
| Mistä juontuu sana kotoota? Siis lähdin kotoota. Eikö oikea muoto ole lähdin kotoa. |
1325 |
|
16.7.2021 |
|
Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'.
Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi) |
| Mistä tämä vimma sanojen pätkimiseen on tullut? ”hemmetti ku tossa kotimatkalla kävellessä aattelin et googlaan kätevästi ohjeet yhtee hiustenhoitojuttuu, et… |
190 |
|
8.3.2021 |
|
Keskustelua puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta on käyty runsaasti paitsi kielen kehittämisen myös kielentutkimuksen ja kielenhuollon näkökulmista. Aihe on edelleen ajankohtainen, koska nykyaikaiset viestintävälineet, kuten tekstiviestit ja verkon keskustelupalstat, häivyttävät puheen ja kirjoituksen rajaa.
Puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat monella tavalla siinä, miten niitä käytännössä tuotetaan ja otetaan vastaan. Ne ilmenevät eri tavoin, koska puhe on tarkoitettu kuultavaksi ja kirjoitus nähtäväksi. Toisaalta ne eroavat myös siinä, millaisissa vuorovaikutustilanteissa ne tyypillisesti esiintyvät.
Puheen tuottaminen on usein nopeaa ja suunnitteluaika lyhyt. Kirjoitettuja tekstejä voi sen sijaan monesti suunnitella ja korjailla.... |
| Kun kevytmoottoripyörää nimitetään "piikiksi" ja puhutaan millin ja piikin pellistä, niin mitä tuo "piikki" tarkoittaa? |
936 |
|
26.10.2020 |
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piikki viittaa tällaisissa tapauksissa lukuun 25. "Satapiikki" tai lyhyemmin "piikki" tarkoittaa kevytmoottoripyörää, jonka moottorin iskutilavuus on n. 125 kuutiosenttimetriä. Vastaavasti millin ja piikin pelti tarkoittaa peltiä, jonka paksuus on 1,25 mm.
Hakusana piikki kielitoimiston sanakirjassa.
Satapiikki Wiktionaryssa. |
| Miksi 1990-luvulla ja edelleen vuosituhannen vaihduttua on kutsuttu miehen sukupuolielintä munaksi? Naisillahan ovat munasarjat, jotka tuottavat munasolut,… |
641 |
|
1.10.2020 |
|
Kyseessä on viittaus kiveksiin, jotka muistuttavat tavallaan kahta munaa. Syy sille, miksi myös penis on päässyt muna-kategoriaan ei ole tarkkaan tiedossa. Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii-teoksen mukaan penistä on kuitenkin kutsuttu munaksi 1940-luvulta lähtien ja kivestä on nimitetty munaksi 1900-luvun alusta.
Lähde: Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (Docendo, 2017) |
| Olin katsomassa Helene-elokuvaa. Mieleeni tuli kysymys, että puhuivatko ihmiset tuolloin aina kirjakieltä Eikö silloin ollut olemassa puhekieltä? Olivatko esim… |
300 |
|
5.2.2020 |
|
Kannattaa olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake |
| Mitä uuvelo tarkoittaa puhekielessä ? |
1688 |
|
19.12.2019 |
|
Sanakirjoista en uuveloa löytänyt, mutta tutkailtuani sanan esiintymistä verkkokeskusteluissa ja muissa vastaani tulleissa yhteyksissä, olisin taipuvainen ehdottamaan, että se merkitsee jokseenkin samaa kuin uuno tai uuvatti: tomppeli, ääliö, typerä, tyhmä, hölmö, narutettava, petettävä; ilkeä, ikävä, kelju ihminen (Jari Tammi, Suuri solvaussanakirja : haukkumasanat) |
| Mitä tarkoittaa nuorison käyttämät fraasit 'living' ja 'sos'? onko muita vastaavia fraaseja joita nykynuoriso käyttää? Olisiko aiheesta jotain artikkeleita tai… |
7375 |
|
22.11.2016 |
|
Urbaanin sanakirjan mukaan "sos" on paitsi hätäkutsu (Save Our Souls) myös lyhenne sanoista Sut On Servattu. Servatun merkitys taas Urbaanin sanakirjan mukaan on "laittaa toinen hiljaiseksi sanomalla tälle jotakin osuvaa". "Living"-sanalle ei löytynyt merkitystä, ellei se sitten ole vain englannin kielen elävää merkitsevä sana.
Urbaanin sanakirjan kautta löytyy lisää sanoja ja sanontoja, mm. tämän hetken Top 10 -lista:
https://www.urbaanisanakirja.com/
Ylen sivuilta löytyy myös nuorten trendisanatesti, joka kuitenkin lienee auttamattomasti vanhentunut, onhan se jo yli vuoden vanha:
http://yle.fi/uutiset/3-7948476
Helsingin puhekielestä tai -kielistä on kirjoitettu tutkimus:
Helsingissä puhuttavat suomet : kielen indeksisyys ja sosiaaliset... |
| Mistä tulee leffa-sana? |
5029 |
|
17.10.2016 |
|
Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
|
| Moni itäsuomalainen sukunimi on merkitykseltään nykyihmiselle melkoinen arvoitus. Harva osaa suoraan tulkita sanoja kuten kopo, koso, pönti, rytkö, räisä tai… |
2643 |
|
24.9.2014 |
|
Lähes kaikki mainitsemasi sukunimet perustuvat Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) mukaan ristimänimiin eli etunimiin, jotka ovat ulkomaalaista alkuperää. Niiden alkuperä katoaa historian hämäriin, joten luultavasti entisaikoinakaan ihmiset eivät tienneet niiden alkuperää, jos nimi oli esimerkiksi kreikan kielestä peräisin. Osa sukunimistä saattaa toki perustua murresanoihin, jotka ehkä murteiden puhujille olivat ymmärrettävämpiä kuin nykyisille yleiskieltä puhuville ihmisille.
Mietittäessä vanhaa suomen kieltä kannattaa pitää mielessä se, että suomen kirjakieli on suhteellisen nuori. Sitä ennen suomen kieli eli monina murteina, joiden sanastot saattoivat osin poiketa toisistaan. Toisen murteen puhujalle... |
| Mistä on saanut alkunsa sana leffa? |
15012 |
|
19.2.2007 |
|
Kaisa Häkkisen teoksen Nykysuomen etymologinen sanakirja mukaan elokuvan arkikielinen nimitys leffa on lainaa ruotsin slangijohdoksesta leffa, joka perustuu ilmaukseen levande bilder eli ”elävät kuvat”. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt 1910-luvulta lähtien.
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
leffa9 ark. elokuvat; elokuva, filmi. Käydä leffassa. Jännä leffa.
yks. nom. leffa
yks. gen. leffan
yks. part. leffaa
yks. ill. leffaan
mon. nom. leffat
mon. gen. leffojen, (leffain)
mon. part. leffoja
mon. ill. leffoihin
|
| Kiinnostaisipa kovasti tietää, mistä kummasta on kieleemme tullut ilmaus "pitää jöötä". Nykysuomen sanakirjastakin sen voi löytää, mutta mikä on sanan… |
4045 |
|
25.10.2006 |
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirjan mukaan sanonta "pitää jöötä" merkitsee pitää järjestystä tai pitää kuria. Sanonnassa esiintyvä sana "jö" tulee ruotsin sanasta "gö", joka merkitsee mm. meteliä, huutoa, rähinää. Selitys on se, että kurinpito tapahtuu usein rähinän voimalla.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
