| Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa.Koko elollinen luonto perustuu siihen.Kuka keksi että munan valkuaisessa on alkuaineena hiiltä?Kaikissa elollisissa… |
42 |
|
27.9.2023 |
|
Nykyisin proteiineiksi luokiteltuja aineita kuten albumiineja tutkittiin jo 1700-luvulla. Myös hiili luokiteltiin alkuaineeksi tuolloin. Ranskalainen kemisti Antoine François De Fourcroy esitti vuonna 1787 muun muassa, että eläinalbumiini ainesosina on hiiltä. Näihin kuuluivat myös kananmunien valkuaisen sisältämä albumiini.
Alankomaalainen kemisti Gerardus Johannes Mulder selvitti vuonna 1838 useiden yleisten proteiinien alkuainekoostumuksen. Hän totesi, että melkein kaikilla oli sama empiirinen kaava, C400H620N100O120P1S1. Tieteellinen käsite proteiini syntyi tämän tutkimuksen perusteella. Tällöin viimeistään oli selvää, että munanvalkuainen sisältää hiiltä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiini#L%C3%B6yt%C3%B6-... |
| Millä lailla typpi on tärkeää ihmiselle valkuaisaineiden rakennusosana?Ravinto-opillisesti ymmärrettynä. |
156 |
|
26.3.2021 |
|
Peda.net-kouluverkossa on tietoa ravinnon valkuaisaineista eli proteiineista ja myös typen kiertokulun merkityksestä niihin:
https://peda.net/forssa/perusopetus/kuhala/oppiaineet2/kemia/oppikirjat… |
| Kuivatut herneet ja pavut pitäisi liottaa ja keittää ennen syöntiä, jotta niissä olevat myrkylliset yhdisteet hajoaisivat. Onko niitä yhdisteitä myös tuoreissa… |
3222 |
|
15.3.2021 |
|
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa myrkyllistä lektiiniä (fytohemagglutiniinia). Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa.
Lektiinit ovat valkuaisaineita, jotka tuhoutuvat vain kunnon lämpökäsittelyssä. Huolellinen huuhtelu ja liotus sekä riittävän pitkä keittäminen ovatkin papujen sisältämien myrkkyjen vuoksi erityisen tärkeitä nimenomaan kuivatuissa pavuissa. Tuoreetkin pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/papujen-lektiini/
|
| Onko kaikissa eläinlajeissa, esim. kaloissa, keskenään samaa proteiinia? Jos on allerginen yhdelle kalalajille, niin onko silloin kaikille? Ikään, kokoon,… |
261 |
|
9.1.2021 |
|
Kaloissa allergisen reaktion aiheuttavat valkuaisaineet ovat enimmäkseen parvalbumiineja. Nämä eivät ole samanlaisia lajista toiseen, mutta erot ovat pieniä. Tästä huolimatta allergiset reaktiot vaihtelevat ihmisissä. Toiset reagoivat kaikkiin lajeihin, toiset vain muutamiin, jotkut jopa vain yhteen. Monet voimakkaasti kala-allergiset sietävät tonnikalaa.
Ainakin yhtenä selityksenä pidetään sitä, että eri parvalbumiinit ja niiden variantit aiheuttavat erilaisia allergisia reaktiota. Ihminen voi olla allerginen useille jonkin lajin proteiineille tai sitten vain yhdelle niistä. Esimerkiksi rustokalojen lihaksistossa tavataan parvalbumiineja, joiden allergeenisia ominaisuuksia pidetään vähäisinä, kun taas luukalojen lihaksissa on... |
| Mitkä ovat edullisimpia proteiininlähteitä? Nimenomaan niin, että hinta per proteiinigramma on halpa? |
1232 |
|
17.5.2013 |
|
Proteiinit koostuvat yhteensä 20 eri aminohaposta, joista kymmentä ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan, vaan ne täytyy saada ruoasta. Aminohapot toimivat rakennusaineina kudos- ja entsyymiproteiineissa sekä monissa hormoneissa ja hermostollisissa välittäjäaineissa. Proteiinissa on energiaa 17 kJ (4 kcal) grammaa kohden. Proteiinin ylimäärä ei varastoidu vaan muuttuu elimistössä rasvaksi http://www.fineli.fi/component.php?compid=2230&lang=fi
Proteiineista voi lukea lisätietoa esimerkiksi teoksesta Peltosaari, Leena et al.(2002): Ravitsemustieto, s. 75 – 90. Teoksen mukaan runsaasti proteiinia 100 grammaa kohden on esimerkiksi soijajauhossa, maitojauheessa, edamjuustossa, vehnäalkiossa, maapähkinässä, kalassa ja raejuustossa (... |
| Eräässä kirjassa neuvotaan syömään päivittäin 15 g soijaproteiinia. Jos haluan saada sen soijapavuista niin paljonko minun pitäisi syödä keitettyjä soijapapuja… |
628 |
|
16.6.2009 |
|
100 grammaa kuivattuja soijapapuja sisältää noin 34 g proteiinia, joten keittämällä kuivana mitattuna 50 grammaa papuja proteiinia on noin 17 g. 1 desilitra kuivattuja papuja painaa noin 85 g ja on keitettynä noin 3 desilitraa.
Lähteet ja lisätietoa soijapavusta:
http://www.fineli.fi/fo
http://www.hyvaasoijasta.fi/valikko.asp?kieli=1&resepti=&sarja=&kuvat=&…
|
| Minun pitää tehdä koulussa kemian esitelmä proteiineista, eikä minulla ole muiden koulukiireideni ja lukujärjestyssotkujeni takia aikaa lähteä etsimään… |
1876 |
|
23.8.2000 |
|
Mikä on kouluesitelmän tarkoitus? Tai ammattikorkeakoulun päättötyön? Tai yliopistossa tehtävän pro gradu- työn? Valmis työ ei ole esitelmän teon tarkoitus, vaan tiedonhaun ja tutkimuksen tekemisen oppiminen. Joskus tuntuu, että tämä asia ei ole valjennut kaikille opettajillekaan saati koululaisten vanhemmille tai koululaisille ja opiskelijoille. Jos äiti, isä tai kirjastonhoitaja hakee aineiston esitelmää varten ja sinä vain kirjoitat sen puhtaaksi, et ole oppinut tärkeintä eli sitä miten ja mistä tietoa löytää. Tiedonhakua on opeteltava ja sitä opetetaan kirjastoissa ja myös tämän palvelun kautta.
Tietoa jostain aiheesta etsiessään ei välttämättä tarvitse tulla kirjastoon, vaikka kirjojen ja aineistotietokantojen selailu on... |
Kysy kirjastonhoitajalta
