| Luin Eira Pättikankaan kirjan Talvella päivät ovat pitkiä. Eteläpohjalainen murre teki lukemisesta kuitenkin haasteellista. Monen sanan merkitys jäi arvailun… |
68 |
|
|
|
Pertti Virtarannan artikkeli Eteläpohjalaismurteiden jookiin, jookaan, joukin, joukaan tarjoaa mm. esimerkkejä ilmaisujen käytöstä:https://journal.fi/virittaja/article/download/32809/45616/
Lakeuden murresanakirjassa (toim. Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä) jouki = jotenkin ja trengätä = pitää, olla pakko. |
| Onko Seinäjoen murteesta tehty minkäänlaista kirjaa? |
75 |
|
|
|
Seinäjoella puhutaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Murre kuuluu länsimurteisiin ja se voi vaihdella suurestikin kuntien välillä. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla. Vivahteet vaihtelevat jopa kylittäin (visitseinajoki.fi). Etelä-Pohjanmaan murteesta löytyy kirjoja ja ne ovat lueteltuna tässä alla:
Eheroon, taharoon. Karhu. 1998. WSOY.
Lakeuden murresanakirja. toim. Vesala & Väkevä. 2010. Vantaa : 4 print.
Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. julk. Kotikielen seura ja Sanakirjasäätiö. 1953. WSOY.
Suomen murrekirja. toim. Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola. 2013. Gaudeamus.
Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin. Tervonen. 2009. Gummerus.
|
| Mistä murrerunoilija Matti Nummensalon kokoelmasta on runo, josta on tämä säkeistö: Tääl on nii helappo hengittää, nii halappo elää ja kualla. Ja olo niin… |
799 |
|
|
|
Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla." |
| Löytyykö kirjaa tai tutkimusta, jossa olisi kerrottu esimerkkejä ruotsin kielen vaikutuksesta Pohjanmaan murteeseen? Mitä lainasanoja on jäänyt käyttöön jne… |
340 |
|
|
|
Kyllä löytyy. Ainakin tällaisia opinnäytetöitä on tehty:
- Svenskpåverkade sammansättningar i den finska sydösterbottniska dialekten / Talonen Eero (pro gradu, Oulun yliopisto, 2003)
- Keskipohjalaisten murteiden ruotsalaiset lainasanat / Kyngäs Anne (lisensiaatintyö, Itä-Suomen yliopisto, 2000)
- Praatata och pruukata. En studie över svenska lånord i sydösterbottnisk dialekt / Heikkilä Hanna, Jouppila Sari (pro gradu, Oulun yliopisto, 1999)
- Kultaknapit ja knaffolit - ruotsalaisperäisistä sanoista Oulun murteessa / Huhtala Paula (julkaisussa XXVII kielitieteen päivät Oulussa 19.-20.5.2000, s. 108-115) Tämä artikkelikokoelma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514259653.pdf
Alla linkki hakuun, joka on... |
| Onko olemassa mitään kattavaa sanakirjaa Pohjanmaalaisesta murteesta viime vuosisadan alkupuolelta sota-aikaan? Tuhannet kiitokset kaikesta mahdollisesta… |
4248 |
|
|
|
Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)... |
Kysy kirjastonhoitajalta