Tuleeko kuikka aina samalle ns. omalle järvelle keväällä ? |
71 |
|
|
|
Kuikkapari on uskollinen pesimäpaikalleen. Se pysyy mielellään samalla järvellä ja omalla lahdelmallaan vuodesta toiseen eli kuikat tulevat reviirilleen takaisin, jos ne vain ovat hengissä ja paluu on mahdollista. Tämä on todistettu lintujen kaulakuvioiden perusteella: vaikka kaikki kuikat näyttävät nopeasti katsottuna samanlaisilta, niiden kaulakuvioissa on eroja.Lähde: Juha Laaksonen, Tarkka haukka ja muita lintuja |
Suomenlinnan kevätlinnut: mitä lajeja siellä tyypillisimmin näkyy, kuuluu, pesii keväisin? Onko joukossa sellaisiakin, jotka eivät ole sisämaan suomalaiselle … |
398 |
|
|
|
Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka.
Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja – täältä löytyy esimerkiksi Helsingin... |
Kuinka monta lintulajia pesiytyy Suomessa? |
319 |
|
|
|
Suomessa 31.12.2020 mennessä havaituista 482 luonnonvaraiseksi luokitellusta lintulajista noin puolet myös pesii täällä: pesimähavaintoja on noin 250 lajista, joista suurin osa on maassamme vakituisia pesijöitä.
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit
https://www.birdlife.fi/lintutieto/suomessa-havaitut-lintulajit/ |
Kattohaikaraa tavataan kyllä säännöllisesti Suomessa, mutta pesiminen jäänyt toistaiseksi vain muutamaksi yritykseksi. Miksi? Sitä en tiedä ja olisi mukava… |
644 |
|
|
|
Syynä on ilmeisesti se, että Suomesta kattohaikaroille löytyy niukasti pesimiseen sopivia kosteikkoja salaojitusten vuoksi. Näin arvellaan osoitteesta http://yle.fi/uutiset/pikkuharvinaisuus_kattohaikara_saapunut_jo_suomee… löytyvässä Ylen uutisessa. Virossa on tarjolla kattohaikaroille mieluisia kosteikkoja, ja siellä ne pesivätkin.
Eipä silti, kattohaikaroita on ennen pesinyt runsaasti Ruotsissakin, jopa tuhansia yksilöitä 1800-luvulla. Ruotsissa on käynnistetty ohjelma, jonka avulla kattohaikarat yritetään saada takaisin Ruotsiin. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa englanniksi osoitteesta http://storkprojektet.se/sida_historik_english.shtml.
|