| Mistä Liinahamarin satama on saanut nimensä ja mitä se tarkoittaa suomeksi/norjaksi? |
2552 |
|
|
|
Petsamon paikannimistä tuntuu olevan niukasti lähteitä. Liinahamari kuitenkin löytyy V. Tannerin kokoamasta Petsamon alueen paikannimiä 1 : Lappalaisia paikannimiä
(Fennia 49, N:o 2, 1928, s. 20-21).
Tannerin mukaan Liinahamarin alkuperäinen nimi on koltansaameksi Lin'amraš.
Lin tarkoittaa kalastusliinaa (pitkääsiimaa) ja amra = hammer (norj.) = tuntuririutta.
Norjalaisessa 80-luvun tiekartassa nimi esitetään venäläisittäin Linakhamari.
|
| Mistä kadun nimi Humalniementie tulee? |
1088 |
|
|
|
Humalniementie - Humleuddsvägen tulee vanhasta paikannimestä Hummeludden. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946.
Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki 1992.
Lähteemme eivät kerro mistä sitten tuo Hummeludd on saanut nimensä. Humle = humala ja udd = kärki; ehkäpä tuossa niemessä on kasvatettu humalaa. Ruotsin kielen sanalla humle ei ole juopumista ilmaisevaa merkitystä niinkuin suomen humalalla.
|
| Kovasti olemme porukalla tässä kummastelleet, mistä mahtavat tulla nimet Suomi ja Finland tälle kotimaallemme? |
1481 |
|
|
|
Vastaus perustuu teokseen:
Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia
6. painos, WSOY 2002
s. 20-21
Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain.
Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma).... |
| Olen tässä miettinyt, montako Saarijärvi-nimistä paikkaa (tai järveä...) Suomesta löytyy. Ja missä päin maatamme ne sijaitsevat. Itse olen tähän mennessä… |
2135 |
|
|
|
Saarijärvi-nimisiä paikkoja (kylän, järven, rannan, talon tms. nimiä) on Suomessa varmasti kymmeniä ellei peräti satoja. Tutuin lienee Saarijärven kaupunki Keski-Suomessa, mutta tämän lisäksi esimerkiksi GT-tiekartasto 2001:stä (WSOY, 2001) löytyy yli kuusikymmentä Saarijärvi-nimistä paikkaa. Saarijärviä voi olla vielä huomattavasti runsaamminkin, sillä pienen puhujamiston käytössä olevia paikannimiä (esim. kylän eri osien, talojen ja tilojen nimiä) ei aina edes merkitä karttoihin.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkisto voi antaa tarkempaa tietoa lukumääristä ja nimen levinneisyydestä. Nimiarkiston laajaan (n. 2,6 miljoonaa suomalaista paikannimeä käsittävään) paikannimikokoelmaan voi mennä itse tutustumaan paikan päälle... |
| Onko sana KYRÖ joskus merkinnyt myös jokea/virtaa varhaisemmassa suomenkielessä ? |
1603 |
|
|
|
Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapalveluun.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden erisnimien kieliasua ja käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9.30–11.30.
http://www.kotus.fi/palvelut/ -osoitteesta löytyvät internet-sivut.
Teoksessa Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja kerrotaan s. 448 kuinka Kyrö-nimet ovat askarruttaneet monia tutkijoita. Se on maastotermi "maastonkohta, johon on helppo piiloutua; piilo, kätkö". Teoksen ISBN 951-1-07227-7. Sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteessa http://www.libplussa.fi
|
| Etsin sellaista kirjaa, mikä kertoisi, kuinka ruotsalaiset teiden ja paikkakuntien nimet käännetään, jos yleensä käännetään, suomeksi. |
1280 |
|
|
|
Paikannimien suomentamisesta ja oikeinkirjoituksesta voi etsiä tietoa seuraavista kirjoista:
Vesikansa, Jouko: Nykysuomen oppaita 5--Ulkomaiden
paikannimet, 1980.
Hakulinen, Kerkko: Maailman paikannimet-- oikeinkirjoitusopas, 1996.
Studia-Studia-tietokeskus: suomi-ruotsi-suomi-sanakirja, 1997. Teokseen sisältyy liiteosa lyhenteistä, kasveista, eläimistä ja paikannimistä.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät internetistä http://www.libplussa.fi/
|
| Tarvitsisin tietoa kirjoista, jotka koskevat paikannimien/nimistön tutkimusta sekä kirjoja, jotka käsittelevät Inkerin maan paikannimiä.Haluaisin myös nähdä… |
1268 |
|
|
|
Paikannimien tutkimusta koskevia kirjoja löydät osoitteesta http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanaksi NIMISTÖNTUTKIMUS. Asiasanalla NIMISTÖNTUTKIMUS INKERI löytyy kaksi teosta: Inkerin teillä, jossa on Saulo Kepsun artikkeli Inkereen nimistön ja asutuksen vaiheita sekä saman tekijän teos Pietari ennen Pietaria. Teosten saatavuuden näet samasta osoitteesta.
Artikkelin ja teoksen lähdeluetteloista voisi olla myös sinulle hyötyä; lähdeluetteloissa mainittuja teoksia voi etsiä Helsingin yliopiston kirjastosta.
Inkeristä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa tällä hetkellä kaksi karttaa: Keski-Inkeri kylä- ja tiekartta, Pietari, Hatsina, Saari, Kraassela, Siestarjoki, Rampova, Pietarhovi sekä Inkeri tiekartta. Nämä löytyvät, kun... |
| Mitä tarkoittavat sanat vieska (esim.Yli-vieska), padas (esim. Padasjoki) ja pudas (Pudasjärvi). Mistä tämäntyyppistä tietoa löytyy? |
5327 |
|
|
|
Tietoa sanojen merkityksistä ja taustoista löydät esim. Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta. Siinä todetaan esim. sanasta pudas: joen kapeampi haara, joka (saaren taitse) yhtyy takaisin pääjokeen tai matalan veden aikana muodostaa makkaranmuotoin pikkujärven.
Vieska tarkoittaa poron talvella kaivamaa jäkäläkuoppaa.
Padasjoen padas voi juontua murresanasta pade, jolloin se tarkoittaisi venevalkaman kivistä pengertä tai sitten polkua (tietä). Se voi olla kuitenkin myös pato sanan johdannainen.
|
| Mitä paikannimi Petsamo tarkoittaa? |
2848 |
|
|
|
Petsamon saamenkielinen nimi on Peäccam, tulee petäjää tarkoittavasta sanasta (piacc,piezz,pietts -sanakirjoista löytyi eri muotoja). Lähteenä T.Itkonen: Suomen lappalaiset. osa 2. s .522. Venäjänkielinen nimi on muuten Petsenga.
Lisätietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta,
http://www.kotus.fi/ .
|
| Onko olemassa kirjaa, jossa kerrotaan suomalaisten paikannimien oikea taivuttaminen? Niissähän ei tunnu olevan mitään yleispitävää sääntöä. |
1100 |
|
|
|
Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus.
Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta