| 90-luvulla luimme kirjaa, jossa muistaakseni ”papan” hattu joutui hukkaan ja useiden jännien vaiheiden jälkeen löytyi. Muistaako kukaan kirjaa? |
89 |
|
22.2.2024 |
|
Kysyit 90-luvulla lukemastasi kirjasta, jossa papan hattu joutuu hukkaan ja etsinnässä on monia vaiheita. Kirja kuulostaa ruotsalaisen Sven Nordqvistin Hattjakten-kirjalta, joka on ilmestynyt alkukielellä vuonna 1987 ja suomeksi 1989. Suomeksi kirja on ilmestynyt nimillä Hatun jäljillä ja Hattujahti.
Kirjassa vaarilla on hattu, jota hän ei ota koskaan päästään. Paitsi nukkuessaan. Eräänä aamuna herätessään vaari ei kuitenkaan löydä hattuaan mistään! Edes Salama-koira ei ole huomannut mitään. Vaarin ei auta muu kuin lähteä hattujahtiin ja siitä alkaakin melkoinen seikkailu. Hattujahti on humoristinen ja vauhdikas tarina. |
| Täällä Pohjantähden alla -kirjasarjassa mainitaan porilainen karvalakki. Millainen se mahtaa olla? |
88 |
|
6.2.2024 |
|
"Porilaiseksi", johon Linna Täällä Pohjantähden alla -kirjansa toisessa osassa viittaa sanoin "porilainen karvalakki oli väärin päin päässä, sarvet edessäpäin", kutsuttiin seuraavanlaista turkislakkia:
Tampereen museot
|
| Mistä löytäisin kuvan kaprönikasta? |
142 |
|
5.9.2023 |
|
Satu Hovin, Hannele Maahisen ja Katri Niemen kirjassa Keskiajan puvut "kaprönikkä" on "keskiajalla ja renessanssin aikaan käytetty huntu, josta saatiin päähine taittelemalla ja nuppineuloin kiinnittämällä". Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550–1620 puolestaan lukee kaprönikan huppupäähineisiin ja kertoo, että tämä keskiaikaiseen huppuun palautuva päähine oli "leikkaukseltaan yksinkertainen, usein muodostettu puolipyöreästä kankaanpalasta, jonka etureunaan sijoitettiin koristeellinen nauha ja jonka liepeet laskeutuivat hartioille". Nimi "kaprönika" on johdettu päähineen ranskankielisestä nimestä chaperon.
Leikkaamalla kaarevaan osaan halkioita voitiin päähineen pukemistapoihin saada vaihtelua. Alla pidetyn alusmyssyn erilainen... |
| Miksi tonttulakissa on tiuku? |
265 |
|
8.11.2021 |
|
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin trikolorikokardilla... |
| Miksi ennen vanhaan sairaanhoitajan hilkassa oli raitoja? Mitä yksi, kaksi ja kolme raitaa kertoivat? |
770 |
|
25.5.2020 |
|
Alkujaan sairaanhoitajan päähineen tai hilkan tarkoitus oli suojata kantajansa pitkiä hiuksia ajan hengen mukaisesti lähinnä häveliäisyyssyistä. Hiusmallien lyhentyessä päähineenkin merkitys väheni. Hilkka jätettiin pois ensin vuonna 1965 oppilaan puvusta, koska arveltiin, että vastustus olisi vähäisempää heidän keskuudessaan. Sairaalaliiton ohjeistuksella sairaanhoitajan hilkka poistui käytöstä sairaanhoitajaliiton esityksestä 1971. Esityksen perusteluna oli, että päähine oli menettänyt merkityksensä suoja-asusteena.
Raidat tai nauhat kuuluivat sairaanhoitajaoppilaan päähineeseen. Nauhojen lukumäärä osoitti opiskelun vaiheen. Ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaoppilaan päähineessä oli yksi sininen nauha.
Sinisestä oppilasasusta... |
| Minkä niminen on hilkka jota tytöt käyttävät pieni talo preerialla sarjassa ? |
507 |
|
6.5.2020 |
|
Laura Ingalls Wilderin englanninkielisissä kirjoissa tyttöjen päähineistä käytetty sana on bonnet (tai sunbonnet), joka tavallisimmin suomennetaan juuri hilkaksi. Kirjasarjan suomennoksissa käytetty sana vaihtelee hieman kirjan, kääntäjän ja tekstikohdan mukaan: se voi olla aurinkohattu, hellemyssy, hellehattu tai pelkkä hattu. |
| "Pieni talo preerialla" sarjassa Ingallsin tytöt, Mary ja Laura, panevat nukkumaan mennesään päähänsä valkoisen myssyn. Mikä merkitys sillä on? Ettei päätä… |
601 |
|
5.5.2020 |
|
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:Word histories | origin of "nightcap" |
| Päähine päässä sisätiloissa tuntuu jakavan nykyään mielipiteet kahtia. Ennen oli päivänselvää, että päähine päässä ei oltu sisällä tai ruokapöydässä. Mistä… |
5994 |
|
25.2.2020 |
|
Päähineiden käyttö on kulttuuri- ja tapahistoriaa. Eri aikakausina, eri konteksteissa ja eri yhteiskuntaluokissa hatut ja päähineet ovat merkinneet eri asioita.
Päähineen käyttöä on perusteltu paitsi tyylikeinona (esim. asustehatut, pukeutumisetiketti) myös suojakeinona (mm. talvipakkanen, peltotyöt) ja uskonnollisilla syillä (mm. hijab, kipa). Suomessa hatun riisuminen on historiallisesti ollut ennen kaikkea kunnioituksen ele: miehet riisuvat hattunsa astuessaan kirkkoon, taloon tai ruokapöytään. Naisilla päähinekäytäntö on ollut erilainen, ja esimerkiksi koristehattuja on suvaittu kirkossakin.
Nykyään, kun Euroopassa ei ole enää olemassa niin selviä ”miesten” ja ”naisten” pukeutumis- ja käyttäymisetikettejä, myös päähineen riisumista... |
| Luin jonkin aikaa sitten lehtijutun saamelaisnaisten "haarakkaasta" noitahatusta, joka oli nimenomaan naisten päähine ja pitkään kielletty. Nyt en kuitenkaan… |
392 |
|
13.4.2019 |
|
Kyseinen noitahattu saattaisi olla ns. sarvilakki, johon liittyvää perinnetietoa taiteilija Outi Pieski ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat viime vuosina tuoneet esille
Yleltä löytyy useampikin saamelaisnaisten sarvilakkia käsittelevä juttu, joista perusteellisin on 'Saamelaisnaisten muinainen, mahdollisesti syntisenä kielletty sarvilakki halutaan jälleen käyttöön' parin vuoden takaa (https://yle.fi/uutiset/3-9743691)
Helsingin Sanomissa samaista Pieskin ja Harlinin tutkimusta sarvilakkiperinteestä käsittelee esimerkiksi 25.9.2018 julkaistu 'Palkittu taiteilija Outi Pieski ottaa teoksillaan kantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen ja nostaa esiin vanhaa käsityöperinnettä'. |
| Vanha sukulaiseni miettii, mitä nimitystä on käytetty kypärämyssystä eli kommandopiposta. Todennäköisesti hän etsii jotain murrenimitystä ja mielestäni olen… |
1159 |
|
12.2.2014 |
|
Löysin seuraavia synonyymejä kypärämyssylle:
Villakypärä
Kypäräpipo
Kypärälakki
Huppupipo
Lisäksi on sanoja, jotka ehkä yleensä tarkoittavat toisen lakin tai kypärän alla pidettävää hupun tyyppistä päähinettä. Joskus niitäkin käytetään kuten edellisiä:
Aluspipo
Alusmyssy
Aluslakki
Aluspipo
Kypärähuppu
Alulakki (murreilmaisu)
|
| Etsin suomalaisia tai ulkomaalaisia nettikauppoja (tai suomalaisia kauppoja) mistä voisi saada naisten hatun kokoa 61. Kaikkialla myydään hattuja kokoon 59… |
815 |
|
22.5.2012 |
|
Ainakin nettikaupasta www.hattu.fi löytyy 61-numeroisia naisten hattuja, esim. malleista Kesä-Satu, Kukka-Mari ja Pellava-Mari. Koko XL vastaa kokoa 61cm - 62cm.
|
| Haluaisin tietää, mistä on englannin kieleen tullut uudehko sana fashinator, joka tarkoittaa hiuskoristetta ja joista ennen käytettiin nimeä headpiece? Suomen… |
2183 |
|
10.8.2011 |
|
Fascinator-sana on alun perin tarkoittanut englannin kielessä kevyttä kudottua tai virkattua päähuivia. 1970-luvun tietämillä sana painui unohduksiin, kunnes palasi uudessa merkityksessä. Sana on samaa perua kuin englannin fascinate (lumota, kiehtoa) ja tulee latinan samaa tarkoittavasta sanasta fascinatus.
Hatuke-sanan alkuperää koskevaa tietoa en onnistunut löytämään. Kannattaa kysyä asiaa suoraan Kielitoimistosta esim. soittamalla neuvontapuhelimeen. Yhteystiedot ja palveluajat: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214.
Lähteet:
http://nancyfriedman.typepad.com/away_with_words/2009/11/word-of-the-we…
http://en.wikipedia.org/wiki/Fascinator
http://www.etymonline.com/index.php?term=fascinate
|
| Tampereen koululaisten "pipavalan" sanamuoto? |
1080 |
|
5.11.2010 |
|
Murretaitaja Hannu Hyttisen laatima pipavala kuuluu seuraavasti: "Mää vannon käsi syrämmellä, että kum mittari huitelee miinuksilla, nim mää veräm pipam päähä. Näino!"
http://www.aamulehti.fi/moro/matkatjajuhlat/johanneksen-koululla-pipava…
|
| Löytyisikö mistään jotain kuvastoa tai vastaavaa missä olisi tämän Rantalan lakkitehtaan päähineistä kuvia ja tietoa. Kun minulla on heidän valmistamansa… |
1734 |
|
15.9.2010 |
|
Valitettavasti Rantalan lakkitehtaan kuvastoa tai vastaavaa aineistoa ei löydy HelMet-kirjastojen kokoelmasta. Myöskään tieteellisten kirjastojen kokoelmista ei löydy tehdasta koskevaa kirjallisuutta.
HelMet-tietokannasta löytyy yleisesti päähineiden historiasta kertovaa aineistoa:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=p%C3%A4%C3%A4hineet+historia&s…
Sitä, minkä huoltoaseman henkilökunnan käyttöön suikka on valmistettu, voi koettaa selvittää huoltoasemien historiikkien avulla. Niissä on yleensä kuvia myös työasuisesta henkilökunnasta. Kuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Vesterinen, Jukka: Huoltoasemakirja (Alfamer, 2009)
Eronen, Seppo K. J.: Mobilia 2000 : matkalla jossain Suomessa (Karisto, 2000)
Toivonen, Matti: Kesoilin... |
| Neljäntuulenlakki : ohje miten sellainen neulotaan, siis puikoilla! |
2084 |
|
16.3.2010 |
|
Ainakin Suuressa käsityölehdessä vuodelta 2004 (nro 3, s. 37 ja 68-69) on ohje. Artikkelin nimi on Tuulahdus pohjoisesta
(Lapin henkeen: revontulipusero ja neljäntuulenmyssy).
|
| Tarvitsisin kuvan karpuusista, joka oli 1600-1700-luvun krenatöörien korkea, lieritön hattu, varustettu usein metallisella otsakilvellä. En ole löytänyt… |
1201 |
|
8.1.2010 |
|
Hei!
Wikipediasta löytyi jonkinlainen kuva Karoliinien kenttätyöläisestä, jolla näyttää olevan päässä kuvatunlainen hattu. Kuva on otsakkeen taistelut alla, sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Karoliinit_(sotilaat)#Taistelussa_2
Myös teoksessa Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto on erilaisia sotilaiden asusteita, mutta ei mielestäni noinkaan selkeää kuvaa kuin tuo Wikipedian kuva.
|
| Miksi kokeilla on korkeat tötteröhatut? |
1462 |
|
17.10.2009 |
|
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen... |
| Etsin Suuri Käsityökerhon lehteä jossa oli n.2v lasten päässä tytöllä mansikkapipo ja pojalla mustikkapipo, virkattu tai kudotto puuvillalangasta. Oliskohan… |
4613 |
|
10.4.2006 |
|
Mansikka- ja mustikkapipon neuleohjeet löytyvät Suuri käsityölehti -lehdestä, numerosta 7/1996. Mansikkapipon neuleohje on julkaistu myös lehdessä 6-7/2003. Molemmat lehdet ovat lainattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Netistä löytyi myös yksi variaatio mansikkapiposta: http://neuloja.tripod.com/id4.html
|
Kysy kirjastonhoitajalta
