| Onko olemassa sellaista karttaa, josta näkyisi ortodoksien osuus Suomessa alueittain tai kunnittain? Myös luovutetun Karjalan alueelta. Ortodoksien enemmistö… |
121 |
|
|
|
Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta löytyy kyllä koko kirkon jäsenmäärän muutoksia mittaavat vuositilastot, mutta siitä ei ole tässä tapauksessa apua. https://ort.fi/keskusrekisteri/tilastot
Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. https://www.ortodoksi.net/index.php/Suomen_ortodoksinen_kirkko#Kirkon_h…
Tarvitsemiasi tilastotietoja pitänee tiedustella suoraan Suomen ortodoksisesta kirkosta. Yhteystiedot täältä: https://ort.fi/yhteystiedot |
| Kaipaan vinkkiä, mistä saan keskitetysti kaikkien seurakuntien kirkkoherrojen sähköpostiyhteystiedot? |
185 |
|
|
|
Evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteystiedot löytyvät: https://evl.fi/seurakunnat
Suomen ortodoksisten seurakuntien yhteystiedot löytyvät: https://www.ort.fi/yhteystiedot/seurakuntien-yhteystiedot |
| Miksi kutsutaan A) itä-Suomessa esiintyvää hautaristiä, jossa on ikään kuin pieni "katto" päällä B) jossain samalla suunnalla esiintyvää hautaustapaa, jossa… |
365 |
|
|
|
Kuvailemallesi ristille en löytänyt (enkä liioin ole koskaan kuullut) mitään erityistä nimeä; kyseessä on vain perinteinen ortodoksinen hautaristi.
https://www.ortodoksi.net/index.php/Kuoleman_kohdatessa#Hautaristi
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1899_255
http://puuristit.com/
Pientä majaa muistuttava hautamuistomerkki puolestaan on nimeltään grobu eli grobnitsa:
https://www.ortodoksi.net/index.php/Grobu |
| Kirja on käännetty venäjästä suomeksi, kertoo nuoresta miehestä,joka opiskeli elokuva-alaa.Valmistuttuaan meni luostariin,eteni luostarin johtajaksi. Olisiko… |
303 |
|
|
|
Kysymyksessä tarkoitettu kirja lienee Tiihon Ševkunovin Arkielämän pyhät ynnä muita kertomuksia (Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö, 2016). Valmistuttuaan elokuvakäsikirjoittajaksi nykyinen arkkimandriitta Tiihon päätyi itselleenkin yllätykseksi Petserin luolaluostariin, jossa hän eli varsin pitkään. Kirjassaan hän kuvaa elämää luostarissa ja kirkkoon kohdistettua painostusta Neuvostoliiton vaikeina vuosina. Ohjaajavanhus Johannes Krestjankinin lähellä isä Tiihon kasvoi kuuliaisuusveljestä luostarinjohtajaksi, joka uudisti kommunismin aikaan suljetun Sretenien luostarin. Luostarista on tullut merkittävä henkinen keskus Moskovan alueelle. |
| Miksi sana "ortodoksinen" tulee sanoista, jotka tarkoittavat oikeaa ja katsomusta? Eikö yleensä kukin ajattele oman uskontonsa olevansa se oikea katsomus? |
248 |
|
|
|
Nimi ortodoksinen tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa oikein ylistävää (orthos = oikein, doxa = ylistää). Nimellään ortodoksinen kirkko haluaa viestittää, että se on itäisenä suuntauksena säilyttänyt oikeassa muodossa kristillisen alkukirkon apostolisen uskon.
Ortodoksien "oikein ylistäminen" liittyy siis ensisijaisesti alkukirkollisen perinteen korostamiseen ja siihen, että ortodoksinen kirkko katsoo jatkavansa alkukristittyjen jumalanpalvelusperinnettä.
Lähde:Uskonnon käsikirja. Opintoverkko, 2009 |
| Kuinka monta kertaa pääsiäisyön jumalanpalveluksessa sanotaan "Kristus nousi kuolleista" tai "Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja… |
927 |
|
|
|
Pääsiäistropari on ortodoksisessa kirkossa pääsiäisen aikaan laulettava tropari, kirkkoveisu:
Kristus nousi kuolleista,/ kuolemalla kuoleman voitti/ ja haudoissa oleville elämän antoi.
Mitään tarkkaa lukumäärää troparin toistumisesta on mahdotonta sanoa, koska palvelusten pituus vaihtelee eri kirkoissa. Lisäksi mainitsemiasi fraaseja käytettäneen nykyisin myös monien muidenkin kirkkokuntien palveluksissa. Tarkoittanet kuitenkin nimenomaan ortodoksisen kirkon pääsiäisyön palvelusta. Vaikka se noudattaakin kaikkialla periaatteessa samaa kaavaa, se sisältää myös paljon vaihtoehtoisia ja valinnaisia osia. Myös suoranaiselle improvisaatiolle on tilaa. Seurakuntakirkoissa palvelus saattaa myös olla paljonkin lyhyempi kuin esimerkiksi... |
| Aleksanteri I kuoli virallisesti 1825 Taganrogissa, mutta epävirallisesti, tarinoiden mukaan hän kuitenkin jätti hallitsijan työnsä ja ryhtyi munkiksi eläen… |
442 |
|
|
|
Viime kesäisessä (2017) Romanovs Newsin numerossa suvun nykyiset jäsenet leimaavat koko tarinan pelkäksi legendaksi ja ainakaan kesään 2017 mennessä ei dna-testejä oltu tehty. Jos osaatte englantia niin juttu on luettavissa verkossa osoittessa http://yourievsky.net/upload/Romanov_News_111_ENG.pdf
Artikkeli alkaa sivulta 49. Artikkelissa viitattu vuonna 2016 esitetty tv-dokumenttiin, joka on edelleen verkossa nähtävissä, mutta se vaatisi venäjän kielen taitoa. Se löytyy osoitteesta: https://russia.tv/brand/show/brand_id/61971
Ilmeisesti Seuran artikkeli perustuu tähän tv-dokumenttiin. |
| Onko Jyväskylässä ortodoksista hautausmaata? Vai onko ortodoksit haudattu kaupungissa jonkin luterilaisen hautausmaan osaan? |
891 |
|
|
|
Jyväskylän ortodoksisesta seurakunnasta kerrottiin seuraavaa: "Jyväskylässä ei ole ortodoksista hautausmaata, vaan haudataan luterilaisiin hautausmaihin, joissa ei ole siihen erikseen nimettyä osaa." |
| Minulla olisi kaksi kysymystä, (ei liity toisiinsa): 1. Ajaako bussinkuljettajat aina samaa linjaa vai myös eri linjoja, tässä puhun HSL busseista 2. Saako… |
711 |
|
|
|
1. Bussinkuljettajan reitti saattaa vaihtua jopa kesken työvuoron eli kuskit ajavat sujuvasti eri linjoja.
HSL tilaa palvelun monelta eri liikennöijältä ja kukin yritys määrittää omien työntekijöidensä vuorot.
2. Kirkkohäät onnistuvat sekä luterilaisessa että ortodoksisessa kirkossa, kun toinen vihittävistä kuuluu hääkirkon seurakuntaan ja toinenkin johonkin kristilliseen kirkkokuntaan.
"Yleisten edellytysten lisäksi kirkollisesti vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos vain toinen vihittävistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, kirkollinen vihkiminen on mahdollinen, kun ev.lut. kirkkoon kuulumaton osapuoli on jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen."
http://www.naimisiin.info/haaopas/evlut.html... |
| Miksi katolinen ja ortodoksinen kirkko viettävät Annan ja Joakimin päivää 26.7.? Suomessa Anna on 9.12. ja Joakim 20.3. Katolisena aikana Suomessa on… |
1978 |
|
|
|
Heinäkuun 26. päivä Annan päivänä on vanha perinne, joka on lähtöisin itäisestä kristikunnasta. Tiedetään, että keisari Justinianus rakennutti ja vihki v. 550 pyhälle Annalle, neitsyt Marian äidille, Konstantinopoliin kirkon. Annan kunnioitus siirtyi myöhemmin myös länteen, vaikka täällä siihen suhtauduttiinkin välistä epäluuloisesti, koska Anna ei ole Raamatun henkilöitä, vaan hänet tunnetaan vain myöhemmistä legendoista. Ristiretkiaika ja sen avaamat itäyhteydet ovat suuresti edistäneet Annan kulttia. Eri puolilla Eurooppaa käytetyt 1200- ja 1300-luvun kirkolliset kalenterit ja jumalanpalveluskirjat mainitsevat ensisijaiseksi Annan muistopäiväksi 26.7. Paavin hovin messukirjaan Anna 26.7. pääsi ensimmäisen kerran v. 1474. Keskiajalla... |
| Mitä tarkoittaa skeemaigumeeni? |
2283 |
|
|
|
Nimitys on yhdistelmä kahdesta kreikan sanasta
ηγουμενος /heeguumenos, [nykykreikkalainen ääntämys suunnilleen igumenos]
’luostarin johtaja’
ja
σχημα / skheema [shima]
’munkin kaapu’,
jotka ovat tulleet meikäläiseen ortodoksiseen kielenkäyttöön venäjän kielen kautta
игумен / igumen
схима / shima.
Skeema-nimitystä on käytetty koko munkin asusta tai vain esiliinaa muistuttavasta vaatekappaleesta, johon on kuvattu Kristuksen kidutuksen välineet. Venäläisessä perinteessä vanhoja luostarikilvoittelussa pitkälle edistyneitä munkkeja on vihitty suureen skeemaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että he ovat saaneet vapautuksen luostarinsa yhteisistä jumalanpalveluksista, ruokailusta ja yhteisasumisesta voidakseen keskittyä ankaraan askeesiin... |
| Olen etsinyt ortodoksista nimipäiväkalenteria netistä. Mistähän mahtaisi löytyä? Juhanilla tuntuu olevan aika useasti nimipäivä ko. kalenterissa. Kuikahan… |
7029 |
|
|
|
Vuoden 1992 ortodoksisen kalenterissa kerrotaan, että "kalenteri pohjautuu kirkon vanhaan perinteeseen, jonka mukaan vuoden jokainen päivä on omistettu jonkun pyhän ihmisen muistolle. Ortodoksisen perinteen mukaan lapselle annetaan vain yksi ristimänimi. Se valitaan sellaisen pyhän ihmisen mukaan, jota muistellaan lähellä lapsen omaa syntymäpäivää, tai sellaisen pyhän mukaan, joka on perheessä läheinen ja rakas."
Johanneksilla (Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka) on 25 eri nimipäivää: 7.1., 15.1., 27.1., 30.1., 31.1., 24.2., 30.3., 18.4., 19.4., 8.5., 25.5., 29.5., 2.6., 24.6., 28.6., 21.7., 29.8., 30.8., 2.9., 7.9., 23.9., 26.9., 12.11., 13.11., 4.12. "Nimipäivää vietetään ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu."... |
Kysy kirjastonhoitajalta
