| Toteutuuko Suomessa vallan kolmijako? |
142 |
|
13.12.2023 |
|
Tieteen termipankki määrittelee vallan kolmijako-opin teoriaksi siitä, ”miten ylimpien valtioelinten perustehtävät (lakien säätäminen, valtion johtaminen ja hallinto sekä lakien soveltaminen tuomioistuimissa) tulisi jakaa eri valtioelinten kesken”. Vallan kolmijako-opin keskeisimpänä muotoiluna pidetään Charles-Louis de Secondat Montesquieun teosta Lakien henki (1748). Teorian tarkoituksena oli estää vallan väärinkäyttö erottamalla toisistaan lainasäädäntövalta, hallitusvalta/toimeenpanovalta ja tuomiovalta.
Vallan kolmijako-opista on sittemmin tullut perustavanlaatuinen osa länsimaisten demokratioiden valtiosääntöistä järjestelmää. Kolmijako-oppia ei kuitenkaan ole todennäköisesti missään pystytty tarkasti rajaamaan teorian esittämän... |
| Minun pitäisi määritellä lyhyesti: Mitä on etiikka? |
559 |
|
7.5.2023 |
|
Valitettavasti en ole aiheen asiantuntija, joten en voi suoraan suositella sopivimpia kirjoja ja artikkeleja.
Tein Finna.fi haun aihesanalla Etiikka ja sanalla määritelmä. Rajasin haun kirjoihin ja e-kirjoihin. esim. Elisa Aaltolan: Empatia : myötäelämisen tiede voisi olla sopiva aloitus aiheesta. Linkki Finna-halu etiikka
Myös Kotimaisen kielten keskuksensanakirjasta voisi olla apua määritelmiin. Linkki Kotus Etiikka
Finna haulla Oikeus ja Etiikka löytyi Heikki Pihlajamäen artikkeli Oikeus ja Etiikka, joka on julkaistu Oikeus 27 (1998) : 1, s. 100-101
Jakamalla haun kahteen kenttään ja rajaamalla sanat aihesanoihin, löytyy paljon mielenkiintoisia kirjoja ja artikkeleita. Hakua kannattaa rajata vielä aiheen mukaan. Mihin tarkoitukseen... |
| Onko Suomen yliopistoilla oikeus evätä opiskelijan opinto-oikeus seurauksena rikoksesta, joka on tehty opintojen aloittamisen jälkeen? Yhdysvalloissa usein… |
922 |
|
27.10.2015 |
|
Finlexin sivuilta löytyy lainsäädäntö: Laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011. Opiskeluoikeuden peruminen on kohdassa 43 a §.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110954
Lapin yliopiston sivuila on kerrottu lyhyesti, miten yliopistolaki muuttui: "Lakimuutokset mahdollistavat korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien puuttumisen tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti halutaan parantaa mm. alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa."
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Opiskelu/Opinto-oikeudet-ja-ilmoittautu…
|
| Miksi Korkein Oikeus lyhennetään KKO? Eikö Ko olisi oikeampi? |
5739 |
|
20.4.2009 |
|
Lyhennettä KKO käytetään korkeimmasta oikeudesta vakiintuneesti
oikeudellisissa teksteissä ja muuallakin. Se on isoilla kirjaimilla ja kko pienillä kirjaimilla tarkoittaa kirkkoa. KO tai ko taas viittaa käräjäoikeuteen (aik. kihlakunnanoikeuteen kun oli erikseen
raastuvanoikeudet). Korkeimmasta oikeudesta lyhennettä KO tai ko ei pidä käyttää. KHO viittaa korkeimpaan hallinto--oikeuteen. Ruotsiksi vastaavat lyhenteet ovat HD ja HFD.
Korkeimman oikeuden kotisivun osoite on www.kko.fi ja ennakkopäätöksiin
viitataan näin: KKO:2009:19.
Aina kun lyhennettä käytetään tekstissä se on syytä avata. KKO käytöstä yleiskielessä/asiatekstissä pätee sama kuin lyhenteissä muutenkin eli ensimmäisen kerran tekstissä käytettäessä se kirjoitetaan ulos tai... |
| Miten nimitetään Islamilaista oikeusjärjestelmää? 5 Kirjainta. |
978 |
|
13.8.2007 |
|
Islamin Koraaniin ja perimätietoon perustuva oikeusjärjestys on nimeltään šaria tai šari’a.
Lisätietoa löydätte mm. Wikipediasta osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0ari'a
|
| Ystävääni pyydettiin oikeusjuttuun todistajaksi. Voiko pyyntöön vastata kieltävästi? Lähetetäänkö pyyntö kirjallisena? |
1545 |
|
14.3.2005 |
|
Kun henkilö kutsutaan todistajaksi oikeuteen, haastemies antaa haastetodistuksen kirjallisesti tiedoksi. Siihen ei saa vastata kielteisesti, muutoin kuin tietyissä poikkeustapauksissa. Tämä käy ilmi oikeuskäymiskaaren 17 luku 20 §:ssä.
Oikeudenkäymiskaaren löydät Suomen Laki 1:stä hakemiston kautta. Teksti löytyy myös Finlexistä, joka on Valtion säädöstietopankki http://www.finlex.fi/fi/ . Polku menee lainsäädännöstä ajantasaiseen lainsäädäntöön, asiasanojen oikeudenkäymisk* ja todistajat kautta suoraan Oikeudenkäymiskaareen, joka on annettu 1.1.1734.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
