nimistöntutkimus

31 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä Seinäjoen paikannimet kertovat alueen historiasta tai tapahtumista? 52 26.10.2023 Seinäjoella nimeämisen perusperiaatteena on ollut alueen perinteisen paikannimistön hyödyntäminen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginosia on nimetty vanhojen kantatilojen mukaan. Myös katuja on nimetty tilojen ja talojen, yritysten sekä henkilöiden nimien mukaan ja yhteiskunnallisten aiheiden mukaan.  Lähteenä käytetty ja tarkempaa tietoa: Sari Isokoski: Kadunnimet kertovat menneisyydestä. Julkaisussa Seinäjoen historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2006 : tutkielmia ja tarinoita Seinäjoen varrelta. Olavi Piha: Seinäjoen nimistöstä. Julkaisussa Seinäjoen joulu 1986. Yleisemmin paikannimiin ja niiden etymologiaan voi tutustua esimerkiksi seuraavien kirjojen avulla: Räisänen, Alpo: Nimet mieltä kiehtovat : etymologista...
Mikä on sanan otmen etymologia? Esiintyy mm. itäsuomalaisen järven nimessä. 158 23.2.2023 Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt. Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…). Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi....
Oliko aurinkokunnan planeetoilla joskus omia suomenkielisiä nimiä? 429 7.10.2021   Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä". Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta. Venus Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, ehtatähti, ehdan tähti eli ehtootähti ("iltatähti...
Mitä tarkoittavat sanat Koiporras, Mammulan(mäki), Ahvio ja Sakkara, ovat paikannimiä Hurukselassa? Onko saamenkielessä mitään näitä muistuttavia sanoja? Entä… 269 21.9.2021 Suomalaisen paikannimikirjan (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) mukaan Ahvio on ruotsiksi Ahvis. Löytyy historiallisista lähteistä vuonna 1555 Ahawiss, Affwio 1558 Ahuioby 1561, Ahvis 1744, Ahvio 1789. Asutus sijaitsee Ahvionkosken rannallla Kosken nimi esiintyy vanhastaan myös muodossa Ahviskoski. Siihen liittyy ilmeisesti kalan nimi ahven. Jos Ahviskoski on vanha kansanomainen nimi niin se on voinut lyhentyä muodosta Ahveniskoski. Paikkaa osoittava johdin -io on voitu liittää nimeen kylännimeä muodostettaessa. Toinen mahdollisuus on, että kosken nimestä Ahvenkoski > Ahvikoski on saatu kylännimi Ahvi > Ahvio. Kymin historian 1:n (Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960) mukaan Mammulanmäki tulee vuonna 1551...
Mitä mahtaa tarkoittaa sukunimen Mannonen "manno"? Tiedän, että Koivistolla on Mannolan kylä ja nimen kantajia tulee paljon sieltä, mutta mitä manno tarkoittaa? 441 11.5.2021 Mannonen kuuluu samaan nimiperheeseen Mannin, Mannilan ja Mannisen kanssa. Näiden taustalla voisi olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi. (Ruots. man ja saksaksi Mann) Nimiä on voinut kulkeutua tänne myös suoraan germaaniselta taholta.(Mann, Manne, Manno, Manck, Mancke) Mannosten lähtösijat ovat Suomenlahden perukassa: Koivistolla, Uudellakirkolla ja Lavansaarella.Nimeä on vanhastaan esiintynyt muuallakin Mannisen rinnalla. Mietoisissa on kylä nimeltään Mannoinen ja Taivassalosta löytyy kantatalo joka on myös ollut nimeltään Mannoinen. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet, 2000.)
Kotikunnassani on Oulanki-niminen maatila. En tunne historiaa, mutte tiedetään lappalaisten asusustelleen aikoinaan noilla seuduilla. En tunne yksityiskohtia… 352 5.4.2019 Niemisjärvellä oleva Oulanki on ollut nykyisten omistajien suvussa vuodesta 1907. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1952, sitä aikaisempi asuinrakennus oli Rusilan torppa.   Oulanki-nimi kuuluu Oula-, Oulu-nimiiin, -nki on nimistöjohdin. Oula- ja Oulu-nimiä on Suomessa n. 50 kpl, niistä suurin osa Oulujärven, Päijänteen, Saimaan ja Pielisen rajaamalla alueella.  Sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’  ja sitä on tavattu  Mäntyharjun ja Miehikkälän murteista ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevä vastine luulajansaamesta. Koska Oulu-nimet tarkoittavat yleensä vesistöjä, ’tulvavettä’ merkitsevä sana sopii hyvin niiden kannaksi. Siitä, onko sana alun perin suomea vai saamea on erimielisyyttä.   Lähteet: Kotiseutumme Hankasalmi-Laukaa 2002-2003 (...
Mistähän joki Seinäjoki on saanut nimensä? Myös kaupungin vaakunassa on muurimaisen seinän kuva. Kaupunki lienee saanut nimensä tuon joen mukaan. 2005 28.8.2018 Kuten arveletkin, Seinäjoen kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Seinäjoesta. Näin todetaan mm. Suomalaisessa paikannimikirjassa. Seinäjoki-nimi on ollut käytössä paikalla sijainneen kylän nimenä jo 1500-luvulla. 1500-luvun lopulla kylästä käytettiin myös nimeä Koskenala, mutta 1600-luvun alkuun mennessä nimi Seinäjoki vakiintui käyttöön. Seinäjoen arvellaan saaneen nimensä sen syvää uomaa reunustavista seinistä. Alajuoksullaan joki on matalauomainen, kuten Pohjanmaan joet yleensä, mutta Seinäjoen kylän kohdalla jokea reunustavat molemmin puolin korkeat seinämät. Keskustelua on käyty siitä, olisiko Seinäjoki saanut nimensä Virroilla sijaitsevasta Seinäjärvestä, joka on yksi joen alkulähteistä. Esko Koivusalon mukaan Seinäjoen...
Lapissa on Suonttavaara ja Suonttajärvi, mitä sana Suontta tarkoittaa? 859 5.6.2018 Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:   (Teos on saameksi, käännös IP) Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara. Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät). Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa. Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.  Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-sana viittaa...
Miksi nimitykset eno ja setä? Niin siis ajan sitä takaa(en osannut muotoilla kysymystä kunnolla) että miksi isän veli on setä ja äidin veli on eno,kun… 37712 30.6.2014 Suomalais-ugrilaisista kielistä löytyy sukulaissuhteita hyvinkin hienosyisesti kuvailevia termejä. Näissä nimityksissä ei ole kyse pelkistä sukulaisuussuhteista, vaan myös ikäsuhteet ovat heijastuneet niihin: esimerkiksi vanhempaa ja nuorempaa veljeä sekä vanhempaa ja nuorempaa sisarta on voitu nimittää eri nimillä. Monille näistä nimityksistä on vastineet suomen kielessä. Jotkut niistä ovat hyvin harvinaisia, osa on jäänyt pois käytöstä ja kaikki eivät ole koskaan kieleemme kotiutuneet. Sille, miksi jotkut nimitykset ovat säilyneet ja jotkut jääneet pois käytöstä, ei ole esitettävissä yhtä selvää syytä. Nimistöntutkimuksemme pioneerit kuten Ahlqvist ja Setälä ovat arvelleet syyksi eurooppalaisen kulttuurin vaikutusta. On mahdollista, että...
Mistä tulevat ja mitä merkitsevät sukunimet Rauvala, Sihvo ja Temonen? 3732 24.5.2010 1.) Rauvala pohjautuu muinaisskandinaaviseen miehennimeen Ragnvald, josta on meillä käytetty myös muotoa Raval. Nimi on ollut yleinen maamme ruotsalaisseudulla, mutta myös suomalaiset ovat sitä käyttäneet jo keskiajalla. Rauvala-nimisiä taloja on Kemissä, Kaarinassa ja Hollolassa, eniten kuitenkin Satakunnassa (Tyrvää, Vampula, Eura). Sukunimenä Rauvalaa on Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Torniossa. Viime sotien jälkeen on muutamia Rauvala-nimisiä muuttanut myös Valkjärveltä ja Sakkolasta. 2.) Sihvo-nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, jota on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen on on Sihvo voinut siirtyä suvun kantasiän tai talon nimestä. Sihvo on sukunimenä lähinnä eteläkarjalainen; pääsukuhaarat...
Mitä,mikä on TIITINEN 1013 16.11.2009 Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Tiedän kyllä, että nimiä ja nimistöä on tutkittu paljon, mutta onko olemassa erikseen tutkimuksia laitosten tai rakennusten nimistä? Nimistöntutkimuksesta ja… 1508 19.10.2009 Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyi muun nimistöntutkimuksen lisäksi julkaisut: KEPSU, Saulo Uuteen maahan : Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. HAGELSTAM, Katja Hetki Helsingissä / Wenzel ja Katja Hagelstam ; Roosa Toivonen ja Pietke Visser. WSOY, 2007 Kirjat ovat myös Joensuun seutukirjastossa. Jälkimmäinen ei ole varsinaisesti nimistöntutkimus, mutta kertoo Helsingin rakennusten (ja nimien) historiasta. Ruotsiksi löytyivät seuraavat, joista ainakin opinnäytetyö koskee suoraan aihetta: Aarnikuru, Tanja Herrgårdsnamn i Nyland / Tanja Aarnikuru, Mirkka Reunanen. [Tampere], 2001. - Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, kieli- ja käännöstieteiden laitos, pohjoismaiset...
Mitä tarkoittaa Kaksinkantaja ? 3961 24.7.2008 Kaksinkantaja on järvi Lieksassa, Jongunjoen lähellä. Jongunjoki virtaa Kuhmon Jonkerinjärvestä Lieksanjokeen. Kaksinkantajan tuntumassa sijaitsee Karhu-Väinön eli maineikkaan karhunkaatajan Väinö Heikkisen talo. Heikkinen on kaatanut elämänsä aikana 36 karhua. Alueella tunnetaan tarina, jonka mukaan järveen olisi syksyisten niittotöiden aikaan hukkunut kaksosia odottanut nainen. Järvi oli ollut heikossa jäässä, ja niittoväki oli - kenties järviruokoa kerätäkseen? - uskaltautunut jäälle. Jää oli pettänyt raskaana olevan naisen alta. Tämän tarinan kuulimme itseltään Karhu-Väinöltä. Sitä, onko "kaksinkantaja" tarkoittanut kaksosia odottavaa naista yleisemminkin, emme pysty sanakirjalähteiden valossa sanomaan. Daniel Jusleniuksen "Suomalaisen...
Vanhan, harvinaisen miehen nimen alkuperästä olen kiinnostunut. Nimi on Ikka. 1330 12.3.2008 Ikka saattaa olla yhdistettävissä muinaissaksalaiseen henkilönnimeen Ico, Icha, Ichilo. Ks. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. - Helsinki, 2000, s. 150 Ikkala
Tiedustelisin nimen Sydänmaanlakka historiaa, onko se mahdollisesti suomennos toisesta kielestä vai mistä se on tullut meille? 2734 17.10.2007 Luumäellä, lähellä Kannuskoskea ja Valkealan rajaa esiintyy Sdyänmaanlakka sekä talon että kylän nimenä, ja se on siellä juurtunut myös sukunimeksi. Kyseinen talo on peräisin ainakin 1700-luvulta. Nimen alkuosa ilmaisee talon syrjäistä sijaintia. Lisätietoa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.
Muistelen, että paikannimen Siilinjärvi alkuosa olisi alkuaan saamea. Miten on? Mitä siilin olisi alkuaan merkinnyt? 1702 25.9.2007 Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida. Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
Mitä nimet Paula tarkoittaa? Mistä se on tullut? ja sen alkuperä? sekä mistä sukunimet Laukkanen ja Vatanen ovat tulleet, mitä ne tarkoittavat ja niiden… 5269 30.4.2007 Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet). Laukkanen on tyypillinen savolainen sukunimi. Se on ollut Savon yleisimpiä 1890-luvulla, ja 1500-luvulla se on mainittu kaikissa Savon silloisissa pitäjissä. Nimi ei kuitenkaan ole pelkästään savolainen. Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius. Vatanen. Venäjän Fadei, Fadja, Fad'ka < kreikan Thaddaios on karjalaisessa ristimänimistössä muotoutunut asuihin Vata, Vatu, Vatka jne. Isännimestä on nimi siirtynyt...
Kuningas sukunimenä on meilläpäin yleinen (useita serkuksia ja heidän lapsiaan). Miten voin selvittää kuinka paljon sen nimisiä ihmisiä löytyy ja mistä päin… 3804 19.3.2007 Suomalaisista sukunimistä ja niiden historiasta kerrotaan teoksessa Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Kirjan mukaan Kuningas-nimisiä henkilöitä Suomessa on 184. Kuningas-nimi on tosiaan peräisin Karjalankannakselta, nimeä on esiintynyt Jääskessä, Säkkijärvellä ja Johanneksessa. Myös Länsi-Suomessa nimeä on esiintynyt. Myös Juha Pöyhösen Suomalainen sukunimikartasto, osa 2, Karjalassa esiintyneet nimet tuntee Kuningas-nimen. Kartastosta näkee, millä paikkakunnilla nimeä on esiintynyt ja kuinka paljon. Sukunimiin liittyviä kirjoja voit hakea kirjastojen aineistohausta asiasanalla sukunimet.
Haluaisin tietää nimestä Aili mahdollisimman paljon 2401 13.3.2007 Aili on suomalais-lappalainen nimi. Jo 1600- ja 1700-luvulla se on ollut meillä käytössä, asiakirjoissa joskus Ailitza-muodossa. Todennäköisesti Lapissa toimineet virkamiehet kotiuttivat sen ja inarinlappalaisen Ailan viime vuosisadan loppupuolella suomalaiseen ympäristöön.
On kysymys Hilma-nimestä 2803 6.9.2006 Hilma, Helma on saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma, Wilhelmine 'altis, suojelijatar', Helmgund 'kypäräniekka taistelijatar' tai muusta sanan helm kypärä, suoja' sisältävästä nimestä. Hilma kuuluu meillä Ossianin lauluista saatuihin ns. topeliaanisiin nimiin. Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi kirjasta Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä Uusi suomalainen nimikirja.